Hyppää sisältöön

MOT jäljitti suomalaisrikollisia Espanjan Aurinkorannikolle – lomaparatiisissa viihtyvät niin huumekauppiaat kuin pikkukonnatkin

Sadat suomalaiset rikostapaukset kytkeyvät Aurinkorannikkoon. Alueella toimii myös suomalaisyrittäjiä, joilla ei kotimaassa enää ole lupaa liiketoimintaan.

Fuengirola on Espanjan Aurinkorannikkolla tärkein suomalaisten keskus. Kaupungissa tai sen lähistöllä asuu kymmeniä tuhansia suomalaisia. Kuva: Janne Järvinen / Yle

Espanjan Aurinkorannikosta on tullut merkittävä kansainvälisen rikollisuuden keskus, jossa myös suomalaiset rikolliset luovat yhteyksiä ja järjestävät esimerkiksi huumeiden salakuljetuksia Suomeen.

Aurinkorannikolta käsin toimii Ylen MOT-toimituksen selvityksen mukaan myös suomalaisia huijareita sekä talousrikoksista tuomittuja henkilöitä, jotka ovat liiketoimintakiellossa Suomessa.

– Suuri osa meidän yhteiskunnallisesti vakavasta rikollisuuden edustajista on siirtynyt Aurinkorannikolle joko pysyvästi tai vierailee täällä säännöllisesti bisnesmielessä, sanoo Suomen poliisin ja tullin yhdysmiehenä Espanjassa toimiva Kaj Björkqvist.

MOT-toimitus tapasi Björkqvistin maaliskuun alussa Málagassa.

Kaj Björkqvist toimii Suomen poliisin ja tullin yhdysmiehenä Espanjan Aurinkorannikolla. Kuva: Janne Järvinen / Yle

Sadoilla suomalaisilla rikostapauksilla kytkös Espanjaan

MOT-toimitus selvitti Oikeusrekisterikeskukseen ja tuomioistuimiin tehtyjen tietopyyntöjen avulla Suomessa tapahtuneita rikoksia, joilla on suora yhteys Espanjaan.

Tapauksia löytyi yli 300. MOT:n tutkimia tapauksia on käsitelty suomalaisissa oikeuksissa vuodesta 2015 alkuvuoteen 2022 välisenä aikana. Merkittävä osa eli lähes sata tuomioista oli annettu törkeistä huumausainerikoksista. Näissä huumeet oli joko salakuljetettu Espanjasta tai huumekaupoista oli sovittu Aurinkorannikolla.

Espanjan poliisin mukaan Aurinkorannikolla toimii yli sata järjestäytyneen rikollisuuden ryhmittymää, kuten Italian ja Venäjän mafiat sekä Etelä-Amerikan huumekartellit. Alueesta on tullut tärkeä kansainvälisen huumekaupan keskus.

Aurinkorannikolla toimii yli sata järjestäytyneen rikollisuuden ryhmittymää.

Oikeuden päätöksistä selviää, että suomalaiset tai Suomessa toimivat huumekauppiaat hyödyntävät Aurinkorannikolla syntyneitä yhteyksiään. Rikosvastuuseen Suomessa joutuvat usein vain väliportaan toimijat, kuten kuriireiksi palkatut huumausaineiden salakuljettajat.

Huumeiden alkuperä tai salakuljetuksen järjestäjät jäävät usein epäselväksi.

”XX (tuomittu) on yhteistyössä tuntemattomaksi jääneen henkilön kanssa, saamansa toimeksiannon mukaisesti, matkustanut Dusseldorfista Málagaan. Málagasta hän on edellä tarkoitetun henkilön kanssa sopimansa mukaisesti ottanut kuljetettavakseen laukun, joka sisälsi vähintään 6000 grammaa marihuanaa”, todetaan yhdessä Helsingin käräjäoikeuden tuomiossa. Huumeet tuotiin Espanjasta Suomeen.

Useat poliisin etsintäkuuluttamat, rikoksista epäillyt suomalaiset ovat piilotelleet Espanjan Aurinkorannikolla. Suuressa Katiska-huumerikostutkinnassa syytettynä oleva Janne “Nacci” Tranberg pidätettiin Aurinkorannikolla. Talousrikoksista epäiltynä olevat ja etsintäkuulutetut Tuomo Ahonen sekä Jan Salminen ovat myös viettäneet aikaa alueella. Heidän nykyinen olinpaikkansa on epäselvä. Kuva: KRP ja Europol

Myös Suomen historian suurimpaan lukeutuneessa huumerikostutkinnassa eli Katiska-jutussa päätekijäNiko Ranta-aho asui Aurinkorannikolla ja solmi huumekauppoja alueella.

Käräjäoikeus langetti Ranta-aholle yli kymmenen vuoden tuomion vuonna 2020. Katiska-jutun käsittely jatkuu hovioikeudessa, jossa Ranta-aho vaatii tuomionsa alentamista.

Seksuaalirikoksesta tuomittu keräsi rahaa nuorten hyväksi

Suomalaisissa tuomioistuimissa on käsitelty kymmeniä talousrikoksia, joissa tekijät ovat toimineet Espanjasta käsin, mutta uhrit ovat Suomessa.

MOT-toimitus on jäljittänyt alueella myös huijareita, joiden toiminnasta poliisi ei ole aloittanut rikostutkintaa.

MOT-toimituksen tutkimusten mukaan Aurinkorannikolle on rekisteröity useita yrityksiä, joiden johtotehtävissä toimii Suomessa liiketoimintakieltoon määrättyjä henkilöitä.

Yksi heistä on Juha Pärssinen. Hänet on tuomittu Suomessa törkeistä kirjanpitorikoksista, törkeästä veropetoksesta ja seksuaalisesta häirinnästä. Oikeuden päätöksellä Pärssinen ei saa toimia yritysten vastuuhenkilönä Suomessa ennen helmikuuta 2024.

Pärssinen oli kuitenkin johtotehtävissä Fuengirolassa toimivassa yhtiössä, joka etsii suomenkielisiä työntekijöitä. EU:lla ei ole yhtenäistä liiketoimintakieltoa, minkä vuoksi rikoksista tuomitut henkilöt voivat siirtää yritystoimintansa muihin jäsenvaltioihin.

Suomessa liiketoimintakiellossa olevat henkilöt ovat siirtäneet bisneksiään Aurinkorannikolle.

Verkossa julkaistuissa ilmoituksissa kerrotaan, että kyse on “merkityksellisestä” puhelintyöstä. Puhelimessa Pärssinen kertoi järjestävänsä varainhankintaa hyväntekeväisyyskampanjaan, jossa tuetaan Suomessa tehtävää nuorten päihdevalistusta.

– Me ei myydä mitään, vaan kerrotaan meidän kampanjasta ja pyydetään ihmisiä tukemaan sitä. Teemme ennaltaehkäisevää päihdetyötä 9–16-vuotiaille, Pärssinen sanoi.

MOT-toimitus käytti poikkeuksellisia tiedonhankintakeinoja. Pärssiselle ei kerrottu, että keskustelu käytiin toimittajan kanssa, vaan työnhakijan kanssa.

MOT tapasi Pärssisen tämän toimistossa lähellä Fuengirolan bussiasemaa. Tapaamisen aluksi Pärssiselle kerrottiin, että todellisuudessa häntä on tullut tapaamaan MOT:n toimittaja ja kuvaaja.

Onko se kyseenalaista, että sinulla on Suomessa tuomioita ja rikostaustaa, mutta tulet Espanjaan ja jatkat toimintaa?

– En, koska se liiketoimintakielto on nimenomaan Suomessa.

Eli katsot, että Espanjaan voi tulla, eikä ole mitään ongelmaa?

– Ei se haittaa minua eikä se ilmeisesti haittaa ketään muutakaan.

Näetkö mitään ongelmaa siinä, että keräät rahaa hyvään tarkoitukseen, mutta samaan aikaan sinulla on rikostaustaa? Näetkö mitään ristiriitaa liiketoiminnan ytimen ja oman taustasi kanssa?

– En.

Haluatko kommentoida näitä rikostapauksia?

– En. Ei niistä enää kannata mitään sanoa. Niistähän on tuomiot tullut. Niistä mitä on pitänyt sanoa on pitänyt sanoa siellä käräjillä.

Maaliskuussa tehdyn haastattelun jälkeen Juha Pärssinen lopetti hyväntekeväisyyskampanjalle työskentelyn. Kampanjaa vetävän suomalaisen yrityksen johtaja kertoi MOT-toimitukselle, ettei hän ollut tietoinen alihankkijansa rikostaustasta.

Juha Pärssinen lähestyi MOT-toimitusta myös sähköpostilla ennen jutun julkaisua.

– Jos on tehnyt joskus jotain pahaa ja tuomittavaa, eikö voi sen jälkeen tehdä muuta kuin pahaa, vai voiko tehdä myös hyvää, Pärssinen kirjoitti viestissään.

Juha Pärssinen on hallituksen ainoa jäsen ja omistaja myös virolaisessa yhtiössä. Suomessa määrättyjen liiketoimintakieltojen tulisi olla voimassa myös Virossa, mutta viranomaisvalvonta ontuu.

Aurinkorannikko on noussut rikollisten suosimaksi kohteeksi osittain maantiedon takia. Maailman merkittävimpiin kuuluva kannabiksen tuottaja Marokko sijaitsee lyhyen matkan päässä alueesta. Algecirasin satamakaupunki on taas merkittävä Etelä-Amerikasta tulevan kokaiinin salakuljetusreitti. Lähellä sijaitseva Gibraltar on taas veroparatiisi, jonne rekisteröityjä yhtiöitä on käytetty rahanpesuun. Kuva: Mapcreator.io

Miksi Aurinkorannikosta on tullut rikollisten keskus?

Maantiede. Maailman suurimpiin kannabiksen tuottajiin kuuluva Marokko sijaitsee vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Aurinkorannikosta. Huumeita salakuljetetaan Aurinkorannikon kautta muulla Eurooppaan.

Kuljetusreitit. Andalusiassa eli Aurinkorannikon alueella sijaitseva Algecirasin satama on merkittävä kokaiinin ja muiden huumausaineiden kauttakulkureitti.

Verkostot. Aurinkorannikolla on helppo luoda yhteyksiä muihin rikollisiin. Esimerkiksi suomalainen pikkurikollinen voi luoda yhteyksiä mafian tai kartellin edustajiin. Huumeet voidaan salakuljettaa lopulta esimerkiksi Alankomaiden kautta Suomeen, mutta kontaktit luodaan Espanjassa.

Kansainvälisyys. Aurinkorannikko vilisee turisteja ja talviasukkaita eri puolilta maailmaa. Sinne on helppo kadota, eikä liikoja kysymyksiä esitetä.

Toimittaja Sara Salmi kertoo neljä syytä, miksi Espanjan Aurinkorannikosta on tullut suomalaisten rikollisten tukikohta.

Rikollisten ja turistien maailmat eivät välttämättä koskaan kohtaa

Aurinkorannikolla eletään jonkinlaisissa rinnakkaisissa todellisuuksissa. Alueella on valtava määrä turisteja, ulkomailta lämpöön muuttaneita asukkaita, paikallisia sekä heidän keskuudessaan liikkuvia rikollisia.

– Ei tavallinen ihminen tai turisti juurikaan huomaa täällä olevaa vakavaa rikollisuutta, sanoo Kaj Björkqvist.

Rikolliset käyttävät paljon rahaa Aurinkorannikolla, kuten Marbellan luksuskaupoissa, ravintoloissa tai ostamalla kalliita kiinteistöjä. Turisti voi tietämättään istua samaan kahvilaan huumekartellin tai mafian edustajan kanssa.

Kaj Björkqvistin mukaan huolestuttavinta on aika ajoin tapahtuvat rikollisryhmien välienselvittelyt, joissa myös sivulliset voivat joutua uhreiksi.

– Valitettavasti huumesotaan, jota täällä myös käydään, liittyy erilaisia väkivallantekoja. Kilpailijoita, velallisia tai rikolliseen bisnekseen liittyviä henkilöitä esimerkiksi kidnapataan.

– Täällä on tapahtunut myös ampumisia julkisilla paikoilla, kuten ravintoloissa, kuntosaleilla tai kaduille. Se on poliisin näkökulmasta huolestuttava piirre, koska silloin sivulliset ovat vaarassa, Björkqvist sanoo.

Silti riski sivullisen joutumiseksi väkivallan kohteeksi on edelleen varsin pieni. Fuengirolassa pitkään asunut yrittäjä Antti Pekkarinen sanoo, ettei kovan luokan rikollisuus näy arjessa juuri lainkaan.

– Aika julmistakin teloituksista täällä saa lehdissä lukea, mutta kun ei ole mitään käsitystä siitä. Ihan kuin se tapahtuisi jossain muussa maailmassa. Ei tässä meidän kivassa pikkumaailmassamme ole mitään pelkoa sellaisesta, Pekkarinen sanoo.

Antti Pekkarinen asuu Aurinkorannikon suomalaisten suosimassa Fuengirolan kaupungissa. “Rikollisuutta on täällä paljon, mutta en minä näe sitä missään”, Pekkarinen sanoo. Kuva: Janne Järvinen / Yle

Aurinkorannikolla seurataan ”konnagalleriaa”

Antti Pekkarinen on muun muassa päätoimittaja Fuengirolassa ilmestyvässä suomenkielisessä kaupunkilehdessä ja omistajana suomalaisten suosimassa ravintolassa.

Hän kuvailee Aurinkorannikon suomalaisyhteisöä varsin tiiviiksi.

– Tämä yhteisö täyttää pienen kaupungin tunnusmerkit. Täältä löytyvät suomalaiset kirkot, koulut, kapakat, kirjakaupat ja kampaamot. Suomalaiset ovat kaikkein kiintein yhteisö kaikista kansallisuuksista Aurinkorannikolla, sanoo Antti Pekkarinen.

Antti Pekkarinen toimii Fuengirola-lehden päätoimittajana. Lehdessä julkaistaan palstaa, jota Pekkarinen kutsuu “konnagalleriaksi”. Siinä on kuvia Suomen poliisin etsintäkuuluttamista henkilöistä, joiden epäillään piilottelevan Aurinkorannikolla.

– Yksi näistä konnagallerian vakikasvoista on Jan Salminen. Erittäin mukava nuori mies. Janin puoliso oli pitkään meillä töissä ravintolassa. Oikein hyvä työntekijä. Janikin pyöri tässä meidän kulmilla paljon.

– Yhtäkkiä Jan Salminen ja hänen puolisonsa katosivat. Sitten päästiin lukemaan lehdistä. Jan on yksi Euroopan etsityimmistä rikollisista, joka oli kyllä varsin yllättävä asia, kun oli tutustunut pariskuntaan. Aivan tavallisia nuoria ihmisiä ja työteliäitä.

Suomen poliisin pyynnöstä eurooppalainen poliisijärjestö Europol on etsintäkuuluttanut Salmisen. Häntä epäillään talousrikoksista. Salminen on edelleen karkuteillä.

MOT on tutkinut, kuinka Aurinkorannikosta tuli suomalaisten rikollisten paratiisi. Turistien suosimalla alueella tehdään kovan luokan huumerikoksia, raakaa väkivaltaa, petoksia ja huijauksia.

Katso MOT:n syyskauden ensimmäinen jakso "Costa del Crime" Yle Areenassa.

Suosittelemme sinulle