Hyppää sisältöön

Lasten mielenterveysongelmat pahenevat, ja se näkyy koulupsykologin vastaanotolla – yhden vastuulla voi olla jopa 1 000 oppilasta

Kuopiossa oppilaiden ahdistuneisuus, mielialaoireilu ja itsetuhoisuus sekä keskittymisongelmat ovat lisääntyneet huomattavasti. Suomen Psykologiliiton mukaan koulupsykologeista on pulaa ympäri Suomen.

Kuvituskuva. Hyvin heikossa kunnossa olevien oppilaiden määrä on kasvanut koulupsykologin vastaanotolla Kuopiossa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Vakavasti oireilevia nuoria näkyy aikaisempaa enemmän koulupsykologin vastaanotolla. Näin kertoo Kuopion kaupungin opiskeluhuollon palveluesimies ja psykologi Tuulia Nicholls.

Hän sanoo, että monenlaista tukea tarvitsevien, hyvin heikossa kunnossa olevien oppilaiden määrä on kasvanut.

– Ne oppilaat, jotka ovat psykiatrisen hoidon tarpeessa, tulee päästä oikea-aikaisesti psykiatrisen hoidon piiriin. Opiskeluhuollon työssä keskitytään ennaltaehkäisyyn sekä arviointiin ja tuen antamiseen varhaisessa vaiheessa.

Nichollsin mukaan pitkät jonot hoitotahoilla heijastuvat kuitenkin opiskeluhuoltoon.

Hän sanoo, että oppilaiden ahdistuneisuus, mielialaoireilu ja siihen liittyvä vakavakin itsetuhoisuus sekä keskittymisongelmat ovat lisääntyneet huomattavasti koulupsykologin vastaanotolla parin viime vuoden aikana.

Lisääntynyt pahoinvointi on Nichollsin mukaan monen tekijän summa.

– Se liittyy esimerkiksi yleisen turvattomuuden tunteen lisääntymiseen, epävarmuuteen, mutta myöskin yhteiskunnallisiin ja koulutusjärjestelmissä tapahtuneisiin muutoksiin. Lisäksi ilmastoahdistus on monella nuorella voimakasta.

Nichollsin mukaan myös perheen kokonaistilanne ja esimerkiksi se, onko vanhemmalla lapselleen riittävästi aikaa, voi vaikuttaa nuoren oireiluun.

Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsasen mukaan oppilaiden lisääntyneiden mielenterveysongelmien taustalla on osittain se, että paineet ovat koventuneet.

Koulussa ja myöhemmin työelämässä täytyy olla todella hyvä toimintakyky tai muuten tipahtaa kelkasta.

– Myös itseohjautuvuutta vaaditaan koko ajan kouluissa ja työssä enemmän.

780 oppilasta psykologia kohden

Suomen yliopistoissa psykologian aloituspaikkoja on lisätty. Samaan aikaan Suomessa osassa kaupunkeja koulupsykologit ovat irtisanoutuneet nopeasti, ja tehtäviä on ollut myös paikoin vaikeaa täyttää, sanoo Suomen Psykologiliiton Jari Lipsanen.

– Pulaa psykologeista on pitkin Suomea. Rekrytointia täytyy nyt tehdä aikalailla, Lipsanen sanoo.

Tämän vuoden alussa astui voimaan opiskeluhuoltolain muutos (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan esi- ja perusopetuksessa sekä toisella asteella on tämän vuoden alusta alkaen pitänyt olla vähintään yksi kuraattori 670:tä oppilasta kohden. Psykologien osalta vastaava mitoitus on 780 oppilasta psykologia kohden. Se astuu voimaan elokuun alussa vuonna 2023.

– Kuopiossa meillä on noin tuhat oppilasta per psykologi, mikä on sekin liikaa. Tuleva mitoitus tuo toivottavasti helpotusta tilanteeseen, sanoo Tuulia Nicholls.

Viime vuonna uutisoitiin, että koulupsykologin tutkimuksiin pääsyä jonotetaan Suomessa kaupungista riippuen jopa vuosia.

Nichollsin mukaan perusopetuksen puolella tyypillinen odotusaika koulupsykologin tutkimuksiin on Kuopiossa noin 3–6 kuukautta siitä, kun psykologi on arvioinut tutkimuksen tekemisen tarpeelliseksi. Ensimmäisen keskusteluajan psykologille saa yleensä parin viikon sisällä.

– Mahdollisia jatkoaikoja voi joutua odottamaan tai keskusteluajat toteutuvat harvemmin kuin olisi lapsen tai nuoren kannalta suotavaa.

Hoitaako koulupsykologi myös vaativimmat nuoret?

Kuopion kaupungin Tuulia Nicholls kertoo, että koulupsykologin työ vaatii todella laaja-alaista osaamista.

Työhön kuuluu koko koulua koskevaa yhteisöllistä työtä, erilaisia arviointeja, koulunkäynnin ja oppimisen tueksi tarvittavia selvittelyjä ja tutkimuksia sekä varhaisen vaiheen terapeuttisia lyhytinterventiota.

– Valtakunnallisesti koulupsykologeissa on vaihtuvuutta, koska moni kokee työn liian kuormittavaksi. Parhaimmillaan koulupsykologin työ voi kuitenkin olla todella antoisaa ja tarjoaa jatkuvasti uusia ammatillisia haasteita.

Psykologi ei ole kuitenkaan ainoa taho, jolta tukea tarvitseva nuori saa kouluissa apua. Kouluissa on opettajien ja koulupsykologin lisäksi myös muun muassa kuraattori, terveydenhoitaja ja koululääkäri.

Tällä hetkellä koulumaailmassa käydään Suomen Psykologiliiton Jari Lipsasen mukaan keskustelua siitä, mitä koulupsykologin työnkuvaan kuuluu. Kouluissa käy hänen mukaansa usein helposti sillä tavalla, että koulupsykologin tehtävä yritetään määritellä suoraan ylhäältä päin. Koulupsykologia ei siis kuulla aina tarpeeksi.

– Osa koulupsykologeista kokee, että he eivät voi enää tehdä oman ammattietiikkansa mukaista työtä. He esimerkiksi saattavat tietää, että jokin hoitotoimenpide ei ole oppilaan kannalta oleellinen tai oppilas hyötyisi jostain muusta, mutta näitä ei ole mahdollista tehdä.

Hänen mukaansa haasteena on myös se, että koulupsykologin vastuulla on vaativimmat tapaukset, joiden kuuluisi saada apua erikoissairaanhoidon puolella.

– Jos esimerkiksi oppilaitoksessa joku saa sydänkohtauksen, niin eihän meillä somaattisellakaan puolella oleteta, että terveydenhoitaja ja koululääkäri hoitaa koko prosessin ohitusleikkauksesta kuntoutukseen. Mielenterveystyössä ajatellaan jotenkin todella kapeasti, että tämä pitäisi olla kokonaan oppilashuollon tehtävä. Eihän se niin voi olla.

Uutisesta voi keskustella 3.10. kello 23:een asti.

Lue myös:

Kun oppilaat palasivat kouluun, käynnit psykologien luona vähenivät – silti kaikki lapset ja nuoret eivät saa tukea lain edellyttämässä ajassa

Lapsi jonottaa ADHD-testiin kolmatta vuotta Porissa ja itkee äidilleen, kun ei osaa olla kuin muut – koulupsykologeille jopa vuosien jonot

Oppilaat joutuvat jonottamaan koulupsykologille pahimmillaan yli vuoden: "Ihan absurdia"

Suosittelemme sinulle