Hyppää sisältöön

Kuusilapsinen perhe aikoo myydä talonsa ja muuttaa vuokralle – heidän mielestään omistusasujiakin pitäisi tukea: ”Ei meillä ole sen enempää rahaa”

Asumistuki ulottuu myös omistusasujiin, mutta käytännössä vain harva täyttää sen ehdot. Laihialainen suurperhe säästää jo kaikessa missä pystyy, mutta on valmis myymään talonsa pärjätäkseen.

Laihialainen Andrejeffin perhe haluaisi vuokralle taloudellisista syistä.

Minna ja Pekka Andrejeffien 160-vuotias talo Laihialla lämpenee ensi talvena puilla.

Koko lämmityskausi yritetään pärjätä laittamatta pattereita päälle, vaikka perheellä onkin onnekseen määräaikainen sähkösopimus, jonka hinta ei nouse. Aurinkopaneeleistakin on iloa.

Isä tekee nelipäiväistä viikkoa ja äiti toistaiseksi 60-prosenttista työaikaa. Marraskuussa hän vaihtaa alaa ja alkaa tehdä täyttä viikkoa.

– Taloudellista tilannetta on pakko kohentaa, ei ole oikein varaa olla pienemmällä prosentilla tällä hetkellä, sanoo Minna Andrejeff.

Asumiskustannusten ja hintojen nousu on ajanut monet kotitaloudet tiukoille. Erityisesti sähkö- ja öljylämmitteisissä asunnoissa asumismenot kasvavat todella voimakkaasti tänä vuonna ja vielä talven aikana.

– Nyt pitää varautua nouseviin energiamenoihin ja on ehkä tarpeen pohtia muuta kulutusta: riittääkö raha kaikkeen muuhun vai priorisoidaanko asumisen menoja. Nyt eletään vaikeita aikoja, mutta täytyy yrittää pitää talous tasapainossa, sanoo pääekonomisti Veera Holappa Pellervon Taloustutkimuksesta PTT:stä.

Andrejeffeillä pesukoneellisten määrä mietitään tarkkaan, ja teinien suihkuaikaa koetetaan suitsia. Ruuat perhe ostaa mahdollisuuksien mukaan tarjouksista ja vaatteet enimmäkseen käytettyinä.

Kuuden lapsen suurperhe ei voi käydä ulkona syömässä, ja kaikki muukin ylimääräinen jää nyt sivuun.

– Tarkemmin joutuu miettimään taloutta, että saadaan rahat riittämään. Ensin karsitaan vanhemmilta, viimeiseksi vasta lapsilta, sanovat Minna ja Pekka Andrejeff.

Hintojen nousun lisäksi perhettä kannustaa tarkan euron linjalle toive voida pitää maaliskuussa syntyvä seitsemäs lapsi kotona mahdollisimman pitkään.

Pian 2-vuotiaan Wenlan päivähoitoa yritettiin lykätä yli kahden vuoden, mutta keväällä tyttö oli pakko laittaa varhaiskasvatukseen.

Tilanteen vuoksi myös kotitalo on myynnissä.

– Ei se hyvältä tunnu, mutta jos talon saisi kaupaksi, lapsi voisi olla kauemmin kotona, sanoo Pekka Andrejeff.

Ison talon asumiskustannukset tuntuvat kukkarossa, vaikka sähkösopimuksen suhteen Andrejeffit ovat onnellisessa tilanteessa ja puulämmityskin onnistuu. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Andrejeffit eivät ole ainoina asialla. Syyskuun kolmen ensimmäisen viikon aikana Etuovi.comiin tuli koko maassa myyntiin 12 prosenttia enemmän vanhoja omakotitaloja kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Kyse ei kuitenkaan ole syksyn ilmiöstä: heinäkuussa omakotitaloja tuli myytäväksi 17 ja elokuussa peräti 25 prosenttia viimevuotista enemmän.

Noin puolessa taloista on joko pelkkä sähkölämmitys tai sen lisäksi esimerkiksi ilmalämpöpumppu tai takka. Osuus on samaa luokkaa kuin yleensäkin.

PTT:n pääekonomisti Veera Holappa arvioi, että nykytilanne voi aiheuttaa hitautta asuntomarkkinoille. Omakotitaloa ei välttämättä ole helppo saada kaupaksi.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander uskoo omakotiasumiseen jatkossakin. Se on ollut aina suosikkiasumismuotojen joukossa vuosikymmeniä.

Sähkölämmitteisen talon kiinnostavuus voi nyt olla kysymysmerkki.

– Mutta eivät kaikki voi alkaa myydäkään. Ja vaikka kriisi on ollut kova, on uskottava, että sähkön hintakin laskee.

Asumistuen rajoja pohditaan parhaillaan

Hallituksen tukitoimista Andrejeffien perheeseen osuu tällä tietoa varmasti vain ylimääräinen lapsilisä.

Andrejeffit kokevat, että omistusasujat on unohdettu. Vuokralla asuvan mahdollisuudet saada tukia ovat paremmat.

– Ei meillä ole sen enempää rahaa kuin niillä, jotka asuvat vuokralla. Päinvastoin tällä hetkellä. Myöskään suurperheitä ei ole huomioitu, vaikka heillä kustannukset nousevat eniten.

Lue seuraavaksi: Näin kansalaisille aiotaan maksaa tukia sähkölaskujen maksamiseen – hallituksen linjaukset valmistuivat

Yleistä asumistukea joulukuussa 2021 saaneista ruokakunnista vain neljä prosenttia asui omistusasunnossa, asumisoikeus- ja osaomistusasunnoissa prosentti.

Myös omakotiasuja voi siis saada asumistukea, mutta käytännössä niin käy harvoin. Myös Andrejeffit ovat hakeneet asumistukea, turhaan.

– Useimmiten ehdot eivät täyty. Asumiskulut jotka voidaan ottaa huomioon, ovat aika matalat, joten täytyy olla hyvin pienituloinen saadakseen tukea, sanoo erikoissuunnittelija Mirja Peltonen Kelasta.

Viime vuonna omakotitaloissa asuvilta tuli asumistukihakemuksia vajaat 5 800, tänä vuonna tähän mennessä runsaat 4 100. Niistä on hylätty 60 prosenttia.

Minna ja Pekka Andrejeff miettivät aiempaa tarkemmin myös auton käyttöä. Wenla sen sijaan voi vielä huristella huoletta. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Tukea voi saada hoitomenoihin eli vedestä ja lämmityksestä aiheutuviin kuluihin. Hoitomenojen suuruus on määritelty valmiiksi eli hoitomenot otetaan huomioon asumismenoina vuosittain vahvistettavien normien suuruisina.
Mahdollisuutta päästä asumistuelle heikentää se, että lainojen korot ovat olleet pitkään matalalla ja korot siis pienet. Lyhennyksiä taas ei lasketa asumismenoihin.

Myöskään esimerkiksi kiinteistöveroa ei lasketa hoitomenoihin.

Ensi vuoden lämmitys- ja hoitomenojen korotuksia pohditaan parhaillaan ministeriössä; normit tarkistetaan aina vuosittain.

Helpotustakin tulee ennen pitkää

Asumiskustannusten nousu pakottaa PTT:n ekonomistin Veera Holapan mukaan nyt monet kotitaloudet laskemaan tarkkaan kuukausittaiset menonsa ja sen, mihin on varaa.

Jos tulot jättävät pelivaraa, tiettyjä investointeja kannattaisi miettiä.

– Jos taloustilanne sallii, nyt kannattaa toteuttaa energiainvestoinnit, jos niillä voidaan pienentää kulutusta tai muuttaa edullisempaan lämmitysmuotoon. Niiden takaisinmaksuaika on todennäköisesti lyhyempi ja investointi on kannattavampi.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander näkee myös kriisin voivan vaikuttaa hyvällä tavalla omakotiasujien energiatehokkuuteen: ratkaisuja voi tehdä ketterästikin, jos mahdollisuuksia siihen on.

Holappa lohduttaa, että tämäkin tilanne silti väliaikainen. Käännettä on kuitenkin vaikea ennakoida, sillä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan määrittää jatkoa paljon.

– On odotettavaa että hinnat lähtevät laskuun jossain vaiheessa ja hintakehitys normalisoituu. Toivottavasti jo ensi vuoden aikana helpottaa.

Myös Minna ja Pekka Andrejeff toivovat tilanteen paranevan, mutta huoli on läsnä.

– Juuri se, miten taloudellisesti pärjää ja kauanko lapsen kanssa voi kotona olla. Vai joutuuko lapsi väen vängällä vääntää pitkää päivää hoidossa?

Jotain hyvääkin voi seurata siitä, että rahankäyttöä katsotaan aiempaa tiukemmin.

– Ei ole varaa lähteä muualle, joten vietetään enemmän aikaa perheen kesken. Ehkä se taas parantaa yhteisöllisyyttä ja perhekeskeisyyttä.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 3. lokakuuta kello 23:een saakka.

Minna ja Pekka Andrejeff toivovat, että keväällä syntyvä lapsi saisi olla kotona pitkään. Wenla lähti ryhmäperhepäivähoitoon helmikuussa. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Lue myös:

Suosittelemme sinulle