Hyppää sisältöön

Viiden vuoden kiista Oulujärven retkeilysaarten hakkuista voi jatkua vielä pitkäänkin – metsävastaava: "Väännämme loppuun asti"

Metsähallituksen ja luontojärjestöjen hakkuukiistassa sovusta ei ole vielä tietoa. Metsähallitus haluaa "tuhansien kuutioiden" hakkuita, luontojärjestöjen mielestä saaret pitäisi jättää rauhaan.

Kaarresalon ja Kuostonsaaren (kuvassa) metsät ovat olleet Metsähallituksen ja luontojärjestöjen kiistan kohteena jo viisi vuotta, eikä loppua näy.

Oulujärven retkeilyalueen kaksi saarta, Kuostonsaari ja Kaarresalo, ovat olleet Metsähallituksen ja luonnonsuojelujärjestöjen kiistan aiheena jo vuosia. Lähentymistäkin osapuolten mukaan on tapahtunut, mutta näkemyseroja on yhä olemassa.

Metsähallitus haluaisi tehdä saaressa harvennuksen luonteisia hakkuita, eli avohakkuita ei ole tulossa. Kuostonsaaresta valtio haluaisi hakata 162 hehtaaria ja Kaarressalosta 45 hehtaaria metsää.

Luonnonsuojelujärjestöt taas haluaisivat, että retkeilyalueen metsät siirrettäisiin pois talouskäytöstä Metsähallituksen luontopalveluiden taseeseen, kertoo Kainuun luonnonsuojelupiirin metsävastaava Vesa Hyyryläinen.

– Voin sanoa suoraan, että me tullaan tiukasti vääntämään tässä. Minun mielestäni Metsähallitus voisi tehdä sen siirron, Hyyryläinen sanoo.

Luontojärjestöt ovat käyneet saarista hallinto-oikeustaistelua vuodesta 2017 alkaen. Saaret kuuluvat Oulujärven retkeilyalueeseen, Natura 2000 -verkostoon ja Rokuan Geopark -alueeseen, mutta ne eivät ole varsinaisia suojelualueita.

Metsähallituksen aluejohtaja Arto Tolonen uskoo, että neuvottelutulos voisi löytyä toisesta saaresta. Vesa Hyyryläisen mukaan luontojärjestöillä on tietyt ehdot, joista he eivät ole valmiita tinkimään.

Voiko Kaarresalo säilyä koskemattomana?

Jyväskylän yliopiston tutkijat selvittivät saarten luontoa syksyllä 2017. Heidän mukaansa saaret ovat hyvin erilaisia metsiltään.

Pinta-alaltaan pienemmässä Kaarresalossa on paljon yli satavuotiasta metsää, vanhimmat puut voivat olla yli 150-vuotiaita. Luontojärjestöt haluavat, että se jätetään omaan tilaansa.

– Tulemme vääntämään siitä ihan loppuun asti, sanoo Hyyryläinen.

Metsähallituksen aluejohtaja Arto Tolosen käsitys on, että juuri Kaarresalo on se, mistä sopu luontojärjestöjen kanssa on vaikeampi löytää. Valtio ei kuitenkaan ole hakkuuaikeissaan ihan ehdoton, vaan niiden hylkääminenkin voi olla mahdollista.

– Saattaa jonkun verran tällainenkin käydä mielessä, myöntää Tolonen.

Kaarresalo ja Kuostonsaari sijaitsevat Oulujärven pohjoisosassa, Pohjois-Pohjanmaalla. Kuva: Timo Valtteri Sihvonen / Yle

"Pienen hakkuumäärän takia saareen ei kannata mennä"

Kuostonsaaresta noin kaksi kolmasosaa kuuluu Oulujärven retkeilyalueeseen, joka on Suomen ainoa sisävesiretkeilyalue. Myös Kuostonsaaren retkeilyalueen puusto on vanhaa.

Sen hakkuista sopu voi silti olla lähempänä, sillä siellä luontojärjestöt voisivat Hyyryläisen mukaan sallia metsänhoidollisia toimenpiteitä – sillä ehdolla, että saari vaatimusten mukaisesti siirrettäisiin pois metsätalous-tulosalueelta.

– Siinä tapauksessa voitaisiin tehdä kevyitä hoitoja, jossa esimerkiksi nuorehkoja tiheitä mäntytaimikkoja voitaisin harventaa. Mutta ne puut jätettäisiin paikallisille tulipaikoille. Päätoimintana joka tapauksessa säilyisi retkeily, Hyyryläinen sanoo.

Arto Tolonen muistuttaa, että saaressa on myös yksityisten omistamia alueita, joiden omistajilla on kiinnostusta tehdä harvennushakkuita.

Metsähallitukselle asian ydin on Tolosen mukaan se, kuinka isosti saarissa voidaan hakata.

– Ihan pienen hakkuumäärän takia ei tuollaiseen saareen kannata mennä. Hakkuun pitää olla tuhansia kuutioita. Saaret ovat toki niin isoja, että niistä kyllä puuta aika helposti lähtee, vaikka vain toinen hakattaisiin, sanoo Tolonen.

Vuosien valituskierros voi alkaa alusta

Hyyryläisen mukaan luontojärjestöillä ja Metsähallituksella on ollut erimielisyyksiä saarten metsien luokittelusta. Saarissa on niin sanottua boreaalista luonnonmetsää eli vanhaa luonnontilaista metsää.

Korkein hallinto-oikeus edellytti kaksi vuotta sitten antamassaan päätöksessä, että Metsähallitus teettäisi arvion siitä, miten aiotut hakkuut vaikuttaisivat saarten luontoarvoihin.

Nyt Metsähallituksen konsultilta tilaama Natura-arvio on valmis ja ely-keskuksen käsittelyssä. Metsähallitus aikoo odottaa elyn päätöstä, ennen kuin päättää tarkennetaanko tai muutetaanko Kuoston ja Kaarresalon saarten hakkuusuunnitelmia.

Vesa Hyyryläisen mielestä on täysin mahdollista, että valituskierre jatkuu jälleen, jahka päätös ely-keskuksesta saadaan.

Voit keskustella Oulujärven saarten hakkuista Yle-tunnuksella (siirryt toiseen palveluun). Keskustelu päättyy 27. syyskuuta kello 23.

Lue myös: Suomen valtio kaataa vanhoja metsiä, vaikka niistä on löydetty tuhansia uhanalaisia lajeja – asiantuntija: "En voi ymmärtää, miksi niin tapahtuu"

Suosittelemme sinulle