Hyppää sisältöön

Vuokralähiössä kaikkia moikataan ja asukkaiden ääntä kuunnellaan – yhteisöllisyys muutti levottoman asuinalueen viihtyisyydestään kiitellyksi

Turkulainen Jyrkkälän lähiö on tehnyt pitkän matkan 1970-luvun levottomista ajoista. Nyt sitä kiitellään asukaslähtöisyydestä. Tänä syksynä se edusti Suomea Pohjoismaiden parhaan lähiön kisassa.

Jyrkkälän lähiö on nykyisin haluttu asuinalue, josta on jopa hankala löytää asuntoa. Video: Kimmo Gustafsson / Yle

Kiinteistöosakeyhtiön huoltomiehet leikkaavat nurmikkoa syyskuisena aamupäivänä. Ruska punertaa puita korkeiden kerrostalojen välissä.

Asukas Arvo Hyytiä on istahtanut pihapergolaan kirjavien villiviinien alle. Hän muistelee uuden kodin valintaa pari vuotta sitten.

– Kiertelimme täällä Turussa asuntoalueita ja etsimme, mihin voisimme muuttaa. Täytyy sanoa, että Jyrkkälä iski heti. Täällä on viihtyisää ja vihreää. Niin rauhallista.

Jyrkkälän hengestä puhutaan paljon. Hyytiä arvelee, että se on nimenomaan yhteisöllisyyttä. On mukavia paikkoja, missä voi istuskella ja keskustella.

Asukas Arvo Hyytiä ihastui pari vuotta sitten oitis Jyrkkälän vehreyteen ja viihtyisyyteen. Isännöitsijä Lauri Ahonen poikkesi pergolaan kyselemään kuulumisia. Kuva: Päivi Leppänen / Yle

Kaikki tuntuvat tervehtivän toisiaan. Huoltohenkilökunta asukkaita, ja asukkaat toisiaan. Jopa satunnaiselle vieraallekin irtoaa monet moikat.

– Jyrkkälä on rento paikka. Meillä on oma pieni maaseutumeininki täällä. Kaikki tuntee kaikki, ja kaikki morjenstaa kaikille, luonnehtii Joonas Granö, jolla on parin vuoden kokemus Jyrkkälästä.

Miten huoltohenkilöstö voi muistaa 1 300 asukkaan kasvot ja monien nimetkin?

Selitys löytyy siitä, että 17 kerrostaloa kattavalla kiinteistöosakeyhtiö Jyrkkälänpolulla on vain omaa, vakituista henkilökuntaa. Heitä on kymmenen hengen joukkue.

– Kun asukas aamulla katsoo ikkunasta ulos, hän näkee pihassa Laurin tai jonkun muun tutun yhtiön työntekijän. Se luo turvallisuutta, kertoo isännöitsijä, Jyrkkälänpolun toimitusjohtaja Lauri Ahonen.

Huoltohenkilökunnasta Joonas Granökin on kiitollinen.

– Viime talvena huomasimme kyllä, että huoltotiimi hoiti täällä lunta ja jäätä pois erinomaisesti.

Joonas Granö on kotoisin Yläneeltä. Hän tunnistaa Jyrkkälän lähiössä tuttua maaseutumeininkiä: kaikille tietenkin moikataan. Kuva: Päivi Leppänen / Yle

Levottomuus vaihtui viihtyisyydeksi

Jyrkkälän aravalainoitettuja vuokrakerrostaloja rakennettiin vuosina 1968–1974 (siirryt toiseen palveluun). Omistusasuntoja ei ole lainkaan, ei myöskään yksiöitä. Asuntojen keskikoko on 70 neliötä.

Osaltaan Jyrkkälä syntyi paikkaamaan Pernon telakan työntekijöiden asuntotarvetta. Sijainti on mainio, matka niin telakalle kuin kaupungin keskustaankin taittuu tuokiossa.

Jyrkkälä on käynyt läpi kaksikin isoa perusparannusta. Jälkimmäinen tehtiin vuosina 2014–2018. Kaikkien rakennusten julkisivut uusittiin, ja esimerkiksi kahteen taloon asennettiin koko päätyseinän ulkomateriaaliksi aurinkopaneeleja.

17 kerrostalon isännöitsijä Lauri Ahonen miettii, mikä voi nostaa lähiöasukkaiden elämänlaatua. Kuva: Päivi Leppänen / Yle

1970-luvun alussa lähiö oli levottoman alueen maineessa. Toisin on nyt.

On tietysti tärkeää, että talot ja ympäristö ovat hyvässä kunnossa, mutta yhtä tärkeäksi Jyrkkälässä on koettu se, että kehittäminen lähtee asukkaista.

– Asukkaita pitää kuunnella. Se on varmaan se menestysresepti, isännöitsijä Lauri Ahonen toteaa.

Teesi kuulostaa juhlavalta, mutta juttutuokiot asukkaiden kanssa todistavat, että se ei ole pelkkä korulause.

Esimerkkejä asukkaiden toiveista, jotka on toteutettu:

  • petankkikenttä
  • yhteiskäyttöpesulat
  • kuntopuisto ulkoliikuntavälineineen
  • perhospuisto houkuttelevine kukkaistutuksineen
  • pörriäispelto
  • koirapuisto
  • pihapenkkejä
  • lapsille hellepäivien sadetinhetkiä
  • asukkaiden ylläpitämät kesäkukkalaatikot
  • itsenäisyyspäivän valaistus
  • lapsille palkintotodistus: “Jyrkkälän huollon kaveri”
  • Turun A-Kilta tarjoaa asukastuvassa hävikkiraaka-aineista valmistettua aamiaista ja lounasta edulliseen hintaan

“Pihapenkki ei ole pelkkä penkki”

Avataan listauksesta kolmea yksityiskohtaa. Toivomus pihapenkeistä kuulostaa ensiksi kovin tavanomaiselta.

– Jyrkkälä on opettanut minulle, että kyse ei tosiaankaan ole pelkästä pihapenkistä. Penkin olemassaolo voi olla kynnyskysymys, tuleeko seniori ulos kodistaan. Mahdollisuus levähtää kesken ulkoilun on tärkeää, perustelee isännöitsijä Lauri Ahonen.

Penkit lisäävät ihmisen hyvinvointia, ja niitä näkee Jyrkkälässä paljon. Niitä on avoimen torin ja raitin laidalla, mutta myös suojaisien pihapergoloiden katveessa.

Jokaisella kerrostalon portaalla on kesäkukkavastaavansa. Näin elinympäristö koetaan entistä enemmän vuokra-asukkaiden omaksi. Kuva: Päivi Leppänen / Yle

Toinen esimerkki asukaslähtöisyydestä ovat betoniset kukkalaatikot.

– Asukastoimikunta aina keväisin etsintäkuuluttaa jokaisesta portaasta kesäkukkavastaavaa. He sitten hoitavat läpi kesän ruukkuihin istutettuja kukkia. Vain pieni osa kesäkukista on huoltotiimin hoidossa, Lauri Ahonen kertoo.

Asukkaat ovat jopa ylpeitä, että he saavat itsekin vaikuttaa elinympäristöönsä vuokralähiössä.

Kolmantena vielä lasten sadetinhetket kesähelteillä. Asukastoimikunta on hellepäivinä ottanut puutarhaletkun ja sadettimen nurmikolle, ja lapset ovat saaneet juoksennella siitä läpi.

– Se on ollut todella pidetty tapahtuma alueella, isännöitsijä muistelee.

Vettä siinä kuluu, ja kustannuksia syntyy. Yleensä kiinteistöihmiset ovat tarkkoja tällaisista kuluista.

– Toki se maksaakin, mutta on hyvinvoinnillakin hintansa. Täytyy nähdä tekemisen kokonaistuottavuus. Osakeyhtiölle se tarkoittaa myös sitä, että Jyrkkälä pysyy haluttuna paikkana elää.

Yhteisöllisyys on nyt trendikästä

Jyrkkälän viihtyisyys ja asukaslähtöisyys on noteerattu viime aikoina kaukana lähiön ulkopuolellakin. Viime vuonna Jyrkkälä sijoittui Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat -yhdistyksen (KOVA) valtakunnallisessa asukastyytyväisyyskyselyssä (siirryt toiseen palveluun) ykkössijalle.

Tänä syksynä oli vuorossa edustaa Suomea Pohjoismaiden parhaan lähiön kisassa Oslossa. Voittoa ei tullut Jyrkkälään, mutta isännöitsijä Lauri Ahonen tuntee silti ylpeyttä lähiön onnistumisista.

– Oslossa vaikutti siltä, että tulevaisuuden megatrendi on nimenomaan yhteisöllisyys. Asuinalueita halutaan kehittää asukaslähtöisesti.

– Täällä on kaikki, mitä tarvitsen. On pesutuvat ja kaupat lähellä. Kaupunkiin ei tarvitse lähteä, jos ei ole pankkiasiaa, sanoo Jarl Willberg, joka on asunut Jyrkkälässä vuodesta 1977. Kuva: Päivi Leppänen / Yle

Asukkaita olisi tulossa enemmänkin

Tässä jutussa on paljon puhuttu asukastyytyväisyydestä.

Yksi asia Jyrkkälästä on mainittava erikseen: ihmiset ovat tyytymättömiä, koska Jyrkkälään ei pääse asumaan tuosta vain. On odoteltava, sillä käyttöaste on lähes sata prosenttia.

– Asuntohakemuksia tulee koko ajan, toteaa Lauri Ahonen.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 28. syyskuuta kello 23:een asti.

Lisää aiheesta:

Turun lähiöt -audiosarja: Jyrkkälä

Pahamaineisesta lähiöstä tuli hitti – Hervannan asuntokauppa käy kuumana, ja uusia työpaikkoja syntyy jatkuvalla syötöllä

Suosittelemme sinulle