Hyppää sisältöön

Keskusta haluaa sosionomit takaisin päiväkotien opettajiksi, mutta kaikki puolueet eivät ajatuksesta innostu

Varhaiskasvatuksen opettajien pätevyysvaatimuksia on tiukennettu niin, että tulevat sosionomit eivät enää ole päteviä opettajiksi. Keskusta, perussuomalaiset ja RKP voisivat höllentää vaatimuksia, muut puolueet eivät.

Jatkossa vain yliopistosta valmistuvat kasvatustieteen kandidaatit ja maisterit saavat opettajan pätevyyden, ammattikorkeakoulusta valmistuvat sosionomit eivät. Kuva: Eva Brunell / Yle

Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenet eivät höllentäisi varhaiskasvatuksen opettajien koulutusvaatimuksia.

Suomen varhaiskasvatuslakia uudistettiin vuonna 2018 niin, että varhaiskasvatuksen opettajaksi pätevöittää jatkossa vain yliopistotutkinto, kun aiemmin siihen riitti myös ammattikorkeakoulutasoinen sosionomitutkinto. Jo valmistuneet ja viimeistään kesällä 2023 valmistuvat sosionomit saavat pitää jo saamansa opettajan pätevyyden.

Tulevana kesänä valmistuvat siis viimeiset sosionomit, joilla on oikeus toimia myös opettajina varhaiskasvatuksessa.

Lisäksi vuodesta 2030 lähtien päiväkotien henkilöstövaatimuksia muutetaan niin, että entistä suuremman osan työntekijöistä pitää olla varhaiskasvatuksen opettajia ja sosionomeja.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko esitti puolueen kesäkokouksessa elokuussa, että uudistuksesta pitäisi luopua. Hänen mukaansa uudistus veti henkilöstön osaamiskriteerit liian tiukalle tilanteessa, jossa varhaiskasvatuksen työntekijöistä on muutenkin pulaa.

Saarikko ehdotti keskustan kesäkokouksessa hoitajamitoituksen lykkäämistä sekä lastentarhanopettajien koulutusvaatimusten höllentämistä.

Yle kysyi eduskunnan sivistysvaliokunnan jäseniltä, pitäisikö uudistus perua.

Sivistysvaliokunnan jäsen Hilkka Kemppi (kesk.) sanoo, että varhaiskasvatuksen tilanne epätasa-arvoistaa lapsia, sillä henkilöstöpula on isoissa kaupungeissa selvästi pahempi kuin pienissä kunnissa.

Kemppi ei usko, että sosionomit olisivat epäkelpoja opettajiksi.

– Se ajatus ei ole kestävä, että yliopiston käynyt on parempi kuin ammattikorkeakoulun käynyt. Lainsäädännössä tutkinnot ovat tasa-arvoisia.

Sivistysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.). Kuva: Elina Rantalainen / Yle

Perussuomalaisten Sanna Antikainen ei suoraan sano kannattavansa lakimuutoksen perumista, mutta suhtautuu ajatukseen avoimesti.

– Nyt, kun on pulaa (varhaiskasvatuksen työntekijöistä), olen valmis sitä harkitsemaan, Antikainen sanoo.

Antikainen ehdottaa esimerkiksi, että varhaiskasvatuksen opettajiksi haluaville sosionomeille räätälöitäisiin oma koulutus.

Myös RKP:n Mikko Ollikainen olisi valmis harkitsemaan, että sosionomit kelpuutettaisiin jälleen opettajiksi henkilöstöpulaa helpottamaan.

– Esimerkiksi ruotsinkielisellä puolella täällä Helsingissä on ollut suuria haasteita.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan lastentarhanopettajiksi tarvittaisiin satoja lisäihmisiä. Työvoimapulan takia kaikissa kunnissa ei ole ollut pätevää henkilökuntaa ollenkaan, ja sijaisia on vaikea saada. Helsingissä jouduttiin jopa sulkemaan leikkipuistoja, kun työntekijöitä ei ollut.

Tilanne uhkaa myös alalla jo olevien jaksamista ja hyvinvointia, kun hoitajat joutuvat pärjäämään liian isojen lapsiryhmien kanssa.

Risikko: ”Kaikista ei ole varhaiskasvatuksen opettajiksi”

Valiokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) kuitenkin uskoo, ettei uudistusta kannata enää perua. Hänen mukaansa lakimuutosta tehdessä harkittiin tarkkaan, millaista osaamista ja koulutusta varhaiskasvatuksessa tarvitaan. Erilaisia keinoja ratkaista päiväkotien työvoimapulaa on pohdittava, hän sanoo.

– Alan työvoimapula ei ratkea pelkästään lisäämällä yliopistojen aloituspaikkoja, koska kaikki ihmiset eivät yksinkertaisesti sovellu varhaiskasvatusalalle, eikä kaikista ole varhaiskasvatuksen opettajiksi. Sama asia on sote-alalla, jossa kaikki ihmiset eivät sovellu esimerkiksi sairaanhoitajiksi, Risikko sanoo.

Varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja tarvittaisiin kuitenkin nykyistä enemmän, vaikka asia ei olekaan aivan suoraviivainen, hän pohtii.

Opettajien lisääminen päiväkodeissa onnistuisi Risikon mukaan esimerkiksi hyödyntämällä muuntokoulutuksia, joilla työntekijät, joilla on alalle soveltuva aiempi koulutus, saisivat opettajan pätevyyden hieman nopeammin.

Aiempi työkokemus ja pohjalla oleva koulutus lyhentäisivät silloin koulutusaikaa yliopistossa, hän jatkaa.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Paula Risikko. Kuva: Tuomo Björksten/Yle

Muutoksen seuraukset eivät vielä näy

Sosiaalidemokraattien Eeva-Johanna Eloranta, vasemmistoliiton Veronika Honkasalo ja vihreiden Noora Koponen eivät myöskään lähtisi muuttamaan lakia.

– Opettajien määrän lisäämistä on perusteltu sillä, että on äärimmäisen tärkeää, että pedagogista osaamista lisätään, Eloranta sanoo.

Eloranta, Honkasalo ja Koponen huomauttavat myös, että lain siirtymäaika on pitkä, eikä muutoksen seurauksia ole vielä ehditty näkemään. Yliopistot ovat muutamassa vuodessa moninkertaistaneet varhaiskasvatuksen aloituspaikkojen määrän: kun ennen vuosittain otettiin 300 opiskelijaa, nyt heitä otetaan jopa tuhat. Kaikki uudet opiskelijat eivät ole vielä päässeet työelämään.

Kaikki Ylen haastattelemat valiokunnan jäsenet ovat samaa mieltä siitä, että varhaiskasvatuksen työoloja pitäisi parantaa alan vetovoiman kasvattamiseksi. He lieventäisivät varhaiskasvatuksen työntekijäpulaa etenkin paremmilla palkoilla ja lisäresursseilla sekä varhaiskasvatuksen opettajien koulutuspaikkojen lisäämisellä.

Vasemmistoliiton Honkasalo korostaa, että resursseja kaivattaisiin etenkin Helsinkiin, jossa tarve niille on suurin.

Kaksivuotinen esikoulu saa kannatusta

Varhaiskasvatuksen opettajien tarvetta lisää myös se, että esiopetusta on harkittu pidennettäväksi kahden vuoden mittaiseksi. Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu on parhaillaan käynnissä vuoden 2024 loppuun saakka.

Perussuomalaisten Antikainen ei pidentäisi esiopetusta kahden vuoden mittaiseksi henkilöstöpulan takia. Muut valiokunnan jäsenet ovat kuitenkin pidennyksen kannalla.

– Kaksivuotinen esikoulu on hyvä suunta. Se sujuvoittaa pienen lapsen siirtymistä koululaiseksi, mutta se on myös tärkeä mahdollisuus, jos lapsella on oppimisen vaikeuksia tai perheillä on tuen tarpeita, vihreiden Noora Koponen sanoo.

Voit keskustella aiheesta 30.9. kello 23 saakka. Keskustelu löytyy jutun lopusta.

Lue lisää:

Kun päteviä varhaiskasvatuksen opettajia ei ole, on kelpoisuusvaatimuksissa joustettava – tilanne haastaa kunnat ja työpaikat, perheisiin se ei toivottavasti näy

Varhaiskasvatuksen työvoimapula syvenee – opettaja: "Kuka tätä työtä tekisi, jos minä kävelen ulos päiväkodista?"

Kaksivuotinen eskarikokeilu kiristää pulaa pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista – OKM: "On kuntia, joissa ei ole yhtään kelpoista opettajaa"

Varhaiskasvatuslaki vaatii jälleen remontin, sanovat asiantuntijat – päiväkotien henkilöstömitoitukseen jäi porsaanreikä

Suosittelemme sinulle