Hyppää sisältöön

Spotify maksaa biisintekijöille minimaalisesti – Teflon Brothersin hittien säveltäjä: "Alle miljoona kuuntelukertaa on yhtä tyhjän kanssa"

Uusi tutkimus nostaa esiin musiikin kulutuksen ja tekijöiden palkkioiden välisen ristiriidan. Biisinkirjoittajat elävät edelleen radiosoitoilla, vaikka musiikki kuunnellaan suoratoistopalveluissa.

Kyösti Salokorpi on pitkän linjan biisintekijä. Hän on kirjoittanut hittejä muun muassa Teflon Brothersille, Elastiselle ja Suvi Teräsniskalle. Kuva: Sara Aaltio / Yle

– Kokeillaan vähän nopeampana.

Kyösti Salokorpi on pienessä studiotilassa artisti Tuulin eli Tuuli Oikarisen ja tämän tuottajan Emil Olssonin kanssa. Kolmikko luonnostelee uutta kappaletta. Salokorpi on sitä mieltä, että pehmeästä biitistä ja sen yllä leijuvasta haikeasta melodiasta voisi saada nopeammalla tempolla enemmän irti.

Kappaleesta saattaa tulla hitti tai sitten kukaan ei koskaan kuule sitä. Salokorpi käyttääkin kaiken ammattitaitonsa sen eteen, että nyt tehtävä demo päätyisi aikanaan levylle, parhaassa tapauksessa singleksi. Hän saa työstään korvauksen vain siinä tapauksessa, että biisi julkaistaan ja sitä kuunnellaan. Salokorpi elää tekijänoikeustuloilla, studiopäivästä ei palkkaa heru.

Artisti Tuuli OIkarinen, musiikin tekijä Kyösti Salokorpi (keskellä) ja tuottaja Emil Olsson luonnostelevat uutta demoa studiossa Helsingin Kalasatamassa. Kuva: Sara Aaltio / Yle

"Alle miljoona kuuntelukertaa on yhtä tyhjän kanssa"

Salokorpi on tehnyt biisejä eri artisteille viisitoista vuotta. Siinä ajassa on ehtinyt syntyä muutamia jättihittejä. Suurimpien joukossa ovat muun muassa Teflon Brothersin Maradona (2014) ja Pämppää (2015) sekä Elastisen Supervoimii (2018).

Nykypäivän tapaan nuokin kappaleet ovat tarjolla kaiken maailman digipalveluissa Spotifysta Youtubeen, Apple Musicista Deezeriin. Lisäksi ne soivat yhä edelleen radiokanavilla ja kyseisten artistien keikoilla. Tällaiset hitit ovat kulisseissa työnsä tekeville musiikinkirjoittajille henkireikä. Vaikka biisien julkaisemisesta on vuosia, ne tuottavat tekijöille yhä tuloja.

Tosin tekijän kannalta ratkaisevia ovat nimenomaan radiosoitot ja livekeikat. Niiden avulla biisin tekijät tienaavat leipänsä.

Edes jättihitit eivät tuota digipalveluiden kautta biisin kirjoittajille kummoisia rahasummia. Esimerkiksi Maradonalla on pelkästään Spotifyssa vajaat 18 miljoonaa kuuntelukertaa. Salokorven mukaan sellaisella määrällä ruvetaan puhumaan nelinumeroisista rojaltisummista.

– Jos Spotifyssa jää alle miljoonan kuuntelukerran, se on biisin kirjoittajan kannalta yhtä tyhjän kanssa. Suoratoistopalveluista tuleva raha on kiva pieni bonus.

Paikkansa alalla vakiinnuttanut Salokorpi on laskenut, että vuoden 2016 jälkeen hänen kirjoittamiaan biisejä on striimattu noin 280 miljoonaa kertaa. Spotify ja muut suoratoistopalvelut ovat tilittäneet hänelle vuosittain muutamia tuhansia.

– Sillä ei kukaan elä. Vähän turvaa tuo se, että osa hiteistä soi edelleen radiossa. Siitä saa pohjakassaa. Toisaalta en voi tietää, saanko ensi vuonna yhtään radiosinkkua. Mikään ei ole varmaa tällä alalla.

Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta striimaa musiikkia

Samaan aikaan, kun musiikin tekijät elävät vanhaan malliin radiosoittojen ja livekeikkojen varassa, markkinat ovat mullistuneet. Rahavirrat ovat pysyneet entisellään, vaikka valtaosa musiikinkuuntelijoista on siirtynyt suoratoistopalveluiden käyttäjiksi. Niiden suosio vain kasvoi koronapandemian aikana.

Tätä musiikin kulutuksen ja tekijöiden ansainnan välistä epäsuhtaa käsittelee tänään julkaistu eurooppalainen tutkimus suoratoistomarkkinoista.

Eurooppalaisten tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestön GESACin tilaama ja musiikkialan asiantuntijan Emmanuel Legrandin toteuttama tutkimus analysoi ongelmia, joita musiikin tekijät ovat kohdanneet striimauksen kasvaessa valtavirraksi.

Valtavirtaa se nimittäin on. Tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta käyttää suoratoistopalveluja musiikin kuunteluun. Sama luku pätee koko Pohjoismaihin. Suoratoistopalveluiden osuus globaalista musiikinkuuntelusta on 68 prosenttia.

Samalla palveluiden valikoima on kasvanut merkittävästi. Tarjolla on tällä hetkellä yli 70 miljoonaa kappaletta ja pelkästään Spotifyssa on noin kahdeksan miljoonaa artistia.

– Markkina alkaa olla sen verran kypsä, että nyt olisi hyvä aika alkaa pohtia rakenteellisia seikkoja uusiksi, toteaa Teoston laki- ja kansainvälisten asioiden johtaja Antti Härmänmaa.

Teoston Antti Härmänmaan mukaan musiikkimarkkina on kehittynyt siihen pisteeseen, että on aika tarkastaa rakenteiden oikeudenmukaisuus. Kuva: Sara Aaltio / Yle

"Palveluiden hintaa pitäisi nostaa"

Tutkimuksessa nousee esiin lukuisia rakenteellisia epäkohtia. Sen mukaan musiikin arvo suoratoistopalveluissa on jatkuvasti laskenut. Siihen on tutkimuksen mukaan kolme syytä:

  • Vuonna 2006 asetettua noin kymmenen euron hintaa ei ole suoratoistopalveluiden historian aikana juurikaan nostettu, vaikka laatu, tarjonta ja käyttäjäystävällisyys ovat kehittyneet voimakkaasti. Suomessa Spotifyn maksullisen version hinta on nykyään 10,99 euroa kuukaudessa.
  • Perhepaketit, tarjoukset ja kampanjat alentavat yksittäisen käyttäjän palvelulle tuottamaa liikevaihtoa, ja sen seurauksena myös korvaukset tekijöille alenevat. Inflaation myötä yksittäisen käyttäjän maksama hinta on jatkuvasti suhteellisesti alentunut.
  • Suurimmasta osasta palveluita on edelleen tarjolla ilmainen, mainosrahoitteinen versio. Se tuottaa tekijöille maksullisia palveluita selvästi vähemmän tuloja.

Raportissa ehdotettuja korjausliikkeitä ovat vastaavasti muun muassa palvelujen hintojen nostaminen ja kuluttajien kannustaminen maksullisten tilausten tekemiseen.

Kuluttajien kannalta siis varsin epäedullisia kehityskulkuja, mutta toisaalta vertailuun tutkimus nostaa sarjojen ja elokuvien suoratoistopalvelut, joissa ilmaisversiot ovat tätä nykyä harvinaisuus.

Ilmaisen kokeilukauden olisi ehkä aika päättyä myös musiikin puolella, Salokorpi tuumaa.

– En tiedä, pitäisikö hintoja nostaa, mutta ajatus siitä, että musiikin pitäisi olla kokonaan ilmaista on hankala niille, jotka sitä musiikkia tekevät, hän sanoo.

– Ilmaisversiosta jää tekijöille tuottoa alle kymmenesosa siitä, mitä maksetusta versioista, Härmänmaa muistuttaa.

Tutkimuksen mukaan algoritmien ohjaama, hittivetoinen markkina pahentaa tilannetta musiikin tekijöiden kannalta entisestään. Esimerkiksi Spotifyssa alle prosentti artisteista tuottaa 90 prosenttia kuukausittaisista suoratoistoista.

– Kilpailu on tosi tiukkaa ja veristä, sillä volyymi on ihan huikea: tarjolle tulee noin 60 000 uutta kappaletta joka päivä. Uudet kappaleet kilpailevat paitsi keskenään myös kaiken aiemmin julkaistun kanssa, koska back-katalogit ovat yhtä lailla saatavilla, Härmänmaa toteaa.

Biisin kirjoittaja saa noin 10 prosenttia

Oma kysymyksensä on suoratoistopalveluiden tulonjako. Tutkimuksen mukaan tulot suoratoistopalveluista jakautuvat tällä hetkellä siten, että 30 prosenttia tilaajien maksamasta hinnasta jää palvelulle, 55 prosenttia menee levy-yhtiöille ja esiintyjille ja vain 15 prosenttia musiikin tekijöille ja kustantajille.

Salokorven mukaan kustantajan osuuden jälkeen biisien tekijöille jää käytännössä kakusta noin kymmenen prosenttia.

– Kyllä se tuntuu epäreilulta, kun musiikkiteollisuudessa liikevaihdot ovat ennätystasolla. Myös prosentit on saatava jotenkin pöydälle. Jos näyttää, ettei muuten pystytä neuvottelemaan, niin ainakin biisien tekijöillä ja kustantajilla on niiden oikeudet, Salokorpi muistuttaa.

Musiikin tekijöiden kannalta toivottava kehitys olisi siis suoratoistopalveluiden tilaushintojen kasvu ja mainosrahoitteisten ilmaisversioiden tarjonnan vähentyminen.

Biisintekijät ja artistit ovat käytännössä samassa veneessä, kun puhutaan suoratoistomarkkinoista. Kyösti Salokorvelle ja Tuuli Oikariselle jää striimauksista rahaa käteen minimaalisesti. Kuva: Sara Aaltio / Yle

Kyse on elävästä musiikkikulttuurista eli uusista hyvistä biiseistä

Mitä väliä kuluttajan kannalta sitten on sillä, kuinka paljon musiikin tekijät kappaleillaan tienaavat?

Paljonkin, toteavat sekä Teoston Härmänmaa että biisinkirjoittaja Salokorpi.

– Elävä musiikkikulttuuri on tärkeää varsinkin, kun puhutaan Suomen kaltaisista pienistä kielialueista. Musiikin tekijöiden pitää pystyä elämään työllään, jotta syntyy uutta musiikkikulttuuria, Härmänmaa sanoo.

– Jos musiikin tekijät eivät tule toimeen tekemällään työllä, pidemmän päälle kaikki häviävät. Alaa ei pysty pyörittämään ilman hyviä biisejä.

Tutkimuksesta käy ilmi, että artistit ovat suoratoistopalveluiden suhteen melkein yhtä vaikeassa asemassa kuin musiikin tekijät. Jos biisin kirjoittaja saa kakusta noin kymmenen prosenttia, artisti saa levy-yhtiön kanssa tehdystä sopimuksesta riippuen noin viidenneksen.

– Ja me olemme kuitenkin musiikin alkutuottajia. Ilman meitä biisejä ei varmasti olisi olemassa, Salokorpi muistuttaa.

Korjattu 28.9.2022 klo 13.40: Salokorpi elää tekijänoikeustuloilla, ei rojalteilla, kuten jutussa aiemmin luki.

Suosittelemme sinulle