Hyppää sisältöön

Psykiatriset osastot ovat edelleen koppeja käytävillä – "Tarvitaan uudenlaista suunnittelukulttuuria", sanoo arkkitehtuurin professori

Psykiatriset osastot ovat siirtyneet metsän keskeltä sinne, missä muutkin palvelut ovat. Tilojen suunnittelijoille tämä on haaste: miten säilyttää luontoyhteys ja luoda kodinomaisuutta?

Psykiatrian avopalveluiden käytävä Mikkeliin valmistuvassa Mielen ja kuntoutuksen talossa. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Aino ja Alvar Aallon suunnittelema Paimion parantola valmistui 1930-luvun alussa. Rakennus nousi metsän keskelle, koska tuberkuloosia sairastavat haluttiin eristää yhteiskunnasta, ettei sairaus leviäisi.

Paimion parantolan kaltaisten metsäsairaaloiden aika on ohi. Terveys ja hyvinvointi kuuluvat jokapäiväiseen elämään, eikä sairaita haluta sulkea pois yhteiskunnasta. Palvelut tuotetaan siellä, missä ihmisetkin ovat.

– On epäasiallista poistaa ihmiset yhteiskunnasta saamaan hoitoa. Ihmisten täytyy olla lähellä perhettään, että läheiset voivat käydä tapaamassa ja tukemassa heitä. Myös sairaaloiden hoitojaksot ovat lyhentyneet, ja usein esimerkiksi leikkauksesta voi toipua aiempaa varhemmin kotona, sanoo terveys- ja hyvinvointialan arkkitehtuurin professori Laura Arpiainen Aalto-yliopistosta.

Ilmakuva Moision psykiatrisen sairaalan alueesta.
Mielen ja kuntoutuksen talo ilmakuvassa.
Jatkossa psykiatriset potilaat kuntoutuvat hyvin erilaisessa miljöössä kuin aiemmin. Vasemmassa kuvassa Moision psykiatrinen sairaala, oikealla Mielen ja kuntoutuksen talo sisäpihalta päin kuvattuna.

Tuorein esimerkki uudesta ajattelusta nähdään Mikkelissä, jossa kuntayhtymä Essote luopuu luonnon helmassa sijaitsevasta Moision psykiatrisesta sairaalasta.

Kaupungin keskustaan on valmistumassa Mielen ja kuntoutuksen talo, johon sijoitetaan nuorten ja aikuisten psykiatriset osastot, päihdepalvelut, neurologisen kuntoutuksen osasto ja saattohoito.

Miten tämä rakennus toteuttaa nykypäivän ajatuksia terveyttä ja hyvinvointia tukevasta arkkitehtuurista? Laura Arpiainen kommentoi rakennusta Ylen lähettämien valokuvien ja toimittajan antamien tietojen perusteella.

Suunnittelun tavoitteet

Terveydenhuollon rakennusten keskeisiä tavoitteita ovat rauhallisuus, viihtyisyys ja kodinomaisuus, sanoo professori Arpiainen.

Tällaisten tilojen luomisessa keskeistä on luonnonvalon hyödyntäminen, luontoyhteyden luominen esimerkiksi kasvien tai suoran näkymän avulla sekä värien ja materiaalien käyttö.

– Kysyn usein opiskelijoilta, että mikä fiilis sinulla olisi tällaisessa huoneessa. Miksi tässä tuntuisi hyvältä ja tuossa ei?

Professori Arpiaisen mukaan terveydenhuollon rakennusten tulee olla laadultaan vielä parempia kuin muiden julkisten rakennusten, koska niihin mennään joko oman tai läheisen ihmisen sairauden tai ongelman vuoksi.

– Ahdistustaso on tavallista suurempi, lähtötilanne on miinuksella.

Havainnekuva Mielen talosta Mikkelissä.
Mielen- ja kuntoutuksen talo Mannerheimintieltä kuvattuna.
Vasemmalla havainnekuva Mielen ja kuntoutuksen talosta, oikealla havainnekuva. Julkisivun puurimoituksista luovuttiin rakentamisen aikana säästösyistä.

1. Luonnonvalo

Mielen ja kuntoutuksen talon eteläpäätyä hallitsevat isot ikkunat. Niiden ääreen on sijoitettu psykiatristen osastojen keittiö- ja ajanviettotilat sekä ylimmän kerroksen liikuntasali.

Laura Arpiainen arvostaa sitä, että luonnonvaloa on käytetty hyväksi.

– Keittiötiloissa alakattoa on nostettu ikkunan edessä. Se on kikka, jolla saa lisää ikkunapinta-alaa huoneeseen. Tällaista ratkaisua ei tehdä vahingossa.

Viisikerroksinen ja pitkänomainen rakennus on porrastettu kolmeen osaan, jotta myös jokaisen osan pohjoispäätyyn on saatu iso ikkuna.

– Kun ikkuna menee lattiaan asti, se huomioi kaikki käyttäjät. Esimerkiksi kuntoutusosastolla ihmiset saattavat istua pyörätuolissa ja heidän katsekorkeutensa on matala.

Neurologisen kuntoutuksen osaston lattiassa kulkee tuetun kävelyn reitti. Käytävän päässä on iso ikkuna. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Arpiainen jää kuitenkin pohtimaan sitä, että suuret lasipinnat ovat suoraan etelään. Sisään tulee paljon auringonvaloa, joka lämmittää sisätiloja. Professorin mukaan eteläikkunoissa käytetään usein säleikköjä tai aurinkosuojia.

Mielen ja kuntoutuksen talokin suunniteltiin alunperin näin. Raami-arkkitehdit ja Arkkitehdit Kontukoski piirsivät rakennuksen eteläpäätyihin kauniin puurimoituksen, mutta rakennusvaiheessa siitä luovuttiin kustannusten säästämiseksi.

Isojen parvekkeiden lasitus on tummaa peililasia, joka suojaa auringolta ja antaa parvekkeen käyttäjille yksityisyyttä.

– Yhteisistä tiloista ja parvekkeista voi muodostua mukavia kollektiivisia ja sosiaalisia tiloja, Arpiainen sanoo.

2. Värit

Arkkitehdit ovat suunnitelleet Mielen ja kuntoutuksen talon jokaiseen kerrokseen oman värimaailmansa. Inspiraation lähteenä ovat olleet Astuvansalmen kalliomaalaukset, Pistohiekan rantahiekka ja vesi sekä Jäppilän kivikurun kivet.

Professori Laura Arpiaisen mukaan on hyvä, että värejä on uskallettu käyttää.

– Vihreä on aika miellyttävä, marjapuuronpunainen saattaa vanhentuakin jossain vaiheessa. Mutta on hyvä, ettei ole ihan pastellia. Tummat lattiat luovat kontrastia, se auttaa visuaalisessa hahmottamisessa.

Sairaalakoulun tilat on sijoitettu katutasoon. Luokkatilojen seinät ovat vaaleanvihreitä ja -sinisiä. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Psykiatristen osastojen huoneet ovat hyvin pelkistettyjä. Huoneiden väri on valkoinen yhtä efektiseinää lukuunottamatta. Sisustukseksi tulee sänky, pieni yöpöytä tai rahi, työpöytä ja -tuoli sekä kiinteä kaappi.

Huoneiden suunnittelua on ohjannut turvallisuus: huonekalujen on oltava kestäviä, jottei huoneen käyttäjä pääsisi vahingoittamaan niillä tai niiden osilla itseään tai muita. Huoneen ovenkahva on jäykästi aukeava nuppi.

Verhot toisivat viihtyisyyttä, mutta niistä on luovuttu muun muassa paloturvallisuussyistä.

– Tämä on suoraan sanottuna aika kolkko. Olisi helpompi arvioida sisustettua kokonaisuutta, sanoo Laura Arpiainen.

Näkymä kalustamattomaan potilashuoneeseen nuorten psykiatrisella osastolla. Vaaleansinistä tehosteväriä on käytetty myös kylpyhuoneessa. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Vastaanottohuoneet kalustetaan toimistokalusteilla, yleisiin tiloihin on tulossa ruokailu- ja sohvaryhmiä. Mielen ja kuntoutuksen talolla on kuusi nimikkotaiteilijaa, jotka tekevät tiloihin ainakin luontoaiheisia teoksia ja valokuvataidetta.

3. Luontoyhteys

Kun psykiatriset potilaat muuttavat Mielen ja kuntoutuksen taloon, maisemat vaihtuvat Moision puistoista Mikkelin keskustaan.

Heidän uuden kotinsa vieressä sijaitsee muita sairaalarakennuksia ja kerrostaloja parkkipaikkoineen. Näkymän Saksalan puistoiseen kaupunginosaan ja Saimaan Satamalahdelle katkaisee sairaalan parkkihalli.

Toisaalta puistoon ja sataman rantatielle on matkaa vain muutama sata metriä, jos sinne on mahdollisuus lähteä.

Mielen ja kuntoutuksen talon parvekkeilta avautuu näkymä Saksalan kaupunginosaan. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Rakennuksen oma sisäpiha on pieni. Sen pohjoispäätyyn on sijoitettu sairaalakoululaisten leikkipiha ja eteläpäädyssä on ulkokuntosalilaitteita. Laura Arpiaisen mielestä on tärkeää, että myös ulkotiloja löytyy.

– Jos osastoilla on teini-ikäisiä poikia, niin heidän pitää päästä potkimaan palloa tai heittämään pari koria. Pitäisi olla pieni urheilupiha ja mielellään patio tai terassi.

“Arkkitehtuuriltaan tavanomainen rakennus”

Professori Laura Arpiaisen kokonaisarvio on se, että Mielen ja kuntoutuksen talo on arkkitehtuuriltaan tavanomainen, ei uutta luova. Rakennus heijastaa tehokkuus edellä -suunnittelua, vaikka sitä onkin elävöitetty väreillä ja muilla pienillä konsteilla. Tilat ovat pääosin käytävien varrelle sijoitettuja koppeja.

– Tämän kokoisessa rakennuksessa olisi hyvä olla joku keskeinen yhteistila, aula tai kahvila, jossa on enemmän korkeutta kuin muissa. Myös jumppasalissa voisi olla enemmän korkeutta, koska siellä on fyysistä toimintaa.

Professorin mukaan innovatiivisuuden puute vaivaa suomalaista terveys- ja sosiaalialan suunnittelua laajemminkin.

– Lopputulokset ovat vaihtelevia. Suunnittelijoilta vaadittaisiin paradigman muutosta ymmärtää, että olisi tehtävä aika erilaista jälkeä, jos halutaan muuttaa sitä, miten rakennukset ihmisiin vaikuttavat.

Mielen ja kuntoutuksen talossa tilat sijoittuvat pitkien käytävien varrelle. Nuorten psykiatrisen osaston värit on poimittu Saimaan Pistohiekalta. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Yhtenä esimerkkinä Arpiainen nostaa esiin Jyväskylään rakennetun Nova-sairaalan, joka sai keväällä European Healthcare Design Awards -palkinnon. Sairaalan on suunnitellut JKMM, jonka tavoitteena oli suunnitella uuden sukupolven sairaala, jonka keskiössä on potilaan hyvinvointi.

– Ei-arkkitehtikin huomaa heti, että tämähän on ihan erilaista, sanoo Arpiainen.

Toden totta: Novan aulatilat ovat korkeita ja väljästi mitoitettuja. Ne muistuttavat enemmän konserttitaloa tai taidemuseota kuin perinteistä sairaalaa. Huonekalu- ja valaisinratkaisut ovat luovia.

Professorin mukaan uudenlaisen suunnittelukulttuurin syntyminen vaatii syvää, pitkää ja monimutkaista keskustelua. Terveysalan suunnittelu on erikoisala, jonka ammattitaitoon liittyy myös hoidon tavoitteiden ymmärtäminen. Osa niistä on aineettomia.

– Arkkitehtuuri on aina enemmän kuin osiensa summa. Kun rakennus toimii, se luo ylätason efektin, josta seuraa muita vaikutuksia.

Jutun lähteenä on käytetty myös Essoten kehitysjohtaja Pirjo Syväojan ja tilasuunnittelija Emma Pukkilan haastatteluita. Heidän haastattelunsa voi kuunnella jutusta löytyvistä audioista.

Voit keskustella aiheesta 30.9.2022 klo 23 saakka.

Korjaus 29.9.2022 klo 16.10: Jutun pääkuva on avopalveluiden käytävältä, ei aikuisten psykiatriselta osastolta, kuten kuvatekstissä aiemmin väitettiin.

Lue myös:

Suosittelemme sinulle