Hyppää sisältöön

Saako EU-rahalla rakentaa aurinkovoimalan entiselle turvesuolle? Maakunnilla on kiire saada kymmenien miljoonien tukipotti käytettyä

Valtaosa maakunnista saa kymmeniä miljoonia euroja EU:n uudesta oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta. Hankkeet on kehitettävä nopeasti, sillä rahat tulevat jakoon todennäköisesti jo tammikuussa.

Turveaumoja turvesuolla. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Valtaosa Suomen maakunnista saa ensi vuoden alussa kymmenien miljoonien eurojen rahoituksen EU:lta. Rahat tulevat oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (Just Transition Fund), ja niiden on tarkoitus korvata turvetuotannon alasajoa.

Suomi on sitoutunut puolittamaan turpeen energiakäytön vuoteen 2030 mennessä.

Turvetuotanto työllistää Suomessa noin 2 500 henkilöä. Turvetuotannon alasajo vaikuttaa merkittävästi työllisyyteen ja aluetalouteen, toisaalta kyse on vihreän siirtymän tukemisesta. Kaikki rahastosta tuetut hankkeet lasketaan ilmastotoimiksi.

Etelä-Savossa rahoituksen kriteerinä merkittävä turpeen käyttö

Alun perin EU oli suuntaamassa rahoituksen vain Itä- ja Pohjois-Suomeen, jotka ovat Suomen köyhimpiä alueita. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) halusi laajentaa tukea myös niihin maakuntiin, joissa on merkittävää turvetuotantoa. Esimerkiksi Keski-Suomessa turveala työllistää suoraan tai välillisesti vajaat 250 henkilöä.

Mittavan tukipaketin saa myös Etelä-Savo, jossa turvealan yrittäjiä on alle 30. Tukevan rahoituksen perusteluna on se, että maakunnassa käytetään paljon turvetta esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa.

– Maatalous käyttää turvetta karjankuivikkeena ja kasvuturpeena taimituotannossa, kasvihuoneissa ja marjanviljelyssä. Meidän pitäisi keksiä, miten kasvu- ja kuiviketurve korvataan, sanoo maakuntaliiton ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo.

Osa puutarhoista on testannut kasvualustana kotimaista rahkasammalta, jonka korjauskustannukset ovat vielä korkeat. Kuva: Riikka Pennanen / Yle

Oikeudenmukaisen siirtymän rahoitusta voidaan käyttää moneen eri tarkoitukseen. Keskeinen tavoite on, että alueiden elinkeinorakenne muuttuu nykyistä monipuolisemmaksi.

Sekä Keski-Suomessa että Etelä-Savossa valtaosa rahoista ohjataan tukemaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä aluetaloutta vauhdittavaan tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Turvealalla työskentelevien osaamisen kehittämiseen ja uudelleenkoulutukseen menee lopulta hyvin pieni siivu rahoista.

EU: Turvesoista on tehtävä hiilinieluja

Uudella EU-tuella rahoitetaan myös turvesoiden ennallistamista. Etelä-Savossa käytöstä poistetut turvesuot on perinteisesti metsitetty, mutta EU-komissio suhtautuu tähän kielteisesti.

– Niitä ei saa missään tapauksessa ottaa pelloiksi, koska se lisäisi hiilidioksidipäästöjä. Ennallistaminen pitää tehdä niin, että alueista tulee hiilinieluja. Se onnistuu niin, että ne palautetaan suoksi tai muutetaan lintuvedeksi, Sanna Poutamo kertoo.

Ympäristöpäällikön mukaan tämä tarkoittaa sitä, että Etelä-Savossa on koulutettava uusia ihmisiä turvesoiden uusiokäyttösuunnitelmien tekemiseen. Lisäksi tarvitaan koneita ja yrittäjiä, jotka osaavat tehdä ennallistamistöitä.

Aurinkovoimalat vaativat paljon maa-alaa. Esimerkiksi Lapuan Heininevalle on suunnitteilla 170 hehtaarin tuulivoimapuisto. Kuvituskuva. Kuva: Susanna Pesonen / Yle

Alueet ovat ehtineet kehitellä muitakin ideoita turvesoiden uusiokäyttöön. Poutamon mukaan moni maakunta suunnittelee rakentavansa alueille tuuli- tai aurinkovoimaa, koska ne ovat jo valmiiksi metsästä paljaita.

– Tällaisia alueita ei saisi missään nimessä raivata metsään, joten turvealueet olisivat loistavia siihen. Aiomme pitää nämä suunnitelmissa, ellei niitä käsketä poistamaan.

Toistaiseksi ei tiedetä, miten EU-komissio suhtautuu ajatukseen. Valtioneuvosto esittelee suunnitelmat komissiolle lokakuussa. Joulukuussa selviää, kelpaavatko ne.

Paljon rahaa, vähän aikaa

Maakunnat valmistautuvat jo siihen, että rahan jakoon päästään tammikuun alussa. Uudesta tukimuodosta tiedotetaan hanakasti jo nyt, koska hankkeiden suunnittelu ja hakemusten tekeminen vaatii aikaa.

Rahojen jakamisen kanssa tulee kiire: Keski-Suomessa tulee jakoon aluksi 35 miljoonaa ja Etelä-Savossa 30 miljoonaa. Rahat pitäisi olla käytetty vuoden 2026 loppuun mennessä.

– Jos ei hakemuksia tule riittävästi, niin meidän täytyy alkaa ideoida yhdessä hankehakijoiden ja kuntien kanssa, sanoo Etelä-Savon maakuntaliiton ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo.

Rahaa jakavat sekä maakuntaliitot että ely-keskukset.

Lue myös:

Suosittelemme sinulle