Hyppää sisältöön

Laaja kysely: tieto hoidosta ei kulje vanhuksen mukana päivystyksen ja kodin välillä – joskus hoitaja on vain potilaan oman kertomuksen varassa

Pohjois-Savossa tehtiin laaja kysely vanhustyön haasteista. Kyselyyn vastasi 500 työntekijää.

Ongelmat tiedonkulussa ovat suuri haaste vanhustenhoidossa.

Vanhustyön suurin ongelma on heikko tiedonkulku hoitavien tahojen välillä, selviää vanhustyön hoitajille tehdystä laajasta kyselystä. Kriittinen vaihe on, kun vanhus joutuu osastohoitoon tai osastolta kotiin juuri ennen viikonloppua. Hänen osaltaan asioita selvitetään perusteellisemmin vasta maanantaina.

Osastolta kotiin siirretty ikääntynyt joutuu puolestaan selittämään itse omaa tilannettaan kotihoidolle. Hän saattaa olla huonokuntoinen eikä muista kaikkea tarpeellista.

Tämä selviää Pohjois-Savon hyvinvointialueella tehdystä selvityksestä. Alueella selvitettiin vanhustyön tilannetta laajalla kyselyllä ja haastatteluilla.

Kyselyyn vastasi 500 vanhustyötä tekevää hoitajaa. Kymmenissä haastatteluissa oli hoitajien lisäksi mukana myös lääkäreitä, asiantuntijoita, ikäihmisiä ja heidän omaisiaan.

Järjestelmät yhtenäistetään

Syitä tiedonkulun ongelmiin on monia. Ikääntyneen tiedot eivät ole ajan tasalla potilastietojärjestelmässä eikä esimerkiksi kotihoidon kirjaamia tietoja nähdä terveydenhuollossa. Ylipäätään välttämättä ei tiedetä, kehen pitäisi olla yhteydessä, jotta tilanne selviää.

Tällä hetkellä monissa kunnissa on käytössä omat käytäntönsä ja järjestelmänsä. Hyvinvointialueet tuovat tilanteeseen muutoksen. Esimerkiksi Pohjois-Savossa hyvinvointialueelle perustetaan ikäkeskus ja käytännöt yhtenäistetään.

– Ikäkeskuksen tavoite on, että koko alueella toimitaan samalla tavalla, eli tiedot siirtyvät eteenpäin kaikille tahoille, kertoo hyvinvointialueen ikääntyvien palveluiden vastuuvalmistelija Reetta Kettunen.

Ideaalissa tilanteessa apua soittaneen yksin asuvan vanhuksen tiedot näkyisivät samantien ambulanssin ensihoitajille.

Muistiongelmat vaikeuttavat kommunikointia

Ajantasaista tietoa tarvitaan silloin, kun vanhus joutuu itse hoitoon, mutta myös omaishoitajan joutuminen sairaalaan mullistaa tilanteen. Iäkkään siirtyminen hoivakodin asukkaaksi vaatii myös monien tietojen siirtymistä esimerkiksi kotihoidolta hoivakodin työntekijöille.

Pohjois-Savossa yhä useampi asukas on ikääntynyt. Esimerkiksi kuuden pohjoissavolaisen pikkukunnan alueella joka neljäs asukas on yli 75-vuotias 2030-luvulla.

Reetta Kettunen on Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyvien palveluiden vastuuvalmistelija. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Suurin syy kotihoidon pariin siirtymiselle ovat muistiongelmat. Yleensä tilanne huomataan, kun vanhus ei muista ottaa lääkkeitään.

– Muistiongelmien varhainen tunnistaminen on tärkeää. Siksi koulutusta tästä lisättävä, Kettunen kertoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa on arviolta yli 190 000 muistisairasta henkilöä. Valtaosa sairastuneista on yli 80-vuotiaita.

Muistamattomuuden lisäksi myös ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdeongelmat olisi hyvä havaita varhain.

– Myös tämän puolen osaamista on vahvistettava, Kettunen toteaa.

Lue lisää aiheesta:

Ikäihmisten palvelut laitetaan samalle viivalle kaikilla hyvinvointialueilla – maksut ovat ensi vuoden alusta samat kaikille

Savolaisten pikkukuntien on pakko alkaa miettiä palvelujaan ikäihmisten kannalta – 20 vuoden kuluttua joka kolmas asukas on yli 75-vuotias

Suosittelemme sinulle