Hyppää sisältöön

True crime kiehtoo, mutta miksi? Reijo Mäki, Niina Repo ja Mikko Kalajoki pohtivat murhien viehätystä – katso keskustelu Turun kirjamessuilta

Murhien lisäksi kirjailijakolmikko muistelee lapsuutensa suosikkikirjoja. Viikonvaihteen messutapahtuman teemana puolestaan on kuvataide kaikissa muodoissaan.

Kirjailijat Reijo Mäki, Niina Repo ja Mikko Kalajoki miettivät murhia, mutta myös lapsuusmuistoja. Kuvat: Laura Joutsi / Yle, Jukka Lintinen / Yle, Arto Arvilahti / Otava. Kuvankäsittely: Jouni Koutonen / Yle

Murha ei vanhene koskaan, ja myös kiinnostus murhamysteereihin on ikiaikaista.

Tosielämän rikoksista kertova true crime -kirjallisuus on noussut erityisen suosituksi, niin kansiin sidottuna tai nidottuna kuin kuunneltavina äänikirjoina ja podcasteina. Eikä perinteisillä dekkareillakaan huonosti mene.

Mikä väkivaltaisessa kuolemassa kiehtoo? Onko sepitetyllä dekkarilla ja todellisella henkirikoksella jotain eroa lukukokemuksen kannalta? Miksi moni häpeää tunnustaa nauttivansa murhamysteereistä?

Hyytäviä kysymyksiä kokoontuivat pohtimaan Turun kirjamessujen lavalle kirjailijat Reijo Mäki, Niina Repo ja Mikko Kalajoki. Keskustelua johtaa Yle Turun Kalle Talonen, Kallen Kantapöydän isäntä.

  • Koko keskustelu ja muuta Turun kirjamessujen antia on katsottavissa Yle Areenassa. Tunnelmia messuilta välitti toimittaja Johanna Manu.

Peili tosimaailmasta vai mielikuvituksesta?

True crimen suosio herätti kolmikossa monenlaisia mietteitä.

– Onhan tämä uusi ja nouseva ilmiö markkinoilla, ja tietyllä tavalla ymmärrän sen. Fiktiodekkareita on kautta aikojen kirjoitettu peilaamaan yhteiskuntaa ja maailmanmenoa, mutta sitten mennään astetta pidemmälle, kun puhutaan true crimesta, jolloin se peilikuva on entistä kirkkaampi tietyllä tapaa, pohti dekkaristi Reijo Mäki.

Niina Repo myönsi, että true crime on häntä kirjoittajanakin houkutellut puoleensa. Hän on pohtinut genren viehätystä.

– Mielestäni se on salapoliisin katse, joka ihmisillä tulee tosielämän rikoksiin. Eli ihminen ajattelee, että tämä olisi oikeasti voinut tapahtua, pystyisinkö minä ratkaisemaan tämän, ja tuo Netflixissä riehuva, oikea sarjamurhaaja; olisinko voinut törmätä häneen?

Mikko Kalajoki luonnehti suhdetaan true crimeen etäiseksi, eikä usko tilanteen ainakaan lähiaikoina muuttuvankaan. Häntä ei tosielämän alibi-tyyppinen kerronta niinkään kiehdo, vaan hän arvostaa kirjailijan mielikuvitusta.

– Seuraavassa rikosromaanissani on sivuhenkilöinä kaksi pikkurikollista, jotka ihailevat true crimea, ja päättävät perustaa oman podcastin. Siinä he kertovat omista tekosistaan, eli rikoksista, joita he kovasti yrittävät tehdä. Eivät mitään Mensan kunniajäseniä, ja he tulevat tietenkin paljastaneeksi niitä rikoksiaan, valottaa Kalajoki tulevaa.

Kirjailijakolmikko Mäki, Repo ja Kalajoki muistelivat Kantapöydässä myös oman lapsuutensa tai nuoruutensa suosikkikirjoja.

Kuvataiteet kirjamessujen kantavana teemana

Ennen kirjailijakeskustelun alkua tutustumme suorassa lähetyksessä Turun kirjamessujen antiin.

Tämän vuoden poikkitieteellisenä teemana on kuvataiteet. Teemaan liittyen messuilla käsitellään muun muassa kalliomaalauksia, kirjojen kansitaidetta ja kuvittamista sekä sarjakuvaa. Esillä ovat myös taiteilijaelämänkertojen muusat, ja uutta tietoa luvataan kirjelöytöjen perusteella Helene Schjerbeckistä.

– Tavoitteenamme on laventaa käsitystä kirjallisuudesta taiteenlajina ja tuoda esiin sen luontaisesti monitaiteellisia ulottuvuuksia, kertoo ohjelmajohtaja Vilja-Tuulia Huotarinen messujen tiedotteessa.

Kuvataideteema sisältää eri maalaustaiteen lajit, veistostaiteet, piirustustaiteet, kuvituksen, valokuvauksen, graafiset taiteet ja sarjakuvataiteen.

Turun Kirjamessuille osallistuu noin 120 näytteilleasettajaa ja kaikkiaan yli 600 esiintyjää. Turun messukeskuksessa nähdään järjestäjien mukaan lähes kaikki vuonna 2022 kirjan julkaisseet kirjailijat.

– Olemme iloisia siitä, että hiljaisten tapahtumavuosien jälkeen kirjallisuus näkyy ja kuuluu nyt leveällä rintamalla, sanoo ohjelmajohtaja Huotarinen.

Suosittelemme sinulle