Lönnrotinkadun nastarenkaiden käyttökielto on alkanut, ja Helsingin Kampissa sijaitsevan kadun läpiajo autolla, jossa on nastarenkaat, on kielletty vuoteen 2025 asti. Kielto koskee noin 900 metrin tieosuutta.
Helsingin kaupungin liikenneinsinööri Marek Salermon mukaan julkisuudessa on liikkunut vääriä käsityksiä siitä, mitä liikennettä kielto koskee.
– Sellainen väärinkäsitys on ollut tässä, että tämä ei koskisi takseja. Tämä koskee takseja ja kaikkea muutakin ammattiautoilua. Kadun läpiajo, silloin kun ei asioida kiinteistössä, on yksiselitteisesti kiellettyä tämän nastakieltomerkin nojalla. Tietenkin virkavalta on kaiken tällaisen sääntelyn ulkopuolella, Salermo sanoo.
Helsingin kaupunkiympäristön toimiala kertoi tiedotteessaan torstaina, että ”ammattiliikenne kuten taksit on jätetty kiellon ulkopuolelle”.
Kiellon ulkopuolelle jäävät kadun kiinteistöihin ajavat autot. Salermon mukaan linjauksessa on ajateltu yrittäjiä ja yritysten asiakkaita.
Kaupunki on tulkinnut, että myös taksit saavat kokeilun aikana ottaa asiakkaan vastaan ja ajaa pois, vaikka niissä olisi nastarenkaat. Myös esimerkiksi kadun varrelle parkkeeraaminen lasketaan kiinteistölle ajoksi.
– Voi olla, että kokeilun aikana kaupungin oma tulkinta tästä kehittyy johonkin suuntaan yhteistyössä poliisin kanssa. Poliisi on tässä tietenkin valvova viranomainen, ja on tärkeää, että jossain vaiheessa kaikille selkiytyy, mitkä ovat ne asiat, joita valvotaan oikeasti. On aina huono, jos on tulkinnanvaraisuutta.
Salermo kertoo, että ainakaan nyt suunnitelmissa ei ole laajentaa kokeilua koskemaan muita katuja.
Puhtaampaa ilmaa alueelle
Kokeilulla kaupunki pyrkii vähentämään sekä ilmansaasteita että melua alueella. Kaupungin mukaan noin puolet katupölystä aiheutuu pääasiassa nastarenkaiden tienpinnasta irrottamasta aineksesta.
Kaupunki on arvioinut, että nastarenkaiden kielto pienentäisi PM10-pienhiukkasten pitoisuuksia 30 km/h -nopeusalueella noin 20 prosenttia ja 50 km/h - nopeusalueella enimmillään noin 40–50 prosenttia.
Lisäksi nastarenkaat kuluttavat tien pinnoitetta muita renkaita nopeammin, jolloin tien ylläpito maksaa kaupungille enemmän.
Viime talven mittauksissa selvisi, että 70–80 prosentissa autoista oli nastarenkaat. Helsingin ilmansuojelusuunnitelman tavoitteena on vähentää nastarenkaiden osuutta 30 prosenttiin talvikauteen 2030–2031 mennessä.
– Mittauslaite mittaa värinäantureilla, sitä, onko yli ajavassa autossa nastarenkaat vai nastattomat renkaat. Sen tarkoitus on seurata nastarenkaiden osuutta ja sen kehitystä tämän kokeilun myötä, Salermo kertoo.
Kaupunki kartoitti ennen kokeilun alkua, millä kadulla se kannattaisi järjestää. Alkuvaiheessa mukana olivat Kaisaniemenkatu, Lönnrotinkatu, Mannerheimintie, Mechelininkatu, Mäkelänkatu ja Sturenkatu. Näistä neljä viimeistä karsiutuivat, sillä ne ovat tärkeitä yhteyksiä seuduillaan, eikä sopivia kiertoreittejä ole tarjolla.
Kaupunki arvioi lopulta, että muun muassa teknisen toteutettavuuden ja asukasmäärien kannalta Lönnrotinkatu oli selvästi parempi vaihtoehto.
Pohjoismaista on hyviä ja huonoja kokemuksia
Nastarenkaiden käytölle on asetettu erilaisia rajoituksia Norjassa ja Ruotsissa.
Salermo kertoo, että erityisesti Norjan suurimmissa kaupungeissa nastarenkaiden käyttörajoituksista on hyviä kokemuksia. Niissä rajoitukset toimivat niin, että nastarenkaita käyttävien on maksettava talvikaudella ylimääräinen nastarengasmaksu voidakseen ajaa kaupungissa.
– Ruotsissa on vahvasti haikailtu Norjan mallin perään. Tällainen kielto, joka koskee osaa autoilijoista sen perusteella onko alla nastat vai kitkat, eihän se hirveän tasapuolinen ole. Valinta voi riippua asuinpaikasta ja omista mieltymyksistä, ja joillain saattaa olla rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa rengasvalintaan, Salermo sanoo.
Salermo kertoo itse ajaneensa kitkarenkailla jo 20 vuotta.
– Todella moni autoilija on sitä mieltä, että nastat ne olla pitää sitten kun jäiset kelit tulevat. Se on joidenkin mielestä ainoa vaihtoehto joka puree jäällä. Tutkimukset tästä ovat vähän eri mieltä, mutta tässä on paljon kiinni henkilökohtaisista tuntumista ja kokemuksista, Salermo kertoo.
Lue lisää:
