Hyppää sisältöön

Suomi ennakoi Venäjän tavan hyökätä jo 20 vuotta sitten – Ei tullut yllätyksenä, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori

Venäjän toteuttama hyökkäysoperaatio Ukrainassa noudattaa samaa kaavaa kuin Suomen puolustusvoimien vuosikymmeniä harjoiteltu skenaario, sanoo sotilasprofessori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo.

Suomen sotilaallinen puolustus on perustunut 2000-luvulla uhkamalliin, joka toteutui helmikuussa Ukrainassa. Arkistokuvassa varusmiehiä harjoittelemassa paikallispuolustusharjoituksessa syyskuussa 2022. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Ilmapommitukset ja ohjusiskut alkavat yllättäen. Maahanlaskujoukot hyökkäävät taktisesti tärkeisiin pisteisiin. Pian maajoukot etenevät nopeasti pääkaupunkiin.

Tämänkaltaisen sotilasoperaation Venäjän armeija aloitti helmikuussa, kun sen joukot hyökkäsivät Ukrainaan.

Venäjän toimintamalli ei tullut yllätyksenä suomalaisille sotilasasiantuntijoille.

– Suomi otti 1990-luvun lopussa käyttöön uhkamallin strategisesta iskusta. Malli oli käytännössä se, joka toteutui Ukrainan sodan ensimmäisessä vaiheessa, jolloin painopistesuuntana oli Kiova, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo.

Mäkitalo on verrannut Venäjän hyökkäysoperaatiota suomalaiseen uhkamalliin aiemmin tänä vuonna myös MTV Uutisten haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).

– Tähän uhkamalliin olemme yli 20 vuotta kehittäneet puolustusvoimien suorituskykyä. Olemme hyvin varautuneita, Mäkitalo sanoo.

Sotilaallinen hyökkäys on Suomen turvallisuusstrategiassa yksi lähes 20 uhkamallista, jotka käsittävät erilaisia poikkeustilanteita ruokahuollon häiriöistä aina julkisen rahoituksen saatavuuden heikkenemiseen.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo. Arkistokuva. Kuva: Ruotuväki/Juho Lehtonen

Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen suomalaisessa turvallisuuspolitiikassa yhtä kysymystä ei ole kuultu: kuinka paljon puolustus saa maksaa?

Eduskunta käsittelee parhaillaan vuoden 2023 budjettia, johon esitetään noin miljardi euroa aiempaa enemmän puolustusmenoihin.

Ehdotuksessa Suomi käyttäisi ensi vuonna noin 6,1 miljardia euroa puolustukseen, kun vuonna 2022 budjetti oli noin 5,1 miljardia.

Puolustusvoimissa työskentelevä sotilasprofessori Janne Mäkitalo näkee asian jatkumona.

– Olemme tehneet hankinnat resurssitietoisesti ja tutkineet, kuinka kustannustehokkaita järjestelmät ovat. Sen takia varmaan poliitikot ovat turvallisuustilanteen muutoksen seurauksena todenneet, että uskaltavat laittaa lisäpanosta, Mäkitalo sanoo.

Raja-aita lisäisi turvallisuutta

Yle kertoi heinäkuussa uuden rajavartiolain hyväksymisestä ja rajavartiolaitoksen suunnitelmista rakentaa Suomen ja Venäjän rajalle aidan.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Janne Mäkitalo näkee aidan lisäävän useammalla tavalla turvallisuutta.

Esimerkkinä Mäkitalo käyttää 1990-luvulla Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen tapahtunutta varautumista hallitsemattomaan maahantuloon.

– Jos Venäjällä tapahtuu sellaisia kehityskulkuja, joita ei nyt uskalla ajatellakaan, on mahdollista, että sieltä lähtisi isoja vyöryjä [maahantulijoita Suomeen], Mäkitalo sanoo.

Aita voisi Mäkitalon mukaan suojella myös Itä-Euroopassa leviävältä Afrikkalaiselta sikarutolta, joka voi levitä Suomessa villisikojen välityksellä.

Yle kertoi elokuussa, miten Ruokavirasto on pystyttänyt Itä- ja Etelä-Suomessa rekkojen pysähdyspaikoille kylttejä varoittamaan sikarutosta.

Kyltit on suunnattu erityisesti kansainvälisen raskaan ammattiliikenteen kuljettajille. Heitä kannustetaan laittamaan eväiden tähteet ja eväsroskat suljettavaan roska-astiaan, mikä vähentää afrikkalaisen sikaruton leviämisriskiä.

Suosittelemme sinulle