Suomessa viljellään vuosittain kymmeniä miljoonia kiloja tomaatteja.
Tulevina talvikuukausina eli marraskuun ja maaliskuun välillä suomalaisten lautasilta jää pois kotimaista tomaattia noin 5–7 miljoonaa kiloa, arvioi karkeasti Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.
Osa kasvihuoneviljelijöistä ei arvioiden mukaan viljele tänä talvena ollenkaan tomaattia kohonneiden energiahintojen takia.
Kangas pitää tilannetta poikkeuksellisena.
– Näin vaikeaa tilannetta ei ole ollut aikaisemmin, että viljely jouduttaisiin keskeyttämään talveksi, Kangas kuvailee.
Myöskään ulkomaisten tomaattien tuontimäärät eivät liene tänä talvena entisellään.
– Hollannissa viljelypinta-ala on tippunut dramaattisesti – jopa 90 prosentilla. Espanjassa on lisätty tomaatin viljelypinta-alaa, mutta erittäin kuuma loppukesä on hidastanut taimien kehitystä. Koko Euroopassa on vähemmän tuotantoa, niin tietenkin tuonnillekin on paljon kysyntää.
Kysyimme perjantaina 7. lokakuuta kello 10 suorassa lähetyksessä, mitä tulevasta talvesta arvelevat K-kauppias Olli Pehkonen Citymarket Päivölästä Seinäjoelta sekä viljelijä Juha Jyrä Jyrän puutarhasta Jalasjärveltä.
Tallenteen lähetyksestä voi katsoa Yle Areenasta ja tästä artikkelista.
Toimittaja on Mirva Ekman ja mediatoimittaja Pasi Takkunen.
”Rapauttaa pitkäjänteistä työtä”
Kasvihuonetuotannostaan tunnettu Närpiön kunta heräsi kasvihuoneviljelijöiden tilanteeseen jokin aika sitten. Pelko on, että kasvihuonetuotannon väheneminen tarkoittaa satojen työntekijöiden lomauttamista kunnassa.
Närpiön Vihanneksen toimitusjohtaja Stefan Skullbacka arvioi, että Närpiössä tomaatin ja kurkun tuotantovolyymi putoaa aiemmista talvituotantomääristä jopa 80 prosenttia.
Skullbackan mukaan talviviljelymäärien romahtamisella voi olla vaikutuksia myös tulevaisuuteen.
– [Tämä on] erittäin vakava tilanne, joka rapauttaa tehtyä pitkäjänteistä työtä tarjonnan kehittämiseksi eri tuotteissa ympärivuotisesti ja vaikuttaa myös kuluttajakäyttäytymiseen, Skullbacka sanoo.
– Tällä voi olla kauaskantoisia negatiivisia vaikutuksia kansanterveydelle, kun ja jos vihannesten kulutus laskee kokonaisuudessaan alle nykyisen, jossa vieläkin olisi kasvunvaraa eikä syytä laskuun, Skullbacka murehtii mahdollisen kuluttajakäyttäytymisen muutoksen vaikutuksia suomalaisten kansanterveyteen.
Lisäksi, jos talvituotannossa aiemmin ollut pinta-ala istutetaan alkuvuodesta, saattaa luvassa olla tuotantopiikkejä keväälle ja kesälle.
Skullbacka muistuttaa, että talvituotannossa olevien pinta-alojen taimet vaihdetaan tavallisesti heinä-syyskuussa, mikä tasoittaa tarjontaa.
– Nyt tätä ei ole näkyvissä samassa laajuudessa kuin ennen, koska ensi talven tuotantonäkymät ovat yhtä lailla haastavat.
Pääosa tarjonnasta kotimaista
Kauppias Olli Pehkonen Seinäjoen K-Citymarket Päivölästä kertoo, että tällä hetkellä tomaattia vielä riittää, mutta tilanne voi muuttua syksyn myötä.
– Ensimmäiseksi se näkyy kuluttajalle kohonneina hintoina ja valikoima on pienempi kuin mihin on totuttu, myös esittelymassat ovat varmaan pienempiä, Pehkonen sanoo.
Tomaattilaareista suomalaiset ostavat pääosin suomalaista tuotetta.
– 5-10 prosenttia on ulkomaista.
Viljelijä Juha Jyrä toteaa, että tuottajan ja kaupan pitää tehdä yhteistyötä, jos tarjontaa on paljon ja jos sitä on vähän. Jyrä on kausiviljelijä eli hänellä ei ole talviviljelyä.
– On nähty monenlaisia aikoja jo aikaisemmin, mutta tuntuu että koskaan ei ole kaikkea nähty. Sähkön hinta voi olla 50 prosenttia kaikesta, jos se nousee, voi mennä tuotannolta pohja, Jyrä sanoo.
Kauppiaan mukaan on veikattu, että tomaatin hinta voisi nousta jopa 15 euroon kilolta. Pehkonen uskoo, että lähellä tuotettua kotimaista tomaattia ollaan valmiita ostamaan korkeallakin hinnalla.
– Itse pidän kipurajana asiakkaille kymmentä euroa. Mutta kukaan ei tiedä, sillä epävarmuustekijöitä on niin paljon. Uskon, että moni on valmis maksamaan sen, Pehkonen sanoo.
Pehkonen on nähnyt ruoan hintojen nousun ja on siitä huolissaan.
– Olen 27 vuotta ollut alalla enkä ole tällaista tilannetta vielä nähnyt.
Ensi kesänä jo ylitarjontaa?
Tomaatin kasvihuoneala oli vuonna 2021 noin 95 hehtaaria, josta puolet on ympärivuotisessa viljelyssä. Noin puolet pinta-alasta on niin sanottua kausiviljelyä.
Kausiviljelyssä taimet istutetaan helmikuun tienoilla ja satokausi alkaa huhti-toukokuun aikana. Satokausi päättyy viimeistään marraskuussa.
Ensi keväänä useampi viljelijä istuttaa taimet kevättalvella. Kotimaisten tomaattien tuotantomäärät kasvavat näin ollen todennäköisesti suuremmiksi kuin tavallisesti keväällä.
– Koska osa viljelijöistä ei viljele talvella, he myös istuttavat poikkeuksellisesti tomaatintaimet kevään puolella. Tavallista enemmän tomaattia myös kypsyy huhti-toukokuussa, eli voimme nähdä poikkeuksellisen paljon tomaattia markkinoilla toukokuussa. Toivon tietysti, että suomalaiset niitä syövät ja kuluttavat sen tarjonnan, Kangas toteaa.
Aiheesta voi keskustella lauantaihin 8. lokakuuta kello 23 asti.