Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysin mukaan suomalaisten nuorten työikäisten koulutustaso on selvästi muiden OECD-maiden keskiarvon alapuolella. Uusien tietojen taustalla ovat uudistukset työvoimatutkimuksessa.
Suomessa korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 25–34-vuotiasta on pysytellyt vuosien ajan 40 prosentissa. Samaan aikaan koko OECD-alueella korkeakoulutettujen osuus samassa ikäryhmässä on noussut 27 prosentista 48 prosenttiin.
Suomessa perinteisesti työvoimatutkimuksella tuotettavat tiedot ovat yliarvioineet nuorten ikäryhmien korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrää.
Uudistunut työvoimatutkimus antaa realistisemman kuvan, ja asettaa Suomen nuorten työikäisten koulutustason suhteen samaan verrokkiryhmään Turkin ja Chilen kanssa.
Laajemmat työmahdollisuudet ja parempi palkka
OKM:n analyysin mukaan korkeakoulutettujen työllisyysaste on keskimäärin noin 10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin toisen asteen koulutuksen suorittaneiden. Tämä pätee niin Suomessa kuin muissakin OECD-maissa.
Etenkin naisten kohdalla korkeakoulutus parantaa työllistymistä. Korkeakoulutetuista naisista 86 prosenttia on työelämässä, kun taas toisen asteen tutkintoa vailla olevista naisista vain 38 prosenttia on töissä. Miesten kohdalla vastaavat luvut olivat 89 prosenttia ja 57 prosenttia.
Korkeakoulutus näkyy myös palkassa. Suomessa korkea-asteen tutkinnon omaavat saavat keskimäärin 34 prosenttia parempaa palkkaa toisen asteen tutkinnon omaaviin verrattuna. Palkkaetu on pienempi kuin OECD-maissa keskimäärin, mutta suurempi kuin muissa Pohjoismaissa.
Sukupuolten välisiä palkkaeroja korkeakoulututkinnot eivät tasaa.