Hyppää sisältöön

Yhdellä hyvinvointialueella on useita satoja eri tietojärjestelmiä – rahaa palaa, kun niitä yhdenmukaistetaan

Suomen isoimman hyvinvointialueen eli Pirkanmaan pelkät ict-investoinnit ovat ensi vuonna 35 miljoonaa, eikä valmista tule läheskään heti.

Pirkanmaan hyvinvointialueen investoinnit tietojärjestelmiin vievät vuosia, kertoo tukipalvelujohtaja Pekka Erola.

Kahden miljardin budjetti, lähes 20 000 työntekijän yhteisö. Suomen suurimman hyvinvointialueen suuruutta kuvaa, että pelkät ict-investoinnit ovat ensi vuonna 35 miljoonaa euroa.

Eniten rahaa menee asiakas- ja potilasjärjestelmien yhdenmukaistamiseen.

Vuoteen 2026 asti rahaa palaa pelkästään Pirkanmaan hyvinvointialueen ict-investointeihin yli 100 miljoonaa. Pirkanmaan aluevaltuusto päättää investointisuunnitelmasta maanantaina.

Sosiaali- ja terveysalalla on hyvin erilaisia potilastietojärjestelmiä. Yksin Pirkanmaalla on noin 800 eri järjestelmää. Valmista ei tulekaan heti ensi vuoden alussa. On suuri työ koota tiedot eri kunnista saati sitten yhdenmukaistaa tietojärjestelmät.

Pirkanmaan hyvinvointialueen tukipalvelujohtaja Pekka Erola sanoo, että tietojärjestelmät yhtenäistetään pala palalta. Kuva: Antti Eintola / Yle

Pirkanmaan hyvinvointialueen tukipalvelujohtaja Pekka Erola sanoo, että tänä syksynä on tarkoitus aloittaa sosiaalitoimen kilpailutus muutaman muun hyvinvointialueen kanssa.

– Siitä lähdetään liikkeelle pala palalta.

Avoimia kysymyksiä on ollut paljon. Alkuun puhelinnumerot säilyvät terveyspalveluissa samoina. Harmaita hiuksia on aiheuttanut myös maailmanlaajuinen komponenttipula ja miten kaikille saadaan työasemat. Erolan mukaan tämän pitäisi olla nyt kunnossa.

Todelliset kustannukset vielä auki

Hyvinvointialue käynnistyy ensi vuoden alussa vielä niin, että tietojärjestelmien yhtenäistäminen on kesken.

Todelliset kustannukset selviävät vasta kilpailutuksen ja saatujen tarjousten pohjalta.

Pirkanmaalla yritetään myös kehittää digipalveluja ja viedä koteihin etähoitoa teknologian avulla.

Aluevaltuutetut Tiina Wesslin (vasemmalla) ja Hanna Holma toivovat digipalveluiden parantavan palvelujen saavutettavuutta. Kuva: Antti Eintola / Yle

Aluevaltuutettu Hanna Holma (kesk.) Kangasalta sanoo, että sähköiset palvelut säästävät myös rakennuksiin menevistä kuluista ja parantavat palvelujen saavutettavuutta. Tietojärjestelmien pitäisi olla tarpeeksi helppoja myös esimerkiksi ikäihmisille.

– Toimintatapoja täytyy muuttaa, että saadaan rahat riittämään.

Aluevaltuutettu Tiina Wesslin (vihr.) Lempäälästä sanoo, että jatkossa pitäisi päästä käymään lähimpään terveyskeskukseen kuntarajoista riippumatta. Esimerkiksi Lempäälän Säijästä on nopeampi päästä Pirkkalan terveyskeskukseen kuin Lempäälään. Syrjäseuduille Wesslin lisäisi liikkuvia ja digipalveluita.

– Voisi olla kirjastoautotyyppisesti liikennöivä bussi. Jos Mooses ei pääse vuoren luo, viedään vuori sitten Mooseksen luo.

Kun riittävä joukko lapsiperheitä käyttää digipalveluita, vastaanottoaikoja vapautuu muille.

Juttua muokattu 3.10. kello 19.29. Korjattu Hanna Holman nimi oikein. Aiemmin sukunimi oli muodossa Halme.

Suosittelemme sinulle