Hyppää sisältöön

80 kalloa kaivettiin haudoista ja vietiin Ruotsiin rotututkimukseen – kirkkoherra on valmis hakemaan ne pois vaikka vanhalla kuplavolkkarillaan

Suomesta Ruotsiin 1870-luvulla vietyjen pääkallojen palautuksesta on keskusteltu vuosia. Opetus- ja kulttuuriministeriössä toivotaan, että asia etenisi vielä tämän vuoden aikana.

Pälkäneen seurakunnan kirkkoherra Jari Kemppainen on tehnyt työtä Ruotsiin vietyjen pääkallojen palauttamiseksi takaisin kotiseudulle. Kuva: Marko Melto / Yle

150 vuotta sitten Suomesta Ruotsiin vietyjen pääkallojen palautus kotiseuduille näyttää vihdoin etenevän. Ministeriö valmistelee virallista luovutuspyyntöä, mutta sitä varten tarvitaan tieto, mihin jäännökset Suomessa haudataan.

Hallitusneuvos Joni Hiitola opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja taidepolitiikan osastolta sanoo, että ministeriö aikoo aloittaa keskustelut seurakuntien kanssa lähiaikoina.

– Nyt asiaan ollaan lähiviikkojen aikana palaamassa. Toivottavasti tässä syksyn aikana asia etenee pidemmälle.

Karoliinisen instituutin kokoelmissa Tukholmassa on noin 80 suomalaisvainajan pääkallot. Ruotsalainen antropologi ja Karoliinisen instituutin professori Gustaf Retzius tutkijaryhmineen kaivoi kallot haudoista rotututkimuksen nimissä ja vei ne Ruotsiin vuonna 1873.

Valtaosa pääkalloista vietiin Pirkanmaalta, Pälkäneen rauniokirkon kirkkomaasta. Lisäksi pienempiä määriä on peräisin Rautalammin kirkkomaan vanhasta osasta, Keiteleen kunnan alueelta sijaitsevasta Toson saaresta, Pielavedeltä Pangansalon saaresta ja nykyisin Joensuuhun kuuluvan Enon kirkonkylän läheltä Nesterinsaaresta.

Pälkäneellä hautapaikat katsottuna

Pälkäneen seurakunnan kirkkoherra Jari Kemppainen on toiminut aktiivisesti kallojen palauttamisen puolesta. Monen peruspälkäneläisen esi-isät ja -äidit on haudattu Pälkäneen rauniokirkon kirkkomaahan.

– Retziuksen kirjan mukaan 55 pääkalloa on viety rauniokirkosta ja sen ympäristöstä. Olisi hyvä palata kotikunnan multiin, Kemppainen sanoo.

Toimittaja Valtteri Kujansuu haastatteli kirkkoherra Jari Kemppaista Ylen Aamussa 4. lokakuuta. Haastattelupaikkana oli Pälkäneen rauniokirkko. Kuvaus: Marko Melto

Pälkäneellä mahdollisia hautapaikkoja on kaksi: rauniokirkko ja sen ympäristö sekä uusi hautausmaa, jonne on aiemminkin haudattu Museoviraston tekemissä kaivauksissa löydettyjä jäännöksiä.

Kirkkoherra Jari Kemppainen on valmis hakemaan jäännökset Ruotsista vaikka omalla autollaan.

– Minulla on vuoden 1965 kuplavolkkari, museoauto. Sillä lupasin aikanaan mennä hakemaan, jos ei muuten järjesty.

Lue lisää: Pälkäneellä on paikka minne haudata 150 vuotta sitten Suomesta Ruotsiin rotututkimuksen nimissä viedyt pääkallot

Asia vaivaa monia

Pääkallojen palauttamisesta on puhuttu vuosia, mutta asia on edennyt hitaasti. Pirkanmaalainen kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) on pitänyt palautusta esillä ja on tehnyt siitä neljä kirjallista kysymystä asiasta vastaaville ministereille.

Kiurun mukaan asia vaivaa monia pälkäneläisiä ja ruotsinsuomalaisia. Karoliininen instituutti voi kuitenkin pitää pääkallojen palautusta ennakkotapauksena.

– Heillä on kokoelmissa kaikenlaista, ja jos tehdään päätös palauttamisesta, se avaa mahdollisesti oven monille muillekin pyynnöille.

Asia on edennyt hitaasti myös opetus- ja kulttuuriministeriön rattaissa. Hallitusneuvos Joni Hiitolan mukaan viivästyksen syynä ovat työvoimapula ja koronan aiheuttamat työt.

– Joitain asioita, jotka eivät ole olleet ihan välttämättömän akuutteja, on jouduttu siirtämään eteenpäin.

Myös muualla Suomessa on tullut ilmi tapauksia, joissa vainajia on kaivettu haudoista ja viety pois tutkimuksiin. Suomalaiset ja ulkomaalaiset tutkijat kaivoivat saamelaisvainajien jäänteitä 1800- ja 1900-luvun taitteesta toiseen maailmansotaan saakka.

Tämän vuoden elokuussa 69 saamelaisvainajaa palautettiin haudan lepoon Lapissa.

Voit keskustella aiheesta 5.10. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Ministeriössä valmistellaan harvinaista luovutuspyyntöä – lähes 150 vuotta sitten Ruotsiin viedyt pääkallot halutaan takaisin Suomeen

Ruotsista anteeksipyyntö Rautalammilta ja Pielavedeltä viedyistä pääkalloista

Haudoistaan viedyt saamelaisvainajat kätkettiin jälleen maahan Inarissa

Pälkäneen pääkallot halutaan takaisin Ruotsista – ratkaisu voi syntyä vielä tänä vuonna

Suosittelemme sinulle