Hyppää sisältöön

Uusperhe sai Lapinharjut tuntemaan mustasukkaisuutta ja syyllisyyttä – lopulta ne vaihtuivat yllätysvauvaan ja onnen kyyneliin

Lapseton Niina Lapinharju koki salamarakkauden ja hyppäsi uusperheen bonusäidiksi. Perhearki yllätti hänet monin tavoin. Vertaistuki auttoi molempia puolisoita rakentamaan parisuhdetta ja yhteistä perhe-elämää.

Matti-vauva liimasi Lapinharjujen uusperheen yhteen.

Niina Lapinharju, 44, eli lapsettoman aikuisen naisen elämää vielä kahdeksan vuotta sitten.

Hän oli vapaa lähtemään ystäviensä kanssa teatteriin ja lomamatkoille, jos siltä tuntui.

Itsenäinen elämä muuttui yllättäen, kun hän tapasi nykyisen puolisonsa, Jukka Lapinharjun, 40.

Kumpikin työskenteli silloin lastenkodissa, jossa heidän tiensä sattumalta kohtasivat.

– Se oli salamarakastuminen, Niina kuvailee jälkeenpäin ensitapaamisen aiheuttamaa tunnetilaa.

He aloittivat hyvin nopeasti uuden parisuhteen, ja molempien edelliset suhteet päättyivät.

Jukan tuolloin 1- ja 5-vuotiaat lapset jäivät virallisesti asumaan äitinsä luokse, mutta viettivät aikaa myös isänsä luona Keravalla uuden parin yhteisessä kodissa.

– Ihmettelin, miten pärjäilen itsekseni lasten kanssa. Kun tuli uusi puoliso mukaan kuvioihin, siinä ihmeteltiin myös yhdessä, minkälaista työnjakoa tehdään ja ollaanko ihan perhettä perustamassa. Ilmassa oli paljon kysymysmerkkejä, Jukka muistelee.

Niina halusi ottaa vastuuta pienten lasten hoidosta uuden miehensä rinnalla, mutta samalla hän koki tilanteen hämmentäväksi. Hän oli ollut jonkin verran tekemisissä pienten kummilastensa kanssa, mutta lapset eivät aiemmin olleet osana hänen arkeaan.

– Jukan lapset olivat ihania, mutta aluksi mietin, kuinka paljon haluan heille itsestäni antaa. Ennen saatoin mennä työpäivän jälkeen vaikka pubiin kavereiden kanssa. Se muuttui, kun tilalle tuli lasten hakemista päiväkodista ja hiekkalaatikolla olemista.

Lapinharjuille syntyi kauan odotettu yhteinen vauva vuosi sitten. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Bonusäiti sai bonuslapset

Niinasta tuli Jukan lasten bonusäiti, ja Jukan lapsista Niinan bonuslapsia. Bonusvanhemman rooli eroaa biologisen vanhemman roolista monella tavalla.

Biologiset vanhemmat totuttelevat ajatukseen lapsen tulosta odotusajan eli noin yhdeksän kuukautta ja tutustuvat sitten lapseen sen synnyttyä. Perheenjäsenet rakentavat yhteistä historiaansa vuosi vuodelta, mutta bonusvanhempi voi hypätä mukaan perhekuvioon aivan yllättäen.

Tästä voi seurata ulkopuolisuuden tunnetta, ja näin kävi aluksi myös Niinalle. Hänelle ei ollut selvää, millaisia rajoja hän voi laittaa puolisonsa lapsille heidän yhteisessä kodissaan, tai mitkä lasten asiat ylipäätään kuuluvat hänelle, koska hän ei ole lasten äiti.

– Huoltajat kuitenkin sopivat asioista esimerkiksi päiväkodissa, koulussa ja lääkärikäynneillä.

Vastaavia tilanteita kohtaavat myös monet muut uusperheet. Suomen Uusperheiden Liitto on juuri julkaissut Uusperheen ABZ -kirjan, joka antaa vinkkejä uusperheiden haasteisiin sekä perheille itselleen että heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille.

Esimerkiksi Niina Lapinharjun asema oli jokseenkin ristiriitainen, koska hänellä oli kuitenkin vastuuta lasten hoidosta. Hän joutui miettimään, kuinka syvällisellä tasolla uskaltaa kiintyä miehensä lapsiin.

– Jos Jukalle olisi sattunut jotain tai suhteemme olisi kariutunut, nämä lapset eivät välttämättä olisi enää minun elämässäni ollenkaan.

Niina joutui myös hyväksymään sen, että hänen miehensä yhteydenpito ex-puolisoon jatkui heidän yhteisten lastensa vuoksi.

– Alussa oli myös mustasukkaisuutta siitä, että Jukka on niin paljon ex-vaimonsa kanssa.

Jukka puolestaan poti syyllisyyttä siitä, että näki lapsiaan eron jälkeen harvemmin.

– Jotenkin olen siihen jo tottunut ja osaan myös ottaa paljon paremmin ilon irti niistä hetkistä, kun lapsia näen, hän toteaa nyt.

Aikataulujen yhteensovittaminen on vaikeaa

Kaiken tunnemyllerryksen keskellä Lapinharjujen piti pyörittää arkea. Oman haasteensa toivat kahden vuorotyöläisen sekä Jukan lasten ja tämän ex-puolison aikataulujen yhteensovittaminen.

Säännöllistä lastentapaamisrytmiä ei pystytty muodostamaan, sillä Lapinharjut olivat usein viikonloppuisin töissä. Koronapandemia toi tapaamisiin omat mutkansa.

Nykyään Jukka työskentelee ääniteknikkona tapahtumissa. Työajat ovat tässäkin ammatissa epäsäännöllisiä, ja työhön liittyy myös matkustamista.

Tapaamiset sovitaan niihin kohtiin, kun kalenterista löytyy tilaa. Lomia ja pyhien viettoa suunnitellessa pitää huomioida kaikkien osapuolten aikataulut.

Elämästä tuli aiempaa monimutkaisempaa. Niina päätti lopulta etsiä ulkopuolista apua. Hän löysi Suomen Uusperheiden Liiton, josta perhe sai vertaistukea.

Niina Lapinharjusta tuli äiti 43-vuotiaana. Isälle Matti on kolmas lapsi. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Parisuhde pitää perheen pystyssä

Lapinharjut osallistuivat Uusperheiden Liiton parisuhdeviikonloppuun. Siellä he tutustuivat muihin uusperheisiin, jotka jakoivat samansuuntaisia kokemuksia.

Parisuhteesta huolehtiminen on tärkeää kaikissa perhemalleissa. Kun aikuisten välit ovat kunnossa, kotona on hyvä ilmapiiri myös lapsille. Omat tunteet täytyy paljastaa, ja asioista täytyy puhua rakentavasti.

– Kun sanotaan ääneen, miltä itsestä tuntuu ja mitä omat toiveet ovat, niin sillä pääsee jo aika pitkälle, Jukka kertoo.

– Jutteleminen ja toisen kohtaaminen, että käydään läpi, mitä kumpikin haluaa tässä elämässä ja arjessa, Niina summaa.

Monien vaiheiden jälkeen Lapinharjujen uusperheen arki on lähtenyt rullaamaan omalla tavallaan. Yksikään uusperhe ei ole samanlainen kuin toinen, vaikka niissä samanlaisia piirteitä onkin.

– Omaa perhettä ei kannata vertailla toisiin perheisiin. Jokainen luo itselleen sopivat käytännöt, Niina sanoo.

Matilla riitää virtaa päiväunien jälkeen. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Vauva yhdistää koko perhettä

Niina on kiitollinen siitä, että hän on saanut Jukan myötä kaksi ihanaa lasta elämäänsä.

Samalla Niina on tuntenut haikeutta siitä, ettei hänellä ollut omaa lasta, vaikka he yrittivät sitä pitkään Jukan kanssa.

Lapsettomuushoidoista oli jo luovuttu, mutta vuosi sitten vauva ilmoittelikin itsestään yllättäen Niinan vatsassa.

Tuore äiti puhkeaa vieläkin kyyneliin, kun hän puhuu Matti-vauvan syntymästä.

– Matti liimasi meidät yhteen. Hän on kaikkien lemmikki. Nyt olemme se perhe, jota minä olen toivonut.

Jukka kertoo, että hänen vanhemmat lapsensa, nyt jo 9- ja 13-vuotiaat, ovat ottaneet pikkuveljen hyvin vastaan.

– Tuntuu siltä, että nämä kolme lasta tykkäävät toisistaan älyttömän paljon. Ovat rakkaita toisilleen ja aina iloisia, kun näkevät toisensa.

Matti innostuu, kun näkee isosiskon ja -veljen kuvat. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Uusperheessä on monia mahdollisuuksia

Uudet bonussisaret, -vanhemmat ja -lapset ovat uusperheen rikkaus, jos aikuiset kantavat vastuunsa ja huolehtivat siitä, että perheessä on kaikille tilaa fyysisesti ja psyykkisesti.

Lapset voivat saada hyviä roolimalleja useammilta aikuisilta kuin tavallisessa perheessä.

Jukka Lapinharjun mukaan isommat lapset ovat esimerkiksi oppineet käyttämään joukkoliikennettä ja syömään terveellistä kasvisruokaa bonusäitinsä kanssa, koska Nina on vegetaristi.

Nykyään Lapinharjut pyörittävät itse Keravalla uusperhekahvilaa, jonne kuka tahansa voi mennä juttelemaan omista uusperheasioistaan.

Jutussa on käytetty lähteenä Suomen Uusperheiden Liiton toiminnanjohtajan Kirsi Heikinheimon ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin Eija Saarikiven haastatteluja.

Lue seuraavaksi:

Suosittelemme sinulle