Hyppää sisältöön

Kremlin tarina menestyksekkäästä operaatiosta Ukrainassa murenee – asevoimia ja liikekannallepanoa kritisoidaan nyt tv:ssä, somessa ja kotona

Venäjä väittää, että kaikki on hyvin rintamalla, vaikka viikonloppuna 5 000 eliittijoukkojen sotilasta perääntyi Lymanista. Jopa Kreml-mieliset kyseenalaistavat nyt Venäjän toimia Ukrainassa.

Venäläisiä ilmoittautumassa asepalvelustoimistossa Batayskissa, Rostovin alueella 26.9.2022. Kuva: Arkady Budnitsky / EPA

Venäläiset ovat saaneet kuulla Ukrainan sodasta viime päivinä muun muassa seuraavat ristiriitaisuudet:

Venäjän puolustusministeriön mukaan Ukrainan ”erikoisoperaatio” on hallinnassa, vaikka Venäjä vetäytyi Donetskin alueella sijaitsevasta Lymanista.

Kremlin mukaan sotilaiden taisteluhenki on korkealla, vaikka vaikutusvaltainen sanomalehti Komsomolskaja Pravda kirjoittaa Lymanista pakenevista masentuneista sotilaista, joiden ”silmissä paistaa tyhjyys”.

Kremlin mukaan liikekannallepano etenee hyvin, vaikka paikallismedia kertoo adressista (siirryt toiseen palveluun), jolla pelastettiin historianopettaja joutumasta armeijaan.

Kremlin mukaan alueliitokset neljällä Ukrainan ”vapautetulla” alueella etenevät, vaikka asiantuntija sanoo valtion median suorassa lähetyksessä, että Venäjä ei edes hallitse kokonaan miehittämiään alueita.

Kuva: Harri Vähäkangas / Yle, ©Mapcreator.io | OSM.org

Tiivistettynä: Tiedotusvälineiden viimeaikaiset jutut eivät enää tue valtiojohdon kertomusta menestyksekkäästä operaatiosta Ukrainassa. Asian ovat panneet merkille esimerkiksi yhdysvaltalaisen ajatushautomon ISW:n (siirryt toiseen palveluun) asiantuntijat.

– Kyse voi olla Kremlin laskelmoidusta taktiikasta, jolla valtiojohto simuloi sananvapautta, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvan.

Eliitti ja kansalaiset arvostelevat sotatoimia

Toisaalta Venäjän eliitin keskuudessa on havaittavissa keskinäisen kilvoittelun lisääntymistä. Myös se näkyy sodan arvosteluna.

– Jakolinjoja eliitin keskuudessa on ollut nähtävissä aiemminkin. Uutta on kuitenkin se, kuinka laajasti sotaa kritisoidaan nyt Venäjällä, Silvan sanoo.

Jännitteiden kiristymisestä eliitin keskuudessa ei Silvanin mukaan kuitenkaan pidä tehdä johtopäätöstä siitä, että Venäjällä olisi käynnissä sisäinen eskalaatio.

Tampereen yliopistossa Venäjän mediaa tutkivaa Svetlana Pasti toteaa, että rajua kritiikkiä Venäjän sotatoimia kohtaan on kirvoittanut erityisesti Lymanin kaupungin menetys. Julkisen arvostelun kohteena ovat ensi kertaa sodan alkamisen jälkeen sekä sotilasjohto että valtionhallinto.

Pastin mukaan Lymanin menetyksen jälkeen Venäjän asevoimia arvostelivat ensin vaikutusvaltaiset henkilöt, kuten Tšetšenian tasavallan presidentti Ramzan Kadyrov ja palkkasotilasyhtiö Wagnerin perustaja Jevgeni Prigožin.

Samaan aikaan kritiikin määrä moninkertaistui sosiaalisen median palvelussa Telegramissa.

Keittiöstä sosiaaliseen mediaan

Venäjän puolustusministeriö on johdonmukaisesti keskittynyt liioittelemaan onnistumistaan epämääräisillä optimistisilla lausunnoilla. Samalla se on välttänyt yksityiskohtien kertomista ”erikoisoperaation” etenemisestä.

ISW:n asiantuntijoiden mukaan Venäjän puolustusministeriössä ovat loppumassa konstit, joilla illuusiota sotilasoperaation menestymisestä ylläpidetään.

Viime aikoina puolustusministeriön päivittäisessä katsauksessa on alettu esittää raportteja vallatuista kylistä uusina, vaikka Venäjä on ottanut alueet haltuunsa aiemmin.

Myös kuvatodisteita onnistumisista rintamalla on niukasti. Tämä on saanut monet venäläiset kysymään, kertooko valtiovalta sittenkään koko totuutta operaatiosta Ukrainassa.

Telegramissa (siirryt toiseen palveluun) Venäjän puolustusministeriöltä kysytään esimerkiksi, eikö sillä riitä rohkeutta vastata kansalaisia askarruttaviin kysymyksiin kaatuneista, armeijan varusteista, liikekannallepanosta ja todellisesta tilanteesta rintamalla.

Liikekannallepano toi sodan venäläisten iholle

ISW:n mukaan Venäjän armeijan aiemmat tappiot Kiovassa ja Harkovan alueella eivät aiheuttaneet yhtä suurta negatiivisten uutisten tulvaa julkisuudessa, koska liikekannallepanosta ei ollut tuolloin tietoakaan.

Syyskuussa julistettu liikekannallepano koskettaa suoraan ja välillisesti satoja tuhansia ihmisiä. Monien, jopa valtion leivissä työskentelevien, perheenjäsenet ovat joutumassa rintamalle.

Viime päivinä venäläismediaan onkin syntynyt kokonaisia juttusarjoja asepalvelukseen kutsutuista miehistä. Joidenkin tarinoiden sävy kritisoi epäsuorasti liikekannallepanoa ja kertoo järjestelmän absurdiudesta.

Armeijaan kutsutut miehet nousivat bussiin Pietarissa 4. lokakuuta. Venäjä on sanonut kutsuvansa 300 000 miestä asepalvelukseen. Kuva: Anatoly Maltsev / EPA

Esimerkiksi Länsi-Siperian alueella paikallismedia (siirryt toiseen palveluun)t ruotivat tapausta, jossa kirkkoherra kutsuttiin asepalvelukseen. Mediat spekuloivat, että kirkkoherra oli valmis tarttumaan aseisiin paetakseen arkeaan 6-lapsisessa perheessä. Kirkkoherra palasi kotiin, kun selvisi, että Tjumenin alueella ei ollut asevoimien henkilöstöä, joka olisi käsitellyt kutsunta-asiakirjoja.

Pietarissa taas huolestunut äiti kirjoitti (siirryt toiseen palveluun) kuvernöörin sosiaaliseen mediaan, että kehitysvammaisen lapsen isän kutsuminen asepalvelukseen on julmaa. Viestin jälkeen sotilaskomissaariaatin edustaja pyysi perheeltä anteeksi, ja miehen asepalvelus peruttiin.

Myös Kremlin hallituksen jäsenet ovat heränneet liikekannallepanon ongelmiin. Esimerkiksi Oikeudenmukainen Venäjä -puolueen puheenjohtaja Sergei Mironov kysyi Twitterissä (siirryt toiseen palveluun), miten valtio voi olettaa, että sotilaat hankkivat makuupussinsa ja luotiliivinsä itse, kun monilla perheillä ei ole sellaiseen varaa.

Kreml on pyrkinyt pitämään kritiikin poissa valtavirtamedioista

Toistaiseksi kritiikin esittäjät ovat saaneet kulkea enimmäkseen vapaalla jalalla.

Äärimmäinen esimerkki on TV-lähetyksessä protestoinut toimittaja Marina Ovsjannikova, joka asetettiin kotiarestiin laittoman mielenosoituksen järjestämisestä.

Maanantaina Venäjän syyttäjäviranomainen lisäsi Ovsjannikovan etsintäkuulutettujen listalle.

Venäjän valtionmedioiden suorissa lähetyksissä sotaa on käsitelty helmikuusta alkaen varovaisesti ja salamyhkäisesti. Suoraa kritiikkiä asevoimille ei esitetty edes Harkovan tappion yhteydessä.

Esimerkiksi Kremlin analyytikko Sergei Markov arvioi, että Harkovan alueen hallinta menetettiin todennäköisesti ”tuntemattomien virheiden vuoksi”.

Nyt Venäjän valtionmediassa (siirryt toiseen palveluun) puhutaan avoimesti siitä, että Lymanin tappiot johtuivat Venäjän armeijan kyvyttömyydestä turvata ja vahvistaa joukkojaan Donbasin pohjoisosassa.

Myös Venäjän ”alueliitoksia” on alettu kyseenalaistaa venäläisissä tv-lähetyksissä.

Esimerkiksi ulkopolitiikan asiantuntija Maksim Jusin kritisoi Kreml-mielisen NTV-kanavan keskusteluohjelmassa Putinin päätöstä ”liittää” neljä Ukrainan aluetta osaksi Venäjää, vaikka Venäjä ei edes hallitse koko alueita tai pysty puolustamaan niitä.

Hän myös kutsui hallitusta idealisteiksi, joille on mahdoton selittää, kuinka vaikeaa 700 000 asukkaan Zaporižžjan liittäminen osaksi Venäjää tulee olemaan.

Vastaavia kommentteja on esittänyt esimerkiksi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, jonka mukaan Venäjän yritys liittää laittomasti alueita Ukrainasta on ”absoluuttinen farssi”.

7.10. klo 13.54 Korjattu. Kirkkoherralla on kuusi, ei 16 lasta.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 5.10. kello 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle