Hyppää sisältöön

Piiloon kärrätyn Leninin “tupakkakäden” ivaava viesti meni monelta ohi – taiteilija kertoo, miten hänen teostaan pitäisi tulkita

Krzysztof Bednarskin teos on nyt varastossa. Taiteilija toivoo, että se näkisi vielä joskus päivänvalon.

Leninin puuttuva käsivarsi näki ainakin toistaiseksi viimeisen päivänvalonsa eilen tiistaina. Kuva: Antro Valo / Yle

Suomen viimeinen julkisella paikalla ollut Lenin-patsas päätyi eilen tiistaina varastoon. Samalla poistoon lähti myös patsaan läheisyydessä ollut veistos, joka esitti Leninin kättä.

Puolalaistaiteilija Krzysztof Bednarskin veistos Leninin puuttuva käsivarsi paljastettiin Kotkassa Leninin patsaan lähellä vuonna 1995. Veistos täydentää Leninin patsasta, kun teoksia tarkastelee tietystä kulmasta. Lenin-patsas oli tullut kotkaan jo 1970-luvun lopulla.

Nyt taiteilija Bednarski kertoo, että hänen veistämänsä käsivarsi ivaa varsinaista Lenin-patsasta.

Bednarski kommentoi Ylelle sähköpostitse, että hän ymmärtää täysin Lenin-veistosten poistamisen Kotkan julkisesta ympäristöstä.

– Kun kaupunki kerran poisti Lenin-patsaan, ei ole järkeä jättää minunkaan veistostani paikalleen. Venäjän vihamielisyys Ukrainaa kohtaan on muuttanut ikuisesti koko maailman suhteen Venäjään ja etenkin sen johtajiin.

Tältä näytti Leninin patsaan poisto tiistaina Kotkassa.

Käsivarsi ivaa montaakin asiaa

Veistostaiteilija Bednarski kertoo, että hänen teoksensa tarkoituksena on ivata Lenin-patsaan kaltaisia monumentteja. Veistos ilmaisee epäilyksen siitä, onko oikein pitää esillä vastoin tahtoa saatua lahjaa. Puuttuvan käsivarren pääpaino oli aikanaan sen ristiriitaisuudessa ja provokatiivisuudessa.

Pikkuruinen Leninin puuttuva käsivarsi sulautui tietystä näkökulmasta osaksi massiivista Leninin patsasta. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Bednarskin mukaan hänen teoksensa nostaa esille sen, että Suomen kaltaisessa demokraattisessa ja itsenäisessä maassa on esillä Venäjällä tapahtuneen vallankumouksen johtohahmo.

Lenin-patsaan tarkoituksena oli taiteilijan mukaan muistuttaa suomalaisille, että he eivät ole täysin vapaita Venäjästä.

– Minun veistokseni on paljon pienempi ja inhimillisempi kuin Lenin-monumentti. Veistos ikään kuin kutistaa alkuperäisen patsaan sitä ivaten. Kaiken kruununa on lähes loppuun palanut savuke sormien välissä. Se on kuin viimeinen savuke ennen teloitusta, kertoo Krzysztof Bednarski.

Leninin puuttuva käsivarsi -teosta valmisteltiin lähtöön tiistaina aamupäivällä. Kuva: Antro Valo / Yle

Bekdnarski toivoo, että hänen veistoksensa pääsisi esille museoon, jossa sen ja tarkoitusyhteys Lenin-monumenttiin selitettäisiin. Näin kaupungin historiaa ei olisi unohdettu.

Lenin-patsaskin ottaa hienovaraisesti kantaa

Virolaisen kuvataiteilijan Matti Varikin veistämä Vladimir Leniniä esittävä patsas on saatu lahjana vuonna 1979 Kotkan ystävyyskaupungilta Tallinnalta, joka vielä tuolloin kuului Neuvostoliittoon.

Kymenlaakson museon museotoimenjohtaja Kirsi Niku kertoo, että ajatus patsaan lahjoittamisesta tuli aikoinaan Moskovasta Tallinnalle. Nikun mukaan kyse oli enemmänkin käskystä kuin pyynnöstä.

– Matti Varik laitettiin teoksen kuvanveistäjäksi vähän vasten hänen tahtoaankin. Sillä hän on vähän niitä piilomerkityksiäkin patsaaseen tehnyt, Niku kertoo.

Lenin-patsaan poistaminen keräsi paikalle paljon ihmisiä, joilla oli myös omia kantojaan asiasta. Kuva: Antro Valo / Yle

Leninin vasemman käden puuttumisen on arveltu tarkoittavan neuvostovastaisuutta. Taiteilija on myös halunnut tuoda esiin Leninin filosofista ja ajattelevaa, persoonallista puolta.

– Hän teki sen, mikä sinä aikana oli mahdollista. Se on hienovaraista piilomerkitystä, ei hän tietenkään uskaltanut suoraan laittaa mitään neuvostovastaista.

Kaikki eivät olisi luopuneet patsaista

Leninin patsaan ja Bednarskin veistoksen poistaminen Kotkasta on herättänyt paljon keskustelua puolesta ja vastaan pitkin kevättä ja kesää.

Kaupunginvaltuusto päätti teosten poistamisesta kesäkuussa, mutta päätös ei ollut lähelläkään helppoa.

Kotkan Lenin-patsasta esitettiin poistettavaksi sekä valtuusto- että kuntalaisaloitteella. Aloitteissa esitettiin, että patsas pitäisi siirtää maakuntamuseoon, koska se loukkaa Neuvostoliiton sotarikoksien uhreina menehtyneiden ihmisten muistoa.

Ensin lähti patsas, sitten lähti nimi. Kuva: Antro Valo / Yle

Valtuuston kesäkuisessa kokouksessa Joona Mielonen (vas.) esitti vielä asiaa uudelleen valmisteltavaksi. Mielosen esityksessä patsas säilytettäisiin nykyisellä paikalla ja varustettaisiin opastauluilla. Palautusehdotus hävisi äänestyksen lukemin 9–41.

Joona Mielonen kehotti Ylen aiemmassa jutussa ihmisiä menemään patsaan äärelle ja katsomaan sitä tarkkaan. Patsaan on tehnyt virolainen taiteilija aikana, jolloin Viro oli miehitetty ja liitetty Neuvostoliittoon. Sijaa kansalaisuusaatteille ei ollut.

– Voi pohtia, miksi virolainen taiteilija on tehnyt Leninin patsaan, jolta puuttuu vasen käsi. Patsas näyttäytyy kriittisenä, Mielonen sanoi.

Lisää aiheesta

Suomen viimeinen julkinen Lenin-patsas on nyt poissa näkyvistä – näin patsas nousi jalustaltaan ja lähti kohti museon varastoa

Tässä on viimeinen Lenin-patsas Suomen katukuvassa – Venäjä-tutkija ihmettelee, miksi ne halutaan kärrätä piiloon: ”En ymmärrä logiikkaa”

Joona Mielonen piti niin kovaa ääntä Lenin-patsaasta, että se kuului Kanadaan saakka – kertoo nyt, miksi Leninistä pitäisi jättää edes vasen käsi

Lenin-patsaat poistetaan Suomen katukuvasta – miksi muut Neuvostoliittoa ihailevat patsaat saavat jäädä?

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida 6. lokakuuta kello 23:een asti.

Suosittelemme sinulle