Hyppää sisältöön

Kaikki poikkeusluvalla toimivat synnytyssairaalat saavat jatkoaikaa – luopuuko seuraava hallitus anomusrumbasta?

Suomessa on viisi poikkeusluvalla toimivaa synnytyssairaalaa. Kaikkien luvat ovat jatkumassa.

Suomen pienimmät synnytyssairaalat ovat Länsi-Pohjan sairaala Kemissä ja Mikkelin keskussairaalassa. Länsi-Pohjassa syntyi viime vuonna 395 vauvaa, Mikkelissä 694. Kuvituskuva. Kuva: Alamy / All Over Press

Suomessa on viisi sairaalaa, jotka tarvitsevat synnytysten hoitamiseen poikkeuslupaa sosiaali- ja terveysministeriöltä (STM). Syynä on se, että sairaaloissa on alle tuhat synnytystä vuodessa.

Nämä ovat Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Kainuun, Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalat.

– Me hyvinvointialuejohtajat saimme viime viikolla ministeriöstä viestin, että kaikki luvat ovat jatkumassa, kertoo Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä.

STM:n lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä vahvistaa asian.

– Mikäli aiemmat toiminnan laatu- ja potilasturvallisuusedellytykset täyttyvät, niin tässä vaiheessa ei ole intressiä ministeriössä ruveta näitä jatkolupia epäämään, Pikkujämsä kirjoittaa.

Lupien hakeminen vaatii tulevilta hyvinvointialueilta erityisen paljon byrokraattista pyöritystä.

Esimerkiksi Etelä-Savon on saatava synnytysten jatkumiselle puolto Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueilta. Tämä johtuu siitä, että Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) erityisvastuualueella – johon Etelä-Savo kuuluu – ei ole vielä ensi vuoden alussa voimassa olevaa erikoissairaanhoidon järjestämissopimusta.

– Meidän aluehallitus pyytää lupaa ensi viikolla. Vaikka luvan saaminen menisi ensi vuoteen, synnytysten osalta ei ole mitään riskiä, Seppälä sanoo.

”Turhaa byrokratiaa, joka vie yhteiskunnan rahoja”

Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä arvelee, että hyvinvointialueet eivät enää jatkossa tarvitse erityislupia. Se toisi isoja taloudellisia säästöjä.

– Tämä on turhaa byrokratiaa, joka vie yhteiskunnan rahoja. Jos hyvinvointialueella ei voisi synnyttää, se tarkoittaisi, että hyvinvointilakikin pitäisi avata.

Lääkintöneuvos Pikkujämsän mukaan terveydenhuoltolain kokonaisuudistus on seuraavan hallituskauden tehtävä. Laissa säädetään muun muassa sairaaloiden eri toimintojen edellytyksistä ja poikkeuskäytäntöjä arvioidaan uudelleen.

– Vielä ei osaa sanoa pidemmällä aikavälillä, tarvitaanko poikkeuslupia ja mihin.

Mikkelin sairaalakampukselle on rakennettu paljon uutta, muun muassa Perhetalo näyttävine julkisivuineen. Kuva: Jussi Aarnio / Essote

Mikkelin keskussairaala on joutunut hakemaan erityislupaa synnytyksille useita kertoja. Sekä synnytysten että päivystystoiminnan jatkumista on puolustettu kiihkeästi. STM:n luvalla sairaalassa on toteutettu laaja remontti ja rakennettu muun muassa Perhetalo, jonne synnytysosasto siirrettiin.

Nyt näyttää siltä, etteivät palvelut ole enää vaakalaudalla samaan tapaan kuin aiemmin.

– Olisihan se kauheaa, jos synnytykset lähtisivät. Sillä on valtava vaikutus alueen elinvoimaan, työpaikkoihin ja lapsiperheiden mahdollisuuksiin asua alueella. Tämä ei ole vain terveydenhuollon asia, vaan laajemminkin aluepoliittinen kysymys, Santeri Seppälä sanoo.

Lue myös:

Suosittelemme sinulle