Hyppää sisältöön

Pelastajia huolettaa vanhojen tulisijojen käyttöönotto – pitkään käyttämättä olleet tulisijat ja hormit täytyy tarkistaa ennen käyttöönottoa

Sähkön hinnan nousu on innostanut ihmisiä hamstraamaan puita ja ottamaan vanhoja tulisijoja käyttöön Tulevana talvena puulla lämmittäminen on entistä suositumpaa.

Matti Olsen on tyytyväinen uuteen takkasydämeen. Video: Antti Ullakko / Yle.

Oululainen Matti Olsen päätti ottaa käyttöön Pellossa sijaitsevan vapaa-ajan asuntonsa vuosia käyttämättömänä olleen avotakan ja parantaa sen lämmityskykyä.

– Takkasydäntä kun alettiin suunnittelemaan, havaittiin tässä on erillinen piippu takalle. Ensin piti tutkia piipun kunto. Palotarkastajalta kyselin ohjeita.

Nuohooja kävi paikan päällä ja totesi nuohouksen yhteydessä, että kaikki on kunnossa.

Neuvoja kysytään entistä enemmän

Tulisijoihin ja savuhormeihin liittyvät yhteydenotot Lapin pelastuslaitoksen palotarkastajiin ovat kaksinkertaistuneet entisestä tämän syksyn aikana, kertoo palotarkastaja Jussi-Pekka Heinonen Lapin pelastuslaitokselta.

Puheluita tulee päivittäin.

– Kyllä tämä energiakriisi näkyy siinä. Sähkön hinta on niin korkea, että ihmiset ottavat vanhoja tulisijoja ja hormeja käyttöön tai laittavat uusia tulisijoja.

Tarkasta tulisijan ja hormin kunto

Lain mukaan kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja savuhormi on nuohottava ennen käyttöönottoa.

– Ensimmäisenä kannattaa ottaa yhteyttä palotarkastajaan tai nuohoojaan, jotta tulisija käydään tarkastamassa. Varsinkin nuohoojaan, että tämä käy katsomassa hormit ja tulisijan kunnon sieltä sisältä, sanoo Jussi-Pekka Heinonen.

Mikäli nuohooja antaa luvan käyttöönottoon, niin ohjeena on, että tulisijan lämmitys on syytä aloittaa pienillä puumäärillä ja polttaa kuivaa puuta.

Palotarkastaja Jussi-Pekka Heinosella on puhelin soinut tiuhaan. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Kallis sähkö laittaa polttamaan puuta

Moni parantaa asuntonsa energiataloutta nyt eri keinoin. Matti Olsenin taloudessa on tilattu jo uusi ilmalämpöpumppu, sitä odotellessa poltetaan puuta uusitussa takassa.

– Tuossa meillä on vajaan kahden kilometrin päässä klapitehdas, niin sieltä hommasin puita. Tässä puun kulutus ei ole kovin suurta ja täällä tuo klapi, mitä olen lehtiä lukenut, niin pikkusen halvempaa, kun tuolla kehäkolmosen sisäpuolella, kertoo Matti Olsen.

Vuosittain kolmisensataa tulipaloa

Pelastusopiston keräämän tiedon mukaan Suomessa sattui viime vuonna 283 rakennuspaloa. Palo sai alkunsa nokipalosta, kipinän tai kekäleen sytyttämänä tulisijasta tai hormista, vaurioituneesta tulisijasta tai hormista tai riittämättömästä suojaetäisyydestä. Lapissa tällaisia tulipaloja sattui viime vuonna 12.

Tulipalojen määrässä on vuosittaista vaihtelua. Tähän vaikuttaa muun muassa sääolot, kuinka paljon tulisijoja on käytetty. Kuukausista eniten näitä tulipaloja on sattunut joulu-tammikuussa sekä kesäkuussa.

Muista turvallisuus

Asuinrakennuksissa nuohous pitää tehdä vuosittain, vapaa-ajan asunnoissa kolmen vuoden välein.

Palotarkastaja Jussi-Pekka Heinonen muistuttaa, että puun säilytyksessä on myös omat määräyksensä.

– Puolikuutiota puuta voi säilyttää sisätiloissa, mutta sitä suuremmat määrät pitää säilyttää osastoidussa tilassa tai halkoliiterissä. Seinän vierustoille pinoja ei saisi kerätä.

Kannattaa tarkistaa myös, että talossa on yksi palovaroitin alkavaa 60 neliötä kohden sekä häkävaroitin.

Palotarkastajan ohje vanhan tulisijan käyttöönottamiseksi:

  1. Tarkasta tulisija ja hormit.
  2. Jos tulisija on kunnossa, huolehdi, että on hyvä polttoaine ( kuivat puut ).
  3. Aloita tulisijan lämmittäminen pienillä puumäärillä.

Suosittelemme sinulle