Hyppää sisältöön

Kadonneeksi luultu laji löytyi Munapirtin rannalta itäiseltä Suomenlahdelta – edellinen havainto vuodelta 1856

Uhanalaisia kasvilajeja kartoittanut tutkija teki kesällä merkittävän lajilöydön Pyhtäällä Munapirtin lähistöllä, kun hän löysi upossarpion.

Luonnonsuojeluasiantuntija Petra Pohjola teki Pyhtäällä ensimmäisen havainnon upossarpiosta sitten vuoden 1856. Kuvassa kukintovaiheen kasvi. Kuva: Petra Pohjola / Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Upossarpion on luultu kadonneen Suomenlahden rantavesistä, sillä sen luontainen elinympäristö häviää meren rehevöitymisen ja rantojen ruovikoitumisen seurauksena.

Aiemmin upossarpion on oletettu kasvavan vain matalien murtovesien hiekkapohjilla, mutta kesällä lähes sattumalta Pyhtään Munapirtin lähistöllä tehty lajihavainto muuttaa tämän käsityksen.

Kunnia lajin havainnosta kuuluu Kaakkois-Suomen ely-keskuksen luonnonsuojeluasiantuntija Petra Pohjolalle. Hän kartoitti kesällä Suomenlahden rantojen uhanalaisia vesikasveja.

– Alalla tämä on merkittävä löytö. Se herätti kysymyksiä. Laji löytyi ympäristöstä, jossa sen ei aiemmin luultu viihtyvän, Pohjola sanoo.

Uhanalaisen upossarpion löytöpaikka Pyhtään Munapirtin lähistöllä. Aiemmat havainnot 1900- ja 2000-luvulla ovat keskittyneet Perämerelle, Oulun, Kempeleen ja Hailuodon rannikolle. Kuva: Petra Pohjola / Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Odottamaton löytö soralta

Löytö tapahtui Pohjolan mukaan lähes sattumalta matkalla oletetulle kasvupaikalle. Kävi ilmi, että Pyhtäällä upossarpio kasvoi tasaisen hiekkapohjan sijaan suht jyrkällä sorarannalla. Tämä yllätti tutkijan.

– Odotukset etsinnälle olivat matalat. Lajia on löytynyt Suomenlahdelta viimeksi vuonna 1856. Havainnossa luki vain Munapirtti, Hinkapyölin kylä, Pohjola kertoo.

Odottamaton kasvupaikka alleviivaa sitä, kuinka vähän Suomen vedenalaisesta luonnosta tiedetään.

Uhanalaisiin kasveihin perehtynyt tutkija ei osaa arvioida, onko upossarpio sopeutunut ja siirtynyt uuteen elinympäristöön vai esiintynyt aina myös sorapohjilla Suomenlahdessa.

Ihminen voi auttaa

Mökkiläinen tai luonnossa liikkuja voi toimia uhanalaisen rantakasvin lähellä suht rauhallisin mielin. Upossarpio kuuluu koko maassa rauhoitettuihin kasveihin ja sen luontainen esiintyvyys on vaarantunut. Kasvin lähellä voi liikkua ja veneillä normaalisti, mutta sen vahingoittaminen tai tuhoaminen on kielletty.

– Perämerellä esiintyvä kasvi voi vaikuttaa mökkiläisiin, jos heillä on tarve ruopata tai rakentaa rannalle esimerkiksi laituri. Pyhtään havainnot ovat olleet jyrkiltä sorarannoilta, joissa [rantaa] ei ole tarve muokata, luonnonsuojeluasiantuntija Pohjola kertoo.

Erityisesti ruovikoituvilla Suomenlahden rannoilla ihmisen toiminta jopa hyödyttää upossarpion kaltaisia vesikasveja.

– Mökkirantoja hoidetaan ja pidetään auki. Nämä voivat olla viimeisiä paikkoja, joissa näitä uhanalaisia lajeja esiintyy. Kannustaisin mökkiläisiä hoitamaan rantojaan. Suurin uhka on ruovikoituminen, joka johtuu [Itämeren] yleisestä rehevöitymisestä, Pohjola sanoo.

Pohjolan tekemä kartoitus on ympäristöministeriön erillisrahoituksella toteutettu hanke.

Itämerellä on käynnissä myös vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU, jonka 16-vuotiset havainnot on koottu karttapalveluun (siirryt toiseen palveluun).

Luontotiedon kokoamista palvelee myös Lajitietokeskuksen Laji.fi-portaali (siirryt toiseen palveluun), johon luontoharrastajan on mahdollista ilmoittaa havainnoistaan.

Korjaus 6.10.2022 kello 7.45: Jutussa kerrottiin aiemmin, että upossarpio ei kuuluisi rauhoitettuihin kasvilajeihin. Todellisuudessa se on rauhoitettu koko maassa.

Suosittelemme sinulle