Helsingin palkanlaskennan johtoon on valittu entinen Sarastian liiketoimintapäällikkö.
Helsingin kaupungin taloushallintopalveluliikelaitoksen (Talpa) toimitusjohtajana marraskuussa aloittava Anniina Kitula on toiminut useissa eri johtotehtävissä palkanmaksuongelmien keskiössä olevassa Sarastia Oy:ssä.
Talpa tuottaa kaupungin toimialoille ja liikelaitoksille taloushallinnon palveluja, joihin kuuluu muun muassa palkanlaskenta.
Kitula toimi 286 kunnan omistamassa Sarastiassa muun muassa Etelä-Suomen palkkapalveluiden, markkinoinnin ja viestinnän sekä Uudenmaan asiakkuuksien parissa vuosina 2016–2020. Kitula oli yhtiön palveluksessa myös loppuvuonna 2020, kun Helsingin kaupunki ja Sarastia tekivät kiistellyn sopimuksen uuden palkanmaksujärjestelmän käyttöönotosta.
Palkkajärjestelmän käyttöönotto on aiheuttanut laajoja ongelmia. Viime kuukausien aikana tuhansien kaupungin työntekijöiden palkat ovat jääneet joiltain kuukausilta maksamatta, ja joillekin työntekijöille palkkaa on maksettu väärin.
Kitulan mukaan hän ei ole ollut mukana kaupungin ja Sarastian sopimuksen tekemisessä, eikä näe valinnassa ristiriitoja. Neuvotteluiden aikaan Kitula toimi muun muassa eteläisen Suomen alueen palkkapalveluiden liiketoimintapäällikkönä sekä vastasi Populus-tietojärjestelmän asiakkaista.
– [Helsingin kaupungin käytössä olevan] Mepco-järjestelmän tai myynnin kanssa en ollut siinä kohtaa tekemisissä, Kitula kertoo.
Kokemus auttoi valinnassa
Kitula uskoo, että Talpan uuden toimitusjohtajan valinnassa tärkeää on ollut, että hänellä on työkokemusta useista eri työtehtävistä ja useista eri organisaatioista. Sarastian lisäksi Kitula on työskennellyt muun muassa Porvoon kaupungin osittain omistaman HPK Palvelut Oy:n toimitusjohtajana, Porvoon kaupungin hallintopalvelukeskuksen johtajana sekä suunnittelu- ja konsulttiyhtiö Rambollin konsulttina.
– Siitä, että olen ollut juuri Sarastialla, voi olla se hyöty, että tunnen kunta-alan palkanlaskentaa. Kyllä siitä on varmasti hyötyä tässä tehtävässä, Kitula arvioi.
Kaupunginhallituksen kokouspöytäkirjasta (siirryt toiseen palveluun) käy ilmi, että lopullisen valinnan kriteereinä olivat muun muassa kokemus palveluliiketoiminnan kehittämisestä digitalisaatiota hyödyntäen, kokemus onnistuneesta operatiivisesta johtamisesta ja näytöt muutosten johtamisesta.
Palkanlaskenta saa tuhansia yhteydenottoja viikossa
Helsingin kaupunki tiedotti torstaina (siirryt toiseen palveluun) uuden palkkajärjestelmän ongelmien jatkuvan. Kaupungin mukaan virheiden määrä on kuitenkin elokuun alusta lähtien ollut laskussa ja virheiden korjaaminen jatkuu nopeammin kuin uusia tapahtuu.
Kokonaan puuttuvia palkkoja oli syyskuun lopussa 66 kappaletta, osittain puuttuvia palkkoja 3 661, liikaa maksettuja palkkoja 1 221 ja muita virheitä 2 164.
Palkanlaskenta saa edelleen tuhansia yhteydenottoja puutteellisista palkoista. Esimerkiksi syyskuun viimeisellä viikolla asiakaspalveluun tehtiin 6 172 yhteydenottoa. Työjonossa oli 7 439 käsittelyä odottavaa yhteydenottoa, kun sitä edellisen viikon takainen lukema oli 6 689. Joistain tapauksista on tehty useita yhteydenottoja. Asiakaspalveluun tulee tavallisesti noin 5 000 palvelupyyntöä viikossa.
Kaupungin mukaan kokonaan puuttuvat palkat maksetaan pääsääntöisesti kahdessa arkipäivässä siitä, kun asiasta on ilmoitettu palkanlaskennan asiakaspalveluun.
Kitula kertoo käyneensä läpi palkkajärjestelmän ongelmia haastatteluvaiheessa, mutta hänen tarkka roolinsa niiden selvittämisessä selviää vasta marraskuussa.
– Toki ihan varmasti haasteiden kuntoon laittaminen on minun pöydälläni, eri näkökulmista.
Kitulan mukaan kunta-alan palkkajärjestelmien ammattilaisten näkökulmasta haasteet ovat olleet tiedossa jo pitkään.
– Siellä on valtava määrä tietoa, jota joudutaan siirtämään hyvin yksityiskohtaisella tasolla uusiin järjestelmiin ja virheiden mahdollisuudet ovat monesta näkökulmasta suuret, Kitula kertoo.
Ongelmat kestävät koko syyskauden
Kaupungin mukaan kesäkuussa julki tulleiden ongelmien syynä on huhtikuun alussa käyttöön otettu Sarastia-palkanmaksujärjestelmä, jonka käyttöönottoa vaikeutti kunta-alan työseisaus juuri silloin, kun työntekijöiden olisi pitänyt omaksua järjestelmän käyttö.
Kaupungin palkanlaskenta on myös kärsinyt työvoimapulasta, kun viimeisen parin vuoden aikana taloushallintopalveluista on lähtenyt paljon väkeä. Kaupunki on pyrkinyt paikkaamaan vajetta pikaisilla rekrytoinneilla.
Kaupunki on palkannut myös asiakaspalveluun lisää henkilöstöä, ja rekrytoinnit jatkuvat edelleen.
Helsingin kaupunki arvioi nyt, että palkanlaskennan tilanteen vakauttaminen kestää ainakin syyskauden ajan.
Kaupunki osti järjestelmän sidosyksikköhankintana eli ilman kilpailutusta. Määräysvaltaa saadakseen Helsinki osti sopimusneuvottelujen jälkeen Sarastiasta 0,04 prosentin osuuden vajaalla 5 500 eurolla. Oikeusoppineet ovat kertoneet pitävänsä menettelyä hankintalain hengen vastaisena.
Elokuussa Helsingin poliisi aloitti esiselvityksen palkanmaksusotkuista sen jälkeen, kun se oli saanut asiasta useita rikosilmoituksia eri tahoilta. Poliisi selvittää, onko häiriöiden taustalla syytä epäillä jotain rangaistavaa tekoa tai laiminlyöntiä.
Syyskuun lopussa kaupungin henkilöstojohtaja Nina Gros siirrettiin sivuun. Lokakuun alussa palkanlaskennan vakauttamisesta vastaavana johtajana aloitti Kirsti Laine-Hendolin. Laine-Hendolin siirtyi tehtävään kulttuuri- ja vapaa-ajan hallintojohtajan tehtävästä.
Laine-Hendolinin mukaan palkkasotkun ratkomisessa on monisyisiä haasteita, eikä helppoja ratkaisuja ole.
– Palkanlaskennan virheiden määrä on nyt tasolla, jota emme voi hyväksyä. Pidemmällä tähtäimellä haluamme päästä tilanteeseen, joka on parempi kuin vanhan järjestelmän kanssa, Laine-Hendolin kertoo kaupungin tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 7.10.2022 kello 23:een saakka.
Otsikkoa korjattu 7.10. kello 13:31: muutettu sanamuotoja, jotta otsikko ei olisi tulkittavissa niin, että Sarastian ex-johtaja olisi ollut Sarastiassa työskennellessään vastuussa Helsingissä palkanmaksuongelmia aiheuttaneesta järjestelmästä.
Lue seuraavaksi:
