Hyppää sisältöön

Maavoimien valmiuspäällikkö Kari Kaakinen kaipaa suomalaisilta kriisinsietokykyä: ”Tämä on pitkä sota, joka ei heti sotimalla lopu”

Maavoimien valmiuspäällikkö, eversti Kari Kaakinen korostaa ettei Suomeen kohdistu sotilaallista uhkaa.

Suomalaiset sanovat kestävänsä uhrauksia. Maavoimien valmiuspäällikkö toivoo, että tämä näkyisi nyt, kun kriisinsietokykyä tarvitaan. Kuvituskuva. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuussa, maailmanpoliittinen tilanne on selvästi muuttunut. Venäjä-pakotteet näkyvät jokaisen suomalaisen arjessa ja tulevaisuus painaa monen mieltä.

– Aiemmin sanottiin, että turvallisuustilanne Pohjois-Euroopassa on vakaa, eikä ole syytä hermostua mistään. Ehkä se aika on nyt valitettavasti ohi, toteaa maavoimien esikunnan valmiuspäällikkö, eversti Kari Kaakinen.

Suomi jakaa Venäjän kanssa yli tuhat kilometriä maarajaa. Yhteisen rajan tuomien seikkojen takia on Kaakisen mukaan ymmärrettävä, että Venäjällä on tällä hetkellä sellainen hallinto, joka toimii hyvin arvaamattomasti.

– He eivät enää noudata niitä sääntöjä, joita me uskoimme heidän noudattavan.

Kaakinen korostaa, ettei Suomeen kohdistu sotilaallista uhkaa sen enempää kuin aiemminkaan.

– Sen suhteen kansalaiset voivat olla rauhassa. Osana läntistä yhteisöä seuraamme naapurimaan tilannetta ja meillä on hyvä ymmärrys siitä, mitä siellä tapahtuu, Kaakinen rauhoittelee.

Suomi haki toukokuussa puolustusliitto Naton jäseneksi. Historiallinen päätös luonnollisesti muutti ulkopoliittista pelikenttää.

– Aiemmin meillä oli kulmakivinä itsenäinen puolustus, ei sotilaallinen liittouma ja koko maata puolustava asepalvelus. Nato-hakemuksen myötä moni näistä kulmakivistä siirtyi, Kaakinen toteaa.

”Pitkä sota, joka ei heti sotimalla lopu”

Turvallisuustilanteen muutos näkyy myös reservin kertausharjoituksissa. Koulutettavien reserviläisten määrä oli korona-aikana alimmillaan 14 000 vuodessa. Nyt tavoitteena on kouluttaa vuosittain jopa 28 000 reserviläistä.

Kaakinen tapasi suomalaisia reserviläisiä viimeksi Etelä-Savon paikallispuolustusharjoituksessa syyskuussa.

– Täytyy sanoa, että onpa osaavaa, motivoitunutta ja tehtävänsä sisäistänyttä reserviläistä liikkeellä. Heidät kun näkee, niin muistaa, mikä meidän vahvuus on.

Suomessa on tämän vuoden aikana nostettu vuosittain koulutettavien reserviläisten määrää lähes kaksinkertaiseksi. Kuvituskuva. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Myös siviilien kriisinsietokykyä koetellaan maailmantilanteen kiristyessä. Pandemian ja sodan vaikutuksesta Suomessa on nähty bensan hinnan nousua, energian hinnan nousua ja yleistä inflaatiota.

– Me olemme itsellemme todistelleet, että kestämme uhrauksia. Toivoisin, että se näkyisi nyt. Jos sähkön hinta nousee, se kirpaisee jokaista perhettä, mutta silloin pitäisi se korkeampi hyvä muistaa. Siitä kriisinsietokyvyssä on kyse.

Seitsemän kuukautta sodan alkamisen jälkeen hyökkäyksistä uutisoidaan yhä päivittäin. Ukraina on saanut vallattua takaisin menettämiään alueita ja toisaalta Venäjä on julistanut osittaisen liikekannallepanon. Rauhanneuvotteluista ei ole juuri puhuttukaan kevään jälkeen.

Miten valmiuspäällikkö näkee tilanteen kehittyvän?

– Valitettavasti tämä on pitkä sota, joka ei heti sotimalla lopu. Jossain vaiheessa diplomaattinen ratkaisu varmasti syntyy, mutta paljon pitää verta vielä vuodattaa ennen sitä, Kaakinen toteaa.

Suosittelemme sinulle