Hyppää sisältöön

”Voin vihata Putinia, mutta en vihaa kaikkia venäläisiä” – Victoria Yeremenko ei näe estettä ukrainalaisten ja venäläisten yhteiselolle

Migrin tiedossa ei ole konflikteja ukrainalaisten ja venäläisten välillä, mutta jatkossa heitä ei sijoiteta saman katon alle. Tapasimme Porissa vastaanottokeskuksen asukkaita molemmista maista.

Ukrainalainen Victoria Yeremenko asuu Porissa Liinaharjan vastaanottokeskuksessa, jossa on myös venäläisiä asukkaita. Kuva: Jere Sanaksenaho / Yle
Tekijät

36-vuotiaan ukrainalaisen Victoria Yeremenkon mies on rintamalla taistelemassa maansa hyväksi. Yhteisellä päätöksellä he totesivat, että Victorian tehtävä on pelastaa lapset turvaan sodalta, ja näin hän päätyi Suomeen ja Poriin, Liinaharjan vastaanottokeskukseen.

Vastaanottokeskuksessa on myös venäläisiä asukkaita.

Sodasta huolimatta venäläiset ja ukrainalaiset pystyvät Yeremenkon mielestä asumaan samassa rakennuksessa. Hän ei pidä tarpeellisena Maahanmuuttoviraston tuoretta­­ linjausta kansallisuuksien sijoittamisesta erilleen.

– Voin vihata Putinia, mutta en vihaa kaikkia venäläisiä, sanoo Yeremenko.

Maahanmuuttovirasto (Migri) on kertonut pyrkivänsä jatkossa sijoittamaan ukrainalaiset tilapäisen suojelun hakijat ja venäläiset turvapaikanhakijat eri paikkoihin. Ukrainalaisten yhdistys Suomessa esitti aiemmin huolensa ukrainalaisten pakolaisten turvallisuuden puolesta. Salon Seudun Sanomat (siirryt toiseen palveluun) kertoi tiistaina ukrainalaisäitien turvallisuudentunteen järkkyneen venäläisten turvapaikanhakijoiden saavuttua paikallisiin vastaanottokeskuksiin.

Venäläinen Kurbanbek Ikrombekov, 53, on tullut Porin Liinaharjan vastaanottokeskukseen jo lähes kaksi vuotta sitten.

– En ole nähnyt juuri venäläisiä tässä keskuksessa. Mutta mitä olen puhunut ukrainalaisten kanssa, monet eivät ole kovin tyytyväisiä, jos tänne on tulossa venäläisiä.

Ikrombekovin 14-vuotias tytär Karina Ikrombekova kertoo olevansa tekemisissä kaikkien vastaanottokeskuksessa olevien lasten kanssa. Kuva: Jere Sanaksenaho / Yle

Victoria Yeremenko toistaa vastaukseksi Ikrombekoville oman kantansa, mutta tietää, että kaikki ukrainalaiset eivät ajattele samoin.

– Minulla ei ole mitään ongelmaa venäläisten kanssa. Sukuani asuu Venäjällä. Mutta aika monet ukrainalaiset eivät ole kovin tyytyväisiä siihen, että venäläiset voivat saapua tähän keskukseen.

45-vuotias Denis Savukov saapui syyskuun lopulla Liinaharjan vastaanottokeskukseen. Vain viikon jälkeen hän on pian siirtymässä toisaalle Porissa.

– Olen syntynyt Ukrainassa, mutta asunut pitkään Venäjällä, enkä näe tätä tarpeellisena. Ei tässä keskuksessa, eikä siellä, missä olin aiemmin, ole ollut mitään ongelmia. Olin kaveri kaikkien kanssa.

Savukov kuitenkin myöntää kuulleensa huutelusta ja pinnan alla kytevästä ärsytyksestä. Ehkä tässä tilanteessa erillään asuminen on kuitenkin parempi ratkaisu, hän aprikoi.

Denis Savukov ei itse vielä tiedä, minne hän tulee siirtymään.

– Jos Migri on näin päättänyt, ehkä se voi olla hyvä päätös. Jos saan asunnon, totta kai muutan.

Ukrainalainen Victoria Yeremenko ja Venäjällä asunut ukrainalaissyntyinen Denis Savukov. Kuva: Jere Sanaksenaho / Yle

Keskuksen johtaja: ”Asia ei ole ihan mustavalkoinen”

Porissa on ainakin toistaiseksi vältytty ukrainalaisten ja venäläisten asukkaiden välisiltä konflikteilta, kertoo vastaanottokeskuksen johtaja Niina Mitikka.

Porin vastaanottokeskukseen on viime aikoina tullut 25 venäläistä turvapaikanhakijaa ja tällä viikolla heitä on tulossa saman verran lisää. Ukrainalaisia asiakkaita vastaanottokeskuksessa on noin 1 600.

Venäläiset ja ukrainalaiset on jo ennen Migrin uutta ohjeistusta pyritty sijoittamaan eri paikkaan. Venäläiset on pyritty sijoittamaan keskusmajoituksen sijaan vastaanottokeskuksen kunnilta vuokraamiin asuntoihin.

Mitikka muistuttaa, että Porin vastaanottokeskuksessa on jo ennestään ollut venäläisiä, jotka ovat asuneet siellä vuosia. Heidätkin joudutaan nyt uuden ohjeistuksen myötä siirtämään pois keskusmajoituksesta muualle.

– Keskuksessa asuu myös venäläis-ukrainalaisia perheitä, eli asia ei ole ihan mustavalkoinen, sanoo Niina Mitikka.

Migrille ei ole tullut tietoa konflikteista

Ukrainalaisia on tällä hetkellä Suomessa tilapäisen suojelun statuksella tai turvapaikkaprosessissa yhteensä 42 000.

Venäläisiä on 885, joista noin 700 on jättänyt turvapaikkahakemuksen. Niistä reilut 260 on tullut syyskuisen liikekannallepanon jälkeen. Osa venäläisistä saa tilapäistä suojelua, koska heillä on ollut asuinpaikka Ukrainassa.

Maahanmuutovirasto Migrin ylijohtaja Ilkka Haahtelan mukaan varsinaisia konflikteja ukrainalaisten ja venäläisten välillä ei ole toistaiseksi ilmennyt. Sijoituspäätöksellä varaudutaan siihen, että niitä ei tulisikaan.

Venäjän osittainen liikekannallepano on selvästi kiihdyttänyt venäläisten turvapaikanhakijoiden määrää.

– Totesimme, että tässä kohtaa pitää ohjata uudet tulijat eri keskuksiin ja aloittaa samalla nykyisten, samoissa keskuksissa asuvien henkilöiden siirrot eri keskuksiin. Niin pystymme takaamaan turvallisuuden tunteen keskuksissa, sanoo Haahtela.

Tällä hetkellä Suomessa on toiminnassa 83 vastaanottokeskusta, niiden sivutoimipistettä ja yksityismajoittujien palvelupistettä sekä kahdeksan alaikäisyksikköä.

Suuri osa turvapaikanhakijoista sijoitetaan jo nykymallissa omiin asuntoihinsa tai esimerkiksi kotimajoitukseen.

Laitossijoitetuista pääosa asuu nykyisin saman katon alla pääkaupunkiseudun vastaanottokeskuksissa.

– Se, että he ovat aiemmin asuneet samoissa keskuksissa eikä sieltä ole tullut suuria epäkohtia Maahanmuuttoviraston tietoon, ei tarkoita sitä, ettei siellä olisi voitu aiemmin kokea hankalia tilanteita tai turvattomuutta, Haahtela myöntää.

Tarkoituksena on, että asukkaat asuvat eri keskuksissa jo lokakuun aikana. Jo maassa aiemmin oleskelleiden siirroissa katsotaan muun muassa perhetilanteita eli perheitä ei ole tarkoitus erottaa toisistaan.

Ylijohtajan mukaan järjestelyjen syynä ei ole pelkästään Salossa koettu turvattomuus tai yksittäisten vastaanottokeskusten signaalit. ”Riskipotentiaalia” ei kuitenkaan hänen mukaansa pidä luoda sillä, että ukrainalaisia ja venäläisiä majoitettaisiin samoihin tiloihin.

Ilkka Haahtelan mukaan tähänastiset viestit liittyvät juuri koettuun turvattomuuden tunteeseen.

– Se on meille ihan yhtä arvokas asia suojata kuin konfliktit. Emme voi odottaa, tuleeko lopulta konflikteja, vaan yritetään turvata majoitus ja sijoitus koko ajan.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella (siirryt toiseen palveluun) 8. lokakuuta kello 23 asti.

Suosittelemme sinulle