Hyppää sisältöön

Tuntemattoman luovuttama munuainen antoi Heidi Lehdolle uuden elämän

Karstulalainen Heidi Lehto, 39, sairastui munuaisen vajaatoimintaan jo teini-iässä. Vaikeiden vaiheiden jälkeen Lehto sai uuden munuaisen tuntemattomalta luovuttajalta viime vuonna. Tällä viikolla vietetään elinsiirtoviikkoa.

Elinsiirron jälkeen Heidi Lehto jaksaa taas ulkoilla ja nauttia syksyn väreistä. Kuva: Virpi Kotilainen / Yle

Elinsiirtoa jonottaa jatkuvasti noin 550 ihmistä. Kaikki heistä eivät ennätä saada uutta elintä ajoissa.

Karstulalainen Heidi Lehto on yksi onnekkaista elinsiirtoa jonottaneista.

Vuosi sitten kesäkuussa Lehdon puhelin soi Karstulassa. Lyhyessä puhelussa Heidi sai kuulla, että hänelle sopiva munuainen oli löytynyt.

Kymmenen tunnin kuluttua soitosta hän oli leikkaussalissa Meilahdessa Helsingissä. Munuaisen lahjoittajasta Heidi tietää vain sen, että tämä oli jotakuinkin Heidin ikäinen ja luovutti oikean munuaisensa.

Heidi oli sairastanut murrosikäisestä asti munuaisen vajaatoimintaa, jonka syyksi on arveltu lapsuudessa flunssan jälkitautina tullutta munuaiskerästulehdusta.

Aikuisiällä tauti paheni. Kun Heidi odotti nyt 8-vuotiasta Ronja-tytärtä, oli raskausaika kriittistä aikaa. Väsymys ja monet muut terveysongelmat vaivasivat Heidiä myös tyttären ensimmäisinä vuosina.

Jonotusaika kului dialyysissä

Ennen viimekesäistä elinsiirtoleikkausta Heidi Lehto oli viettänyt yli 3,5 vuotta käytännöllisesti katsoen kaikki yönsä sidottuna dialyysilaitteeseen.

Dialyysi- eli keinomunuaishoitolaite poistaa munuaisen vajaatoiminnan takia kehoon kertyvää nestettä ja kuona-aineita. Heidin tapauksessa kyseessä oli kotona tehtävä vatsakalvodialyysi.

Dialyysivuosina Heidin elämä keskittyi laitehoidon aikana lähinnä näihin tiloihin kotitalossa. Kuva: Virpi Kotilainen / Yle

Dialyysilaite oli Lehtojen makuuhuoneessa, ja yön yli eli kahdeksan tuntia kestävän dialyysin aikana Heidin liikkumavara oli neljä metriä. Jos viereisessä huoneessa nukkunut tytär kutsui äitiään, tämä pääsi vain kynnykselle asti.

Laitehoito rajoitti elämää muutenkin. Varotoimista huolimatta dialyysistä aiheutui ajoittain vatsakalvontulehdus. Elämänpiiri pysyi pienenä, sillä laitteiden kanssa oli hankalaa matkustaa.

Vertaistukea ja opiskelua

Tuntemattoman luovuttajan lahjoittama munuainen lähti heti toimimaan hyvin. Alkuvaiheessa toipumista tosin haittasi virustauti, joka vaati lääkehoitoa.

Nyt Heidi elää normaalia elämää ja suunnittelee tulevaisuutta. Vuoden loppuun mennessä hän valmistuu sihteeri-assistentti-ammattiopinnoista.

Heidi Lehto haluaa auttaa kohtalotovereitaan tarjoamalla vertaistukea Keski-Suomen munuais- ja maksayhdistyksen kautta. Heidi osallistuu yhdistyksen toimintaan muutenkin aktiivisesti ja jakaa tietoa munuaissairaudesta ja elinsiirron merkityksestä myös sosiaalisessa mediassa.

Elinsiirron jälkeen on tärkeä muistaa ottaa hylkimisenestolääkkeet. Kuva: Virpi Kotilainen / Yle

Meneillään olevalla elinsiirtoviikolla Maksa- ja munuaisliitto muistuttaa ihmisiä siitä, miten tärkeää on ilmoittaa oma elinluovutustahtonsa.

Suomessa lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, ellei ole sitä erikseen kieltänyt. Luovuttajan tahto pyritään aina kuitenkin selvittämään, yleensä läheisten avulla. Menettely helpottuu, jos oman tahtonsa ilmoittaa esimerkiksi Omakannassa tai kantamalla elinluovutuskorttia.

Heidi Lehto muistuttaa, että kenenkään meistä ei tarvitse miettiä, minkä elimen luovuttajaksi mahdollisesti kelpaisimme.

– Lääkärit tekevät sen päätöksen.

Mustan huumorin ystävänä Heidi kertoo kannustavansa etenkin näin syksyllä elinluovutustahtonsa ilmaisemiseen etenkin kaikkia niitä, jotka lähtevät liikkeelle ilman heijastinta.

Lue myös:

Suosittelemme sinulle