Lappeenrantalainen Markku ”Makkara” Puroharju on työskennellyt jääkiekkojoukkue SaiPan huoltajana 55 vuotta.
Jääkiekkomuseo palkitsi Purjoharjun työstään suomalaisen jääkiekon hyväksi vastikään Yrjö Salminen -elämäntyöpalkinnolla.
– Onnittelupuhelun soitti Jari Kurri. Aluksi epäilin, että onko se Kurri, mutta äänestä tunnistin, Puroharju kertoo.
55 vuoden aikana Puroharju on ehtinyt nähdä ison muutoksen suomalaisessa jääkiekkomaailmassa ja huoltajan työssä.
– 1960-luvulla oli vain pieni lääkelaukku, eristysnauhaa ja mailat. Nykyään tavaraa on paljon enemmän, Puroharju sanoo.
Huoltajan tehtäviin kuuluu muun muassa pelipaitojen pesu jokaisen ottelun jälkeen.
– Nykyään kaikki muu pestään, paitsi luistimet. Kypäränkin voi suihkuttaa puhtaaksi hiestä.
Keskinäinen kunnioitus
Huoltajan ja pelaajan suhde on läheinen. Puroharju vertaa suhdetta perheeseen.
– Huoltaja on kuin äiti ja valmentaja on kuin isä. Murheet kerrotaan äidille, hän sanoo.
Puroharjun mukaan huoltajan pitää myös osata suodattaa kuulemansa.
– Kaikkea ei voi kertoa eteenpäin.
Puroharjun mukaan vuosien saatossa pelaajien kunnioitus huoltoa kohtaan on lisääntynyt.
– Samalla tavalla homma toimii kumpaankin suuntaan, hän sanoo.