Hyppää sisältöön

"Aluksi jännitti todella paljon" – Emma Nenonen, 15, rohkaistui puhumaan englantia vasta Erasmus-matkalla Sloveniaan

Koronapandemia keskeytti lähes kaikki kansainväliset kouluvierailut ja vähensi opiskelijoiden intoa lähteä vaihtoon. Nyt kansainvälisyydelle on kouluissa entistä suurempi tarve.

Nina Ozbetič (vas.) ja Emma Nenonen tutustuivat keskiviikkona Minecraft-videopeliin. Jouni Ahlholm auttaa kääntämään suomenkielisiä ohjeita englanniksi. Videolla nuoret kertovat, millaista on käydä keskustelua vieraalla kielellä.

Kiteeläisessä Arppen koulussa on alkanut päivän ensimmäinen oppitunti. Aiheena on videopeli Minecraft ja sen hyödyntäminen opetuksessa.

9-luokkalainen Emma Nenonen kuuntelee tarkasti, kun Itä-Suomen yliopiston matematiikan opiskelijat antavat ohjeita etäyhteyden välityksellä. Sitten Nenonen selittää saman englanniksi vieressä istuvalle slovenialaiselle Nina Ozbetičille.

Välillä sanoja pitää hakea, mutta asia tulee ymmärretyksi ja nuoret onnistuvat rakentamaan videopelissä ikiomaa maailmaa.

Vieressä lehtori Jouni Ahlholm seuraa tyytyväisenä. Tätä hetkeä on odotettu Kiteellä lähes vuosi.

Vihdoinkin kasvokkain

Arppen koulu on tällä viikolla saanut vieraakseen oppilaita ja opettajia Virosta, Sloveniasta, Tšekistä, Unkarista ja Espanjasta. Matka Suomeen on osa kaksivuotista Erasmus-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää koulujen digitaalisia opetusmenetelmiä.

Alun perin vierailun piti olla jo tammikuussa, mutta koronapandemian takia se siirtyi syksyyn.

Jouni Ahlholm kertoo, että yhteistyötä on tehty paljon digitaalisesti. Ahlholmin varsinainen työ on opettaa biologiaa ja maantietoa, mutta kansainvälisyys on hänelle tärkeä sivujuonne. Hän on vastannut usean vuoden ajan Arppen koulun kansainvälisyys-projekteista.

– Olen todella iloinen, että olemme palanneet niin sanotusti normaaliin ja voimme taas tavata ulkomaalaisia. On aivan eri asia olla aidosti tekemisissä ihmisten kanssa.

Korona näkyy hankkeessa vieläkin, mutta nyt hyvällä tavalla: tarkoituksena on jakaa kokemuksia epidemia-ajan etäopetuksesta ja koostaa parhaista käytännöistä ohjepankki koulujen käyttöön.

Keskiviikkoaamun oppitunnilla harjoitellaan paitsi Minecraft-videopeliä myös etäopetusta. Oppilaat ovat Kiteellä ja Itä-Suomen yliopiston opiskelijat Eveliina Usvalaakso (vas.) ja Siri Juntunen opastavat heitä etäyhteydellä. Erasmus-vierailulle osallistuvat opettajat seuraavat opetusta Joensuun normaalikoululla. Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle

Koronapandemia katkoi kansainvälisiä yhteyksiä

Kouluissa kansainväliselle toiminnalle on nyt tilausta.

Koronapandemian takia lähes kaikki kouluvierailut ja ystävyysmatkat ovat olleet tauolla kaksi vuotta. Nuorten elämässä se on pitkä aika.

Suomessa koronarajoitukset tulivat voimaan maaliskuussa 2020 ja viimeiset niistä purettiin vasta viime keväänä. Osalle nuorista se on tarkoittanut, ettei kansainvälistä toimintaa ole välttämättä ollut koko yläkouluaikana.

Korkeakouluissa ulkomaille vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on romahtanut osin koronan seurauksena.

Maailmanpolitiinen tilanne lisää tarvetta ymmärtää kulttuureja

Jouni Ahlholm näkee, että koronapandemian ohella myös Ukrainan sota ja kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne ovat lisänneet tarvetta ylläpitää yhteyksiä maailmalle.

– Nyt jos koskaan on tärkeää, että olemme tekemisissä eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa ja luomme sitä kautta yhteisöllisyyttä, Ahlholm toteaa.

Jo yksittäisellä reissulla tai kouluvierailulla voi olla iso merkitys oppilaille.

– Sillä on todella iso merkitys, kun oppilaat huomaavat, että he pärjäävät omalla kielitaidollaan, Ahlholm toteaa.

13-vuotias Nina Ozbetič kertoo oppineensa viikon aikana muutamia suomenkielisiä sanoja. Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle

Englannin puhuminen jännitti ennen matkaa

Emma Nenonen muistaa sen hetken, kun hän tajusi, että pystyy ilmaisemaan asiansa myös englanniksi. Se tapahtui Erasmus-hankkeen kouluvierailulla Sloveniassa.

– Aluksi jännitti todella paljon, sillä en ollut ennen matkaa puhunut paljoa englantia ihmisille, jotka eivät osaa suomea. Tuntui jännältä huomata, että pystyy oikeasti keskustelemaan muiden kanssa.

Nenonen kertoo, että nykyään hän hakeutuu tilanteisiin, missä saa käyttää kieliä, koska ”se on vaan niin kivaa”.

Kielitaito on mahdollistanut myös uusia ystävyyssuhteita. Nina Ozbetičiin Nenonen tutustui samalla Slovenian reissulla.

– Sekä Sloveniassa että täällä Kiteellä meillä on ollut aivan huippuporukka. Eilen kun kävimme Savonlinnassa, niin nauroimme bussissa koko matkan, Nenonen kertoo.

Kansainvälisyys on usein rahasta kiinni

Kansainvälinen toiminta vaatii kouluilta aikaa ja rahaa. Arppen koulussa paljon riippuu siitä, saako koulu jatkossakin hankkeisiinsa julkista tukea. Nyt käynnissä oleva Erasmus-hanke on toteutettu Euroopan unionin rahoituksella.

Jouni Ahlholm kertoo, että Arppen koulun tavoitteena on hakea Erasmus-akkreditointia.

Se on oppilaitoksille myönnettävä todistus, joka osoittaa, että koulu täyttää laatuvaatimukset ja sitoutuu Erasmus-ohjelman periaatteisiin.

Akkreditoitujen oppilaitosten on helpompi saada rahoitusta.

– Silloin pystyisimme varmistamaan useammaksi vuodeksi eteen päin sen, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus osallistua kansainväliseen toimintaan, Ahlholm toteaa.

Mitä ajatuksia uutinen herätti? Aiheesta voi keskustella 8.10. kello 23 saakka.

Lue lisää:

Ulkomaille vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä romahti – korona selittää ilmiön vain osittain

Vaihto-oppilaille etsitään isäntäperheitä – Suomen luonto kiinnostaa, mutta maailmantilanne huolestuttaa

Suosittelemme sinulle