Hyppää sisältöön

Viro päätti jo seitsemän vuotta sitten rakentaa itärajalleen aidan, eikä se ole vieläkään valmis – selvitimme, milloin Suomen aita valmistuisi

Viro aitaa parhaillaan Venäjän vastaista rajaansa. Samankaltaista teräsaitaa suunnitellaan myös Suomeen. Selvitimme, kuinka suuren osan rajasta Suomen aita kattaisi ja miten työt Virossa ovat edenneet.

Suomen ja Venäjän rajalle suunniteltu teräsaita kattaisi rajaa enimmillään noin 260 kilometriä. Vuosittain Rajavartiolaitos havaitsee noin kymmenen henkilön ylittävän rajan luvatta.

Suomen ja Venäjän rajalle suunnitellun raja-aidan rakentaminen kestäisi vuosia, vaikka työt aloitettaisiin jo tänä vuonna.

Hyvän vertailukohdan aitaan saa etelänaapuristamme Virosta. Viro päätti jo vuonna 2015 aidata osan Venäjän vastaisesta rajastaan. Rakennustyöt alkoivat siellä kaksi vuotta sitten, ja valmiina on nyt noin kolmasosa yhteensä 80 kilometriä pitkästä aidasta.

Suomen eduskunnan odotetaan vielä tämän vuoden aikana antavan rahat aidan ensimmäisen osan rakentamiselle itärajalle. Kyse olisi lyhyestä noin kuuden kilometrin mittaisesta kokeilusta, jonka hinnaksi arvioidaan kuusi miljoonaa euroa.

Lue lisää: Itärajan kansanedustajat eri linjoilla raja-aidasta – yksi haluaa testailla, toinen ihmettelee, miksei aitaa jo rakenneta

Suunniteltu raja-aita kattaisi kokonaisuudessaan nykysuunnitelmien mukaan 10–20 prosenttia Suomen ja Venäjän noin 1 300 kilometriä pitkästä rajasta. Aitaa olisi siis pisimmillään noin 260 kilometriä.

Raja-aita rakennettaisiin useaan erilliseen osaan painottuen Kaakkois-Suomeen ja pohjoisempien rajanylityspaikkojen ympäristöön.

Suomen ja Venäjän väliselle rajalle suunnitellaan aidattavaksi enimmillään 260 kilometrin matkalta. Oheinen grafiikka näyttää aidattavan rajan pituuden suhteessa koko rajaan. Aita ei olisi yhtenäinen. Kuva: Rea Lemström / Yle

Mallia Virosta

Mallia aidan varsinaiseen toteutukseen on haettu Itä-Euroopasta. Suunnitelmissa muutaman metrin korkuisen teräksisen aidan lisäksi rajalle tulisi elektronista valvontaa ja partiointiin soveltuva tie.

Virossa periaatepäätös raja-aidasta tehtiin vuonna 2015 ja varsinaiset rakennustyöt alkoivat vuonna 2020.

Ylen Viron kirjeenvaihtaja Rain Kooli kertoo, että alkusysäyksen aidalle antoi suojelupoliisi Eston Kohverin kaappaus Venäjälle vuonna 2014.

– Kohver meni tapaamaan Venäjän rajalle tietolähdettään, josta tiedustelupalvelu FSB kaappasi Kohverin useamman vuoden ajaksi Venäjälle, Kooli kertoo.

Sen jälkeen Virossa alettiin toden teolla harkita, että rajalle - joka oli käytännössä vain kuvitteellinen linja luonnossa - pitäisi tehdä jotain.

– Toinen sysäys oli Euroopan siirtolaiskriisi vuonna 2015. Virossa alettiin pelätä, että jossain vaiheessa siirtolaisia saattaisi tulla isoja joukkoja Venäjän rajan yli, Kooli sanoo.

Kolme osaa

Viron ja Venäjän välinen raja on kokonaisuudessaan noin 330 kilometriä pitkä. Rajasta aidataan noin 80 kilometrin osuus, kolmessa erillisessä osassa.

– Täälläkin on päätetty, ettei aitaa kannata rakentaa koko rajan matkalle, Kooli kertoo.

Kaksi vuotta rakennustöiden alkamisen jälkeen Viron aitaa on valmiina noin 23 kilometriä. Parhaillaan tekeillä on toinen noin 35 kilometrin mittainen osuus ja ensi vuonna alkaa viimeisen noin 20 kilometrin osan rakentaminen.

Lue lisää: Venäläisiä tulee Suomeen päivä päivältä vähemmän itärajan yli – tiistaina maahantulijoita alle 800

Suosittelemme sinulle