Hyppää sisältöön

Suomen taivaalla tapahtuu nyt monia kiintoisia asioita, joista vain osa johtuu ihmisistä – ainakin näitä kannattaa tiirailla öisin

Maanantaiaamun kantoraketin laukaisun lisäksi Suomen taivaalla tapahtuu nyt paljon. Iltaisin taivaalla tähyäjää ilahduttavat täysikuu ja Jupiter. Aamun tunteina voi seurata kansainvälisen avaruusaseman liikkeitä.

Plesetskin kosmodromista laukaistu kantoraketti loi taivaalle maanantaiaamuna huomiota herättävän valoilmiön. Kuva: Helena Kosonen
Teemu Kammonen,
Sirkka Haverinen,
Elli Sormunen

Kun havaitset taivaalla epämääräisen valoilmiön, tarkista ensin, katsotko itään. Jos näin on, kyse saattaa olla Venäjän avaruusjärjestön toiminnasta.

Maanantaiaamuna Itä-Suomessa huomiota herätti valoilmiö, joka osoittautui nopeasti Plesetskin kosmodromista eli avaruuskeskuksesta laukaistuksi kantoraketiksi. Venäjän avaruusjärjestö tiedotti laukaisusta pian lähdön jälkeen.

– Nousuvaihe on suomalaisille usein vieras. Alkuvaiheessa raketti nousee suoraan, mutta alkaa sitten kaartamaan. Aika usein [kaartovaiheessa] kaasulieskat muodostavat ympyrän, kuvailee tähtiharrastaja Martti Muinonen.

Muinonen toimii aktiivisesti tähtitieteellisessä yhdistyksessä Ursassa ja Etelä-Karjalan tähtiharrastajissa Novassa.

Lappeenrantalainen tähtiharrastaja Martti Muinonen. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Tavallisimmin Arkangelin kaupungin lähistöllä sijaitsevasta Plesetskin keskuksesta laukaistavan kantoraketin kuormana on satelliitteja. Ihmisiä kuljettavat venäläisraketit laukaistaan Baikonurin kosmodromista Kazakstanista.

Venäjän avaruusjärjestö kertoi maanantaina laukaisseensa Sojuz-2-kantoraketin, joka kuljettaa kiertoradalle navigointisatelliittia. Asiasta kertoo uutistoimisto TASS (siirryt toiseen palveluun).

Arkistokuvassa Sojuz-kantoraketin laukaisu Baikonurin kosmodromista. Kuva: NASA/Joel Kowsky
Plesetskin kosmodromi eli avaruuskeskus sijaitsee satojen kilometrien päässä Lappeenrannasta. Kuva: Teemu Kammonen / Yle

Suomen taivaalla tapahtuu nyt paljon

Ihmisen toiminta on Muinosen mukaan suht helppo erottaa luonnonilmiöistä.

– Revontulet ovat rauhallisia, tähdenlennot nopeita purskahduksia. Raketit ja rakettikokeet etenevät hitaasti, Muinonen kertoo.

Suomen taivaalla näkyvä sotilaallinen tai tutkimuksellinen toiminta on lähtöisin yleensä Venäjältä tai Pohjois-Norjasta. Tavallisesti havainnot tapahtuvat Lapin alueella.

Ihminen on täyttänyt Maan kiertorataa erilaisilla satelliiteilla ja varusteilla – mutta myös suoranaisella roskalla.

– Siellä on tuhansia sateliitteja, romurautaa ja työkaluja. Ne kaikki tulevat sieltä pikku hiljaa ilmakehään, Muinonen listaa.

Ilmakehään saapuvat satelliitit ja muu avaruusromu syttyvät tuleen, mikä voi näkyä maahan asti tähdenlentona. Osa romusta kestää palamisen ja putoaa maahan asti.

Arvostetun Nature-lehden (siirryt toiseen palveluun) julkaiseman kanadalaistutkijoiden analyysi kertoo, että putoava avaruusromu aiheuttaa maailmassa vähintään yhden kuolonuhrin seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Näin bongaat avaruusaseman

Lokakuussa myös kansainvälinen avaruusasema ISS liikkuu etelän ja lännen suunnassa aamun tunteina kello kuuden ja seitsemän välillä.

– Se on helpoin tunnistaa. ISS on jalkapallokentän kokoinen lajitelma, joka jytkyttelee hissun kissun taivaalla kuin yön pikajuna, Muinonen kuvaa.

Kansainvälinen avaruusasema on näkyvillä lokakuussa Suomessa länsi-etelä-suunnassa aamun tunteina. Arkistokuva. Kuva: Nasa

Avaruusasemaa pienempien satelliittien bongaaminen taas on lähinnä kärsivällisyyskysymys. Esimerkiksi Starlink-järjestelmään kuuluvat satelliitit liikkuvat toisinaan jonossa tai kolmiomuodostelmassa.

– Kun vaan jaksaa katsella, satelliitteja näkyy hirveä määrä jo tunnissa, Muinonen kertoo.

Tällä hetkellä Suomen yötaivas on erityisen kiinnostava. Jupiter näkyy parhaillaan erittäin kirkkaana täysikuun vieressä. Myös muut aurinkokunnan planeetat voi havaita jopa paljaalla silmällä.

Juttua on päivitetty 11.10.2022 kello 12.15: Avaruusromun putoamista ilmakehään käsittelevän kappaleen muotoa tiivistetty.

Suosittelemme sinulle