Hyppää sisältöön

Lapin lennoston miljoonahanke valmistui, varalaskupaikalla mittaa 2,5 kilometriä

Alunperin 1970-luvulla rakennettua varanousupaikkaa Rovaniemen Norvatiellä on pidennetty yli kilometrillä. Rakentaminen tuli kiertoteineen maksamaan 7 miljoonaa euroa.

Marjukka Talvitie

Rovaniemellä Lapin lennoston tukikohdan viereen on kaksi kesää rakennettu uutta varalaskupaikkaa, ja nyt työ on valmis. Alun perin 70-luvulla rakennettu Norvatien varalaskupaikka piteni ja leveni täysimittaisessa remontissa.

Kiitorataa kutsutaan puolustusvoimissa varalaskupaikaksi, koska nyt sen pituus mahdollistaa lentokoneiden laskeutumisen. Aiempi varanousupaikka oli pituudeltaan 1300 metriä ja 15 metriä leveä. Muutosten jälkeen Norvatiellä on 2,5 kilometriä pitkä ja 20 metriä leveä varalaskupaikka. Vieressä, varsinaisella lentokentällä kiitotien pituus on kolme kilometriä.

Varalaskupaikan parannustyö maksoi noin seitsemän miljoonaa euroa. Summassa ovat mukana kustannukset uudistetusta kiertotiestä ja muusta ympäristön muokkauksesta. Kiertotie on käytössä aina kun lennosto käyttää varalaskupaikkaa.

Kustannukset ovat kokonaan puolustusvoimien budjetista. Rakennuttajana toimi Lapin ely-keskus.

Lapin lennoston komentaja eversti Tuukka Karjalainen
Lapin lennoston komentajan eversti Tuukka Karjalaisen mukaan varalaskupaikkaa käytetään harjoituksissa kerran, kaksi vuodessa. Kuva: Raimo Torikka / Yle

Hyvä lisä lennoston taistelutapaan

Puolustusvoimien mukaan tarve varalaskupaikan rakentamiselle on ollut useita vuosia. Rahoitus sille varmistui vuonna 2020, ja työt alkoivat seuraavana vuonna. Karjalaisen mukaan varalaskupaikka ei liity Suomen hävittäjähankintaan.

– Tämä on pitkäaikaista tukikohtien kehittämisen hanketta, jota tehdään muissakin Suomen tukikohdissa. Tämän aika tuli nyt sitten, Lapin lennoston komentaja eversti Tuukka Karjalainen sanoo.

Varalaskupaikkoja käytetään lentoonlähtöihin ja laskeutumisiin valmiusharjoituksissa ja puolustusvalmiutta kohotettaessa.

Lapin lennoston mukaan kaikilla varalaskupaikoilla on oma merkityksensä. Lapin lennoston tukikohta Rovaniemellä on Ilmavoimien päätukikohta pohjoisessa, ja kaikissa päätukikohdissa on useita kiitoteitä käytössä taistelukestävyyden vuoksi.

Varalaskupaikkaa päästiin testaamaan ilmavoimien Ruska22-harjoituksessa viime viikolla, ja Karjalainen on tyytyväinen sen toimivuuteen.

– Tämä on erittäin hyvä lisä meidän taistelutapaamme ja tukikohtataktiikkaamme, jossa me pystymme useampien kiitoteiden johdosta käyttämään liikkuvaa taistelutapaa ja siirtämään koneita tukikohdassa, ja saadaan näin myös suojaa vihollisen tulelta, Karjalainen sanoo.

Varalaskupaikkaa käytetään harjoituksissa kerran, kaksi vuodessa.

Lapin lennoston huoltopäällikkö majuri Raine Roivas
Varalaskupaikka puhdistetaan ennen käyttöönottoa kuntoon kiitotien tavoin. Kuva: Raimo Torikka / Yle

Käyttöönotettavissa parissa tunnissa

Lapissa on viitisen varalaskupaikkaa. Tarkkaa lukumäärää lennosto ei kerro. Koko maassa niitä on useita kymmeniä. Lapin lennoston tiedossa ei ole, että muita varalaskupaikkoja olisi laajennettu kuluvan vuoden aikana.

Norvatien varanousutie rakennettiin 70-luvulla sen aikaisten sotilaskoneiden vaatimusten mukaisesti. Sen jälkeen varanousutien päällystystä on uusittu, mutta muita muutoksia ei ole tehty.

Kun varalaskupaikka tarvitaan käyttöön, se onnistuu parissa tunnissa, kertoo Lapin lennoston huoltopäällikkö majuri Raine Roivas.

– Tämä saatetaan samaan tasoon kuin normaali kiitotie, esimerkiksi poistetaan irtokivet. Talvella puhdistaminen kestää kauemmin, Roivas sanoo.

Ennen käyttöönottoa tie suljetaan liikenteeltä. Varalaskupaikkaa ylläpitää normaaliaikana Väylävirasto, mutta kun se otetaan lennoston käyttöön, niin Finavia ja Lapin lennosto huolehtivat yhdessä varalaskupaikasta, Roivas sanoo.

Lue myös:

Suomen ensimmäiset F-35-hävittäjät tulevat Rovaniemelle – Lapin lennosto aloittaa 150 miljoonan euron rakennusprojektin

Tällainen on Suomen uusi hävittäjä F-35

Suosittelemme sinulle