Hiitolanjoella Rautjärvellä on purettu jo toinen kalojen nousua estävä voimalaitoksen pato.
Vesi ei kuitenkaan virtaa vielä täysin vapaana Lahnasenkoskessa, sillä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö vielä kunnostaa ja muokkaa koskialueita kalojen nousua varten ja kalojen kutupaikoiksi.
Ennallistamistyöt Lahnasenkoskella alkoivat loppukesästä, ja niiden on tarkoitus valmistua joulukuun alkuun mennessä.
Virkistysaluesäätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikainen korostaa, että sivullisten ei ole syytä mennä työmaa-alueelle.
Merkittävä lisääntymisjoki
Venäjällä ja Suomessa virtaava 45 kilometrin pituinen Hiitolanjoki on äärimmäisen uhanalaisen Laatokan järvilohen merkittävin lisääntymisjoki.
Suomen puolella jokea on noin kahdeksan kilometriä.
Joessa olleet voimalaitosten padot ovat estäneet järvilohen nousun Venäjältä luontaisille lisääntymisalueilleen sadan vuoden ajan.
Venäjältä kalojen nousuesteet on poistettu aikapäiviä sitten.
Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö osti Suomen puolella sijaitsevat kolme voimalaitosta itselleen. Tarkoituksena on pysäyttää voimalaitokset, purkaa padot ja kunnostaa kosket kaloja varten.
Koskista ensimmäinen eli Kangaskoski vapautui vuosi sitten ja siellä vesi virtaa nyt vapaana.
Kalat riehaantuivat elintilan lisääntymisestä
Menneenä kesänä Kangaskoskella tehtiin ensimmäinen sähkökoekalastus, jonka tulos ylitti koekalastajien odotukset.
Laatokanlohen ja -taimenen poikasia löytyi odottamattoman iso määrä.
Kalat pääsevät nyt jatkamaan matkaansa Kangaskoskelta Lahnasenkosken alaosaan.
– Niitä on näkynytkin siellä Lahnasenkosken alla, kertoo Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikainen.
Lahnasenkoskella kalat joutuvat toistaiseksi odottamaan työkoneiden poistumista, ennen kuin pystyvät jatkamaan matkaansa Hiitolanjokea ylemmäksi.
Vuonna 2023 joella on vielä vuorossa viimeisen nousuesteen eli Ritakosken padon purkaminen sekä kosken kunnostaminen.
Kunnostustöiden tavoitteena on, että lohi alkaisi jälleen nousta joen yläpuolisiin Silamukseen ja Torsajärveen.