– Uusi päivä tuo uusia lahjoja Ukrainalle Venäjän asevoimilta, kirjoitti arvostettu venäläissanomalehti MK (siirryt toiseen palveluun) tiistaina.
Venäjä on ampunut maanantain ja tiistain aikana kymmeniä ohjuksia useisiin ukrainalaiskaupunkeihin. Tiistaina tulituksen kohteiksi joutuivat muun muassa etelässä sijaitsevat Zaporižžja ja Mykolav sekä lännessä Vinnytsjan alue ja Lviv.
Maanantaina Venäjä väitti tulittaneensa sotilasinfrastruktuuria Kiovassa ja Länsi-Ukrainassa. Tosiasiassa ohjukset osuivat myös siviilikohteisiin. Venäjän tekemissä kymmenissä ohjusiskussa kuoli ainakin 19 ja haavoittui yli sata ihmistä.
Tiistain iskut aiheuttivat laajoja sähkökatkoja Lvivissä. Myös Kiovassa annettiin ilmahälytys.
Venäläislehti MK vertaa Ukrainan tämänviikkoisia tapahtumia Raamatun ilmestyskirjan aikojen lopussa käytävään suureen Harmageddonin taisteluun.
Myös Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on viitannut (siirryt toiseen palveluun) Ukrainan sotaan tuomiopäivän taisteluna sen jälkeen, kun Venäjä uhitteli käyttävänsä taktista ydinasetta.
Venäjä ei arastele käyttää voimaa
Kreml väittää, että sillä oli painavat perusteet ampua ohjuksia.
Venäläinen sotatieteiden tohtori Konstantin Sivkov sanoi valtiollisen tv-kanavan RT:n (siirryt toiseen palveluun) mukaan, että maanantainen isku oli luonteeltaan ”varoittava”.
Tarkoitus oli varoittaa Ukrainaa siitä, että Venäjä ei arastele käyttää kovaa sotilaallista voimaa Ukrainan maaperällä.
– Se oli näyttö sotilaallisesta voimastamme ja osoitus määrätietoisuudestamme tehdä iskuja tarkkuusaseilla, Sivkov sanoi.
Sivkov vihjasi, että iskut Kiovaan eivät jäisi yhteen kertaan.
Myös esimerkiksi Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoi maanantaina, että ohjusiskut Länsi-Ukrainaan olivat vasta alkusoittoa, eikä Venäjä pysähtyisi, ennen kuin Ukrainan poliittinen johto syrjäytettäisiin.
Sivkovin ja Medvedevin väitteet Venäjän mahdollisista laajamittaisista iskuista täsmäaseilla ovat ristiriidassa lännen tiedustelutietojen kanssa.
Britannian sotilastiedustelun johtaja Jeremy Fleming sanoi maanantaina The Guardianin (siirryt toiseen palveluun) haastattelussa, että venäläisjoukkojen varusteet ja sotatarvikkeet ovat loppumassa.
Lisäksi Venäjän suuren osumatarkkuuden aseet ovat käymässä vähiin, koska Venäjä ei saa kipeästi tarvitsemiaan mikropiirejä ja muuta huipputeknologiaa, arvioivat syyskuussa suomalaisasiantuntijat.
Ukrainankielinen talouslehti Forbes laski, että maanantain aikana Venäjä ampui yli 80 täsmäasetta ja teki ainakin 24 drooni-iskua. Maanantain pommitusten arvioidaan maksaneen Venäjälle 400–700 miljoonaa euroa, kertoo venäläinen Meduza (siirryt toiseen palveluun).
Venäjä: ”Iskimme sotilaskohteisiin”
Venäläinen sotatieteiden tohtori Sivkov vihjasi RT:n mukaan, että seuraavalla kerralla Venäjän kohteiksi voisi valikoitua ”tärkeämpää infrastruktuuria”. Hän ei tarkentanut, millaisiin kohteisiin Venäjä voisi iskeä.
Venäjän maanantaisissa ohjusiskuissa muun muassa Kiovaan ja Lviviin vaurioitui tavallisia kerrostaloja.
Venäjän puolustusministeriö ilmoitti, että sen asevoimat teki iskun sotilas-, viestintä- ja energialaitoksiin.
Puolustusministeriö ei puhu siviili-infrastruktuuriin tehdyistä iskuista, koska siviilikohteisiin iskeminen on sotarikos.
Yhdysvallat ja länsi ovat tuominneet voimakkaasti Venäjän tarkoitukselliset iskut siviilikohteisiin ja kutsuneet niitä terroriteoiksi. Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken kuvaili Twitterissä (siirryt toiseen palveluun) iskuja kauhistuttaviksi. Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan iskut oli kohdennettu nimenomaan siviiliväestöön ja -kohteisiin.
Putinin mukaan iskuilla rangaistaan terroristeja
Venäjä presidentti Vladimir Putin sanoi maanantaina, että iskut ukrainalaiskaupunkeihin olivat harkittu vastaus ”ukrainalaisviranomaisten jo vuosia harjoittamaan terrorismiin”.
– Kertšinsalmen sillalla tehdyllä terrori-iskulla Ukrainan hallitus asetti itsensä samalle tasolle kaikkein vastenmielisimpien kansainvälisten terroristiryhmittymien kanssa. On mahdotonta jättää nämä rikokset rankaisematta, Putin sanoi.
Venäjä syyttää Ukrainan tiedustelupalvelua SBU:ta ja sen länsiliittolaisia Krimin niemimaata ja Manner-Venäjää yhdistävän sillan räjähdyksestä.
Ukraina ei ole virallisesti ilmoittanut olevansa iskun takana.
Putin mukaan Venäjällä on ”objektiivisia todisteita” muiden muassa SBU:n tekemistä terrori-iskuista Donbassissa, iskuista Zaporižžjan ydinvoimalan alueelle ja lukuisista iskuista kaasu- ja ydinvoimalainfrastruktuuria vastaan.
Venäjä väittää: Yhdysvallat kiihdyttää sotaa
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov syytti (siirryt toiseen palveluun) tiistaina Yhdysvaltoja sotkeutumisesta sotaan Ukrainassa. Lavrovin mukaan Yhdysvallat valehtelee, kun se sanoo, ettei Venäjä haluaisi rauhanneuvotteluja.
Lavrov myönsi, että Venäjä ei ole itse pyytänyt rauhanneuvotteluja, mutta ulkoministerin mukaan se ei tarkoita, ettei Venäjä voisi suostua neuvotteluihin.
Varaulkoministeri Sergei Rjabkov sanoi (siirryt toiseen palveluun), että tilanne Ukrainassa uhkaa muuttua hallitsemattomaksi, jos länsi sekaantuu edelleen konfliktiin Ukrainassa. Hän myös väitti (siirryt toiseen palveluun), että länsi vaatisi Ukrainalta ”voittoja” taistelukentällä aseiden saamiseksi jatkossa.
Rjabkov kuitenkin sanoi venäläisen Ria Novosti -uutistoimiston mukaan, ettei Venäjä halua sotilaallista konfliktia Yhdysvaltojen ja Naton kanssa.
Venäjän maanantain iskujen jälkeen Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja useat muut eurooppalaiset maat lupasivat jatkaa Ukrainan tukemista Venäjän aloittamassa sodassa.
Esimerkiksi presidentti Biden lupasi Ukrainalle kehittyneitä ilmapuolustusjärjestelmiä.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi (siirryt toiseen palveluun), että Yhdysvaltojen aseapu Ukrainalle pitkittää konfliktia.
Lähteet: AFP, Reuters
Yle Novyny tarjoaa ukrainankielisiä uutisia joka arkipäivä osoitteessa yle.fi/novyny.