Valtioneuvoston tilaaman selvityksen mukaan Suomen arktisen politiikan strategian kuvaukset kansainvälisestä toimintaympäristöstä ja arktisen yhteistyön rakenteista eivät enää vastaa todellisuutta.
Juuri julkaistun selvityksen perusteella Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on käytännössä pysäyttänyt poliittisen arktisen yhteistyön. Sen sijaan valtiosopimuksiin perustuva yhteistyö on jatkunut sodasta huolimatta.
Suomen kannalta merkittävin arktisen yhteistyön foorumi on Arktinen neuvosto. Sen tilanne on toisaalta hankalin, koska neuvoston puheenjohtajuus on tällä hetkellä Venäjällä.
Selvityksen tieteellisen johtajan, Arktisen keskuksen tutkimusprofessorin Timo Koivurovan mukaan Arktinen neuvosto on Suomelle äärimmäisen tärkeä.
– Suomi on Arktisessa neuvostossa edustamassa Suomea ja jos Arktinen neuvosto kaatuu, niin todennäköisesti emme tule vaikuttamaan arktisiin asioihin enää millään tavalla, Koivurova sanoo.
Arktinen neuvosto pyritään pitämään elossa kaikin mahdollisin tavoin
Suomella ei ole muuta arktista yhteistyöroolia kuin Arktinen neuvosto. Jos yhteistyö nykymuodossaan kaatuu, niin myös Suomen jakkara kaatuu, Koivurova sanoo.
Hän korostaa, että Arktinen neuvosto on solmukohta kaikessa arktisessa hallinnassa. Lisäksi arktisilla alkuperäiskansoilla on neuvostossa pysyvien osallistujien asema, joka on kansainvälisesti ainutlaatuista
Koivurovan mukaan yhteistyö Venäjän kanssa ei ole nykytilanteessa mahdollista, mutta sen sijaan yhteistyötä muiden arktisen alueen maiden sekä Pohjoismaiden kesken on pyrittävä tiivistämään.
– Se on äärimmäisen tärkeää ja uskon, että Suomi toisten samanmielisten maiden kanssa yrittää pitää Arktisen neuvoston yhteistyötä elossa ja käynnissä. Tehdään kaikki mahdollinen sen eteen.
Seitsemän arktista yhteistyövaltiota vakuuttavat yhteistyölle jatkoa
Timo Koivurovan mukaan muut seitsemän valtiota ovat nyt keskeyttäneet Arktisen neuvoston toiminnan, mutta ovat lausunnoissaan vahvistaneet, että Arktinen neuvoston yhteistyö on säilytettävä.
– Yhteistyö pyritään säilyttämään, vaikka kysymyksiä nouseekin esiin. Muun muassa se, miten puheenjohtajuus siirtyy Venäjältä Norjalle vuoden 2023 toukokuussa.
Koivurovan mukaan Norja valmistautuu vastaanottamaan puheenjohtajuuden, vaikka vielä ei tiedetä, miten se onnistuu.
– Voidaanko oikeasti ajatella, että Venäjä järjestää Arktisen neuvoston ulkoministerikokouksen? Siellä ei varmastikaan mitään ministereitä tule olemaan.
Koivurovan mukaan vaatii hyvin luovaa diplomatiaa, että neuvosto saadaan pysymään pystyssä ja että yhteistyö voidaan säilyttää entisen kaltaisena.
Suomen on sopeuduttava nykytilanteeseen ja tehtävä sen mukaisia päätöksiä
Selvityksen johtopäätöksessä pureudutaan arktisen politiikan asemoitumiseen uudessa tilanteessa.
Sen mukaan Suomen on toistaiseksi sopeutettava toimintansa uuteen kylmän sodan todellisuuteen, jossa kansainväliset arktiset rakenteet ovat heikoissa kantimissa. Vasta tilanteen vakiinnuttua on uuden kattavan arktisen politiikan strategian aika.
Geopoliittisesta tilanteesta riippumatta arktisen alueen keskeisimpinä teemoina pysyvät ympäristöön ja ilmastoon liittyvät kysymykset, kestävä kehitys ja alkuperäiskansojen asema. Näille on oltava sija myös Suomen arktisen toiminnan painopisteinä.
Venäjän aloittaman hyökkäyssodan välilliset vaikutukset arktiselle alueelle ja Suomen rooliin ovat tuntuvat. Tilanteen jatkuessa sillä on vaikutuksia myös arktisen yhteistyön rakenteisiin.
Selvityksen mukaan Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisimpien alueiden kasvaviin yhteistyötarpeisiin olisi laadittava toimintamalli pohjoismaisella tasolla.
– Vaikka esimerkiksi tutkimusyhteistyö Venäjän kanssa on katkennut, Venäjän arktisia alueita koskeva tiedon tarve säilyy Suomessa. Pidemmällä aikavälillä Suomen edun mukaista on edelleen rakentaa toimiva suhde Venäjään, Koivurova sanoo.
Koivurovan mukaan se ei kuitenkaan saa tapahtua hinnalla millä hyvänsä. Kansallisen turvallisuuden varmistamisen tulee olla Suomen Venäjä-politiikan keskiössä tulevina vuosina.
Lue lisää:
