Varsinaissuomalaisella Kaarinalla on haasteita reippaasti kasvavan väkiluvun kanssa.
Kaupungin väkiluku kasvoi viime vuonna 2,4 prosenttia, eli lähes 700 hengellä ja tänä ja ensi vuonna lukemat ovat ennusteen mukaan samansuuntaisia.
Väkiluvun kasvu oli yllätys, kertoo Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta.
– Viime vuoden väestönkasvu oli yllätys. Osasyynä kasvuun oli varmasti koronapandemia. Ihmiset olivat etäkoulussa ja etätöissä, niin moni huomasi, että tarvitaan lisätilaa. Kun ihmiset lähtivät katsomaan vaihtoehtoja, niin Kaarinassa oli tarjontaa.
Yllätyksenä kaupunginjohtajlle tuli myös syntyvyyden kasvu.
– Kaarinalaisten syntyvyys oli viime vuonna todella korkea. Nyt se on hiukan tullut alas, mutta ei vielä niin alas kuin ennen korona-aikaa, Virta pohtii väestönkasvun taustoja.
Aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI (siirryt toiseen palveluun) maalaili jo viime vuoden kesällä, että tulevan väestökehityksen suurimmat hyötyjät ovat yhä pääkaupunkiseutu ja muut suuret kaupunkiseudut. Esimerkiksi Turussa sen kupeessa olevat kaupungit, kuten Kaarina.
Kaarinan koulut ja päiväkodit pullistelevat paikoin lapsista. Viimeksi keskiviikkona Kaarinan sivistyslautakunta päätti väliaikaisista lisätiloista Piispanlähteen alueelle. Piispanlähteen lastentalon oheen suunnitellaan neljälle opetusryhmälle väliaikaistiloja. Lisäksi Piispanristin alueelle suunnitellaan väliaikaistiloja varhaiskasvatukseen. Kaarina aikoo myös selvittää uusien koulujen tarpeen lähivuosille.
Kaarinassa suunnitelma vuoteen 2035 asti
Kaarina ei toki ole yksin Varsinais-Suomessa. Myös Turun vieressä sijaitsevat Lieto ja Raisio ovat kasvattaneet väkilukuaan reippaasti viime vuosina ja molemmat kaupungit ovat joutuneet pohtimaan uusiksi lisätiloja esimerkiksi varhaiskasvatukseen.
Päiväkotien ja koulutuksen lisäksi väkiluvun kasvu aiheuttaa paineita myös rakentamiseen, maankäyttöön ja tekniseen puoleen, kertoo Virta.
– Ja näille pitää tehdä jotain. Keväällä päätimme sitoa suunnittelumme väestönkasvuennusteeseen vuoteen 2035 asti. Tarkoitus on suunnitella maankäyttö, eli kaavoitus, niin että kasvu pysyisi suurin piirtein 1,6 prosentin vauhdissa, näin saamme palvelumme hoidettua.
Väkiluku kasvoi Kaarinassa kuitenkin viime vuonna 2,4 prosenttia, ei siis 1,6 prosenttia, joka on Kaarinan tavoite. Voidaanko siis puhua väkiluvun kasvun rajoittamisesta?
– Rajoittamisesta ei voi puhua. Nämä ensimmäiset vuodet väkiluku varmaan kasvaa enemmän kuin 1,6 prosenttia, eli kasvu on lähemmäs kahta prosenttia. Pitkässä juoksussa kuitenkin uudet asuinalueet on suunniteltu niin, että asukasluvun kasvu hidastuu. Toki yksityisille tontin myyjille emme mahda mitään. Siellä on reilusti varantoa, joten ihan pelkästään meidän toimista ei Kaarinan väkiluku ole kiinni. Aika näyttää, Virta sanoo.
Ympäristökaupunkien kova kasvu näkyy myös asuntomarkkinoilla. Turun keskustan lisäksi Kaarina, Lieto ja Naantali ovat ostajien suosiossa.
Lisää:
Raisio kamppailee kasvaneen väkimäärän kanssa – kaikille lapsille ei riitä varhaiskasvatuspaikkoja