Markku Mäkijärvi on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin johtajaylilääkäri, jonka kasvot tulivat tutuksi koko maalle koronapandemian aikana.
Päiväkirjamerkintöjensä pohjalta hän on nyt kirjoittanut kirjan, jossa käy läpi pandemia-ajan vaiheita vuoden 2020 alusta tämän vuoden alkupuolelle. Kirjan sivuilla toistuvat koronatartuntojen, sairaalassa hoidossa olevien ja teholle joutuvien potilaiden määrät – sekä huoli terveydenhuollon kantokyvystä.
– Oikeastaan jokaisen pandemia-aallon yhteydessä kantokyky ylittyi. Osa potilaista jäi hoitamatta tai hoito siirtyi, Mäkijärvi summaa nyt.
Mutta palataanpa kevääseen 2020. Tiedot tuhansista sairastuneista eri puolilta maailmaa saivat suomalaiset pelkäämään.
Mäkijärven päiväkirjamerkintä 8. maaliskuuta 2020: ”Vahvistuu tunne, että virus on meitä aina askelen pari edellä. Altistuneiden joukko päätetään lopulta määritellä varmuuden vuoksi sangen suureksi.” (lainaus Mäkijärven Koronapeli-kirjasta)
Suomessa eri viranomaisten, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja ministerien kommentit olivat aluksi vähätteleviä. Koronaviruksen arveltiin aiheuttavan vain tavallisia flunssaoireita. Kevättalven ja kevään 2020 aikana kuitenkin tajuttiin, että kyseessä oli vakava terveysongelma.
Tarvittavan tilannekuvan luominen epidemian alussa oli vaikeaa ja sitä vasta opeteltiin. Syntyi ristiriitoja toimintatavoista ja päätöksenteosta. Viestintä oli paikoin ristiriitaista niin valtakunnallisesti kuin HUSin sisälläkin.
– Viestintää tarvittiin paljon. Helposti, kun sama sama asia sanotaan eri sanoilla, siitä voi tulla eri käsitys kuulijoille. Viestejä ruodittiin jälkikäteen, että oliko tuo nyt oikein sanottu, Mäkijärvi muistelee pandemiaviestinnän alkutaivalta.
Ristiriitoja moneen lähtöön
Jos viestinnässä oli vaikeuksia, ei päätöksistäkään oltu pandemian ensimmäisenä vuonna täysin yhtä mieltä, vaikka ne olisikin yhdessä tehty. Mäkijärven mukaan heräsi epäilyjä, päätettiinkö niin, kuin kuolloinkin päätetystä asiasta paperilla lopulta luki.
Mäkijärvi kertoo nyt, ettei hän ristiriidoista huolimatta halunnut rajoittaa ihmisten sanavapautta, vaikka keskustelua ja palautetta riitti.
Rajoitustoimet olivat rajuja, kun ihmiset siirtyivät etätöihin ja -kouluihin. Kontakteja haluttiin vähentää, etäisyyksiä ylläpitää ja kasvomaskeja käyttää. Uusimaa eristettiin kolmeksi viikoksi.
Mäkijärven päiväkirjamerkintä 16. maaliskuuta 2020: ”Ihmettelemme porukalla kahviautomaatin äärellä, millä tiedolla ja kenen tilannekuvaan perustuen valmiuslaki on päätetty ottaa käyttöön. Tiettävästi yhteenkään HUSin asiantuntijaan tai johtajaan ei ole oltu asiasta yhteydessä.” (lainaus Mäkijärven Koronapeli-kirjasta)
Viimeistään valmiuslain käyttöönotto havahdutti suomalaiset koronatodellisuuteen. Se merkitsi myös terveydenhuollon turvaamista erityiskeinoin. Hoitajien lomia saatettiin siirtää ja velvoittaa heidät töihin.
Kun koronatartunnat lisääntyivät, johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven vetämissä kymmenissä kokouksissa pääkysymykseksi nousi, miten tästä selvitään. Toisaalta sairaaloissa oli totuttu suojautumaan infektioilta ja kaikkiaan tartunnat potilailta henkilökunnalle ovat jälkikäteen arvioituna olleet vähäisiä.
Käytännössä kaikki liikenevä terveydenhoito keskittyi koronapotilaiden hoitoon. Kiireettömiä leikkauksia siirrettiin ja hoitovelka kasvoi.
Mäkijärven päiväkirjamerkintä 25. maaliskuuta 2020: ”Teho-osastolla on nyt 16 koronapotilasta. Elinsiirrot ja koneellinen veren hapetushoito päätetään laittaa tauolle ensi kertaa HUSin historiassa, mikä on iso päätös. Toiminta vaatii tehopaikkoja, joita juuri nyt on rajoitetusti. Maan hallituksen neuvotteluissa illalla päätetään esittää Uudenmaan eristämistä muusta Suomesta. Päätös astuisi voimaan 27.3.” (lainaus Mäkijärven Koronapeli-kirjasta)
Suomessa elettiin keväällä 2020 vaikeita hetkiä ja tehdyt päätökset koskettivat kaikkia. Markku Mäkijärvi sanoo kokevansa vieläkin välillä ahdistusta muistellessaan päätöksiä, jotka koskettivat myös omaa ikääntynyttä lähipiiriä. Vanhukset joutuivat eristyksiin, kun etenkin hoivalaitoksia haluttiin suojella tartunnoilta.
– Ihmiset tekevät aina virheitä ja kyllä pandemian torjunnassakin tehtiin virheitä. Näkisin silti, että enemmän tehtiin oikeita asioita kuin virheitä. Suomessahan meni moneen muuhun maahan verrattuna hyvin.
Mäkijärvi aloitti usein työpäivänsä keskustelulla HUSin toimitusjohtaja Juha Tuomisen kanssa. Hänen kanssaan Mäkijärvi kävi läpi tilannekuvaa, ja samalla prepattiin puolin ja toisin toistuvia mediatilaisuuksia ja tv-haastatteluita varten. Media ei jättänyt rauhaan viikonloppuisinkaan.
Päivät täyttyivät eri työryhmien ja johtoryhmien kokouksista. Mäkijärvi arvioi palautumisaikojensa jääneen liian lyhyiksi, vaikka pääsikin välillä vetäytymään vapaa-ajan asunnolleen Lohjalle.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) kanssa HUSin johto tottui pitkiin puheluihin.
Mäkijärven päiväkirjamerkintä 8. kesäkuuta 2020: ”Kokouksen jälkeen Asko Järvinen soittaa. Ministeri Krista Kiuru oli soittanut hänelle lauantai-iltana. Lähes tunnin kestäneessä puhelussa Kiuru oli pyytänyt HUSin tukea julkisuudessa hallituksen aiemmalle linjaukselle olla antamatta yleistä maskisuositusta.” (lainaus Mäkijärven Koronapeli-kirjasta)
Ministeri Kiuru on joutunut koronatoimien takia myös arvostelun kohteeksi. Markku Mäkijärvi ei yhdy arvostelijoiden joukkoon.
– Minä sanoisin, että Krista Kiuru on ollut ja on varmaan tänäänkin pandemian torjunnan ykkönen Suomessa.
Mäkijärven mielestä Kiuru on erittäin tiukalla linjallaan tehnyt kaiken mahdollisen, mitä on tehtävissä korona torjumiseksi.
– Toimintatavoista ihmiset voivat olla kovinkin paljon eri mieltä, mutta kyllä hän on systemaattisesti sitä työtä tehnyt ja siitä hänelle kiitos kuuluu.
Koronapandemia ei ole ohi
Koronaan on Markku Mäkijärven mukaan laitettu enemmän resursseja kuin minkään muun sairauden hoitoon Suomessa tähän mennessä.
Pandemia jatkuu edelleen, vaikka siitä uutisointi onkin alkuvuodesta jäänyt Ukrainan sodan varjoon. Tartuntoja on runsaasti, potilaita myös tehohoidossa eikä rokotteista ole aina ollut virusmuunnoksille riittävää vastusta.
Hoitovelkaa oli jo ennen koronaa, ja epidemian seurauksena hoitojonoihin on kertynyt lisää ihmisiä. Jonojen purkamiseen ei ole kovin hyvin päästy, vaikka koronaepidemia on välillä hellittänytkin. Myös resursseista on edelleen pulaa.
– Kyllä tässä menee pitkä aika ennen kuin hoitovelka on kuitattu, Mäkijärvi sanoo. Hän sanoo aikovansa jatkaa koronapandemian hoidossa HUSissa.
– Koronatorjunnan johdossa ollaan niin kauan kuin töissä ollaan. Katsotaan nyt sitten, milloin hommat vaihtuvat.
Mäkijärvi toimi välillä myös HUSin toimitusjohtajana ja haki tehtävään Juha Tuomisen vetäydyttyä sairauden takia. Mäkijärvi jäi valinnassa kakkoseksi, kun sairaanhoitopiirin valtuusto päätyi valitsemaan Matti Bergendahlin.
Mäkijärven Koronapeli-kirja on kuvaus sairaanhoitopiirin ja valtakunnan politiikan vaiheista koronapandemian keskellä. Kirjan nimi viittaa myös viiden eri yliopistosairaalan johtajaylilääkärin vuotuiseen tapaamiseen.
Tapaamisessa pelataan leikkimielinen koronalautapeliturnaus.
Markku Mäkijärvi kommentoi Ylen aamussa tuoretta kirjaansa ja päätöksentekoa koronaepidemian keskellä:
Katso Yle Areenasta ”Rankka vuosi”. Kolmiosainen dokumenttisarja seuraa poikkeusajan elämää maaliskuusta 2020 aina vuoden loppuun asti, erityisesti terveydenhuollon ammattilaisten ja johtavien päättäjien kautta.