Koululla ei ollut ketään, kun Heli opiskelukavereineen saapui aamulla paikalle. Opiskelijat hakivat itse avaimen ja menivät luokkaan. Siellä he miettivät keskenään, mitä pitäisi tehdä.
Opettajat olivat lähteneet ulkomaanmatkalle. Sijaista ei näkynyt.
Heli kertoo kokemuksistaan jyväskyläläisessä Gradian ammattioppilaitoksessa. Hän opiskeli siellä media-alaa vuoden ajan, mutta vaihtoi yliopistoon ennen valmistumistaan.
– Ammattikoulussa tuli olo, että välitetäänkö meistä ollenkaan, Heli sanoo.
Opettajien ulkomaanreissu oli jäävuoren huippu.
Helin koulu alkoi aamuisin vartin yli kahdeksalta, jolloin opettaja jakoi päivän tehtävät. Ne valmistuivat usein hetkessä, eikä sen jälkeen ollut mitään tekemistä. Joskus tehtäviä ei ollut lainkaan.
Usein opettajat katosivat luokasta kesken tunnin. Monet opiskelijat pelasivat tietokoneella päivät pitkät.
Jotkut kurssit olivat hyviä, ja osa opettajista loi tunneille selkeän rakenteen.
Yleiskuva on kuitenkin sekava.
– Opetus oli tosi epämääräistä, ohjeita ei kauheasti tullut eikä apua välttämättä löytänyt mistään. Jäimme oman onnemme nojaan, Heli summaa.
Äiti ei luota koulumaailmaan
Vastaavia tilanteita ovat Ylen tietojen mukaan kohdanneet monet Gradian opiskelijat. Niistä kertoo myös savonlinnalainen Sanna, jonka lapset ovat opiskelleet ja opiskelevat parhaillaan hoitoalaa ja sähköalaa Samiedun ammattikoulussa.
– Ammatillinen koulutus ei tarjoa riittäviä eväitä työelämään ja jatko-opintoihin. Lapsilla ei ole minkäänlaista osaamista, kun he lähtevät ensimmäisiin työharjoitteluihin.
Kokemukset ovat samanlaisia kuin Helillä.
Päivän koulutehtävät valmistuvat usein jopa kymmenessä minuutissa, ja Sannan lapsi palaa kotiin ennen puoltapäivää. Opettajat ovat monesti pois paikalta. Välillä joku opiskelijoista jakaa tehtävät ja kertoo, että opettajan saa kiinni Whatsappilla tai soittamalla.
Syksyllä opettajat ilmoittivat, että yhdellä nuorista ei ole koulua kahteen viikkoon. Syy oli se, että hän oli vaihtanut alaa kesän aikana.
– Puhutaan, että jokaiselle voidaan tehdä omat opintopolut. Miten tämä on siis mahdollista? Sanna kysyy.
Ammattiopetuksen taso puhuttaa myös Facebookissa Savonlinnan puskaradiossa. Mukaan mahtuu hyviäkin kokemuksia, mutta monen vanhemman näkemys vastaa Sannan kuvaamia tilanteita.
Alaikäiset ovat nykyään oppivelvollisia vielä toisella asteella. Sannan mielestä opiskelijat ja heidän vanhempansa joutuvat ottamaan liikaa vastuuta oppimisesta.
– Ammattiopetuksen taso on laskenut kuin lehmän häntä viimeiset pari vuotta. Olen huolissani. En voi luottaa koulumaailmaan.
Osalla on vaikeaa korkeakoulussa
Ammatillisen koulutuksen taso huolestuttaa myös korkeakouluissa. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry otti asiaan kantaa kesäkuussa.
– Huolestuttavalla osalla ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista ei ole riittäviä matemaattisia, kielellisiä ja kirjallisia valmiuksia korkeakouluopintoihin. Osalla on melkoisia vaikeuksia päästä kärryille opintoihin, toteaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.
Ammattikoulujen pitäisi tarjota lukioiden tapaan valmiudet korkeakouluopintoihin. Silti ammattikoulun käyneet hakijat menestyvät ammattikorkeakoulujen valintakokeen kaikissa osioissa selvästi heikommin kuin lukiolaiset, selviää AMK-opiskelijavalinnat-konsortion tutkimuksesta.
Lisäksi opiskelijat saavat Mielityisen mukaan liian hyviä arvosanoja osaamiseensa suhteutettuna. Arvosanat ovat heikommin yhteydessä menestykseen valintakokeessa kuin lukiolaisilla.
– Se kertoo vääristyneestä arvioinnista.
Valtaosa saa hyviä arvosanoja näytöistä
Opiskelijoiden ja vanhempien kokemukset ongelmista ovat ristiriidassa arvosanojen kanssa.
Ammatillinen koulutus tuottaa keskimäärin hyvää osaamista Koulutuksen arviointikeskus Karvin tietojen perusteella. Tosin tiedot perustuvat näyttöjen arvosanoihin sekä oppilaitosten ja työelämän itsearviointiin.
– Arvosanojen luotettavuutta heikentävät vaihtelevat arviointikäytännöt ja näyttöympäristöt, sanoo Karvin johtava arviointiasiantuntija Paula Kilpeläinen.
Valtaosa opiskelijoista saa näytöistä kolmosen tai nelosen. He ovat kaikilla aloilla vahvimmillaan työturvallisuusosaamisessa ja oman alansa työmenetelmien ja -välineiden käytössä. Eniten kehitettävää on oman alan teoriatiedon hallinnassa ja sen soveltamisessa.
Yksilöiden väliset erot osaamisessa ovat osin suuria. Erot periytyvät peruskoulusta. Osittain ne johtuvat myös arviointikäytännöstä.
– Ammatillinen koulutus tuottaa varmasti riittävää osaamista työelämään. Se antaa varmasti osalle myös hyvät valmiudet jatko-opintoihin, mutta edellyttää motivaatiota ja omaa panostusta yleissivistäviin aineisiin, Kilpeläinen toteaa.
Oppiminen jatkuu työelämässä
Ammatillinen opetus on muuttunut viime vuosina. Se tapahtuu yhä useammin luokkahuoneen sijaan koulun työsalissa, työpaikalla tai verkossa. Samaan aikaan itseohjautuvuutta ja opiskelijan aloitteellisuutta on korostettu.
Sen vuoksi osa opiskelijoista saattaa kokea, etteivät opettajat auta. Näin toteavat sekä Gradia Jyväskylän rehtori Pirjo Kauhanen että Samiedun pedagoginen päällikkö Eeva-Liisa Metsäluoto. He vakuuttavat, että poikkeustilanteita lukuun ottamatta paikalla on aina opettaja tai ohjaaja.
– Olen pahoillani, että opiskelijoille on muodostunut tällainen kokemus, Kauhanen kommentoi Ylelle kerrottuja ongelmia.
– Ammattiopetuksen taso ja toteutus puhuttavat tällä hetkellä koko Suomessa. Mielestäni Samiedun koulutustoiminta on hyvällä tasolla, mutta aina on parannettavaa, Metsäluoto toteaa.
Molemmat huomauttavat, että ammatillisesta peruskoulutuksesta ei ole tarkoitus siirtyä työelämään kaiken osaavana superammattilaisena.
– Ammatillinen perustutkinto antaa perustaidot, joiden pohjalta opiskelijat voivat kehittää osaamistaan töitä tehdessään, Kauhanen sanoo.
Moni ala kärsii opettajapulasta
Oppiminen ei aina yllä riittävälle tasolle, eikä osa opiskelijoista saa riittävästi tukea. Sen myöntää Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu. Yhdistys edustaa ammatillisen koulutuksen järjestäjiä.
– Ei savua ilman tulta. Kritiikkiin pitää suhtautua vakavasti, Lamppu toteaa.
Hän näkee ongelmien taustalla useita mahdollisia syitä. Opettajan poissaolo voi vähentää lähiopetusta, koska ylimääräisiä resursseja ei ole. Monilla aloilla on paheneva pula pätevistä opettajista. Myös johtamisessa voi olla ongelmia.
Lisäksi entistä useampi opiskelija ei kykene itsenäiseen opiskeluun riittävän hyvin.
– Tason vaihtelua on liikaa.
Silti kokonaisuus näyttää Lampun mielestä hyvältä. Opiskelija- ja työelämäpalautteiden tulokset ovat parantuneet viime vuosina. Gradian ja Samiedun opiskelijat ovat niiden perusteella tyytyväisiä opintoihinsa.
Arenen kritiikkiä yleissivistävän osaamisen puutteesta Lamppu ei täysin niele.
– Ammatillisen koulutuksen keskeisin tehtävä on antaa ammatillisia valmiuksia. Olisi reilua, jos korkeakoulut mittaisivat myös niitä opiskelijavalinnoissaan.
Nyt inflaatio, energian hinnannousu ja kasvat palkat nostavat Lampun mukaan koulutuksen järjestäjien menoja satoja tuhansia euroja vuodessa. Hän ennustaa, että monet tekevät tappiollisen tuloksen tai joutuvat käyttämään säästöjään ensi vuonna.
– Pelkään, että talouden tiukentuessa opiskelijoiden viestit ongelmista saattavat lisääntyä, Lamppu toteaa.
Näyttö jäi kokonaan järjestämättä
Opettajat lupasivat, että Heli voisi valmistua puolessatoista vuodessa, koska oli jo kirjoittanut ylioppilaaksi. Nopeuttaakseen valmistumista hän teki asiakastöitä koululla. Niiden piti olla hänen työssäoppimisensa.
Kevätlukukausi loppui, mutta työssäoppimiseen kuuluvaa näyttöä ei järjestetty.
– Tein kaikki työt turhaan. Kavereilleni lupailtiin myös valmistumista puolessatoista vuodessa, mutta se ei tule tapahtumaan.
Ammattikoulujen opiskelijat seuraavat henkilökohtaisia opetussuunnitelmia. Siksi opinnot voivat edetä eri tahtia kuin kaverilla, Gradian Pirjo Kauhanen ja Samiedun Eeva-Liisa Metsäluoto perustelevat. Kauhanen vakuuttaa, että kaikki näytöt järjestetään, koska muuten opiskelijat eivät valmistu.
Molemmat huomauttavat, että opiskelijoiden isojen tasoerojen takia osa suoriutuu tehtävistä nopeammin kuin toiset.
– Uskaltaisin luottaa siihen, että opettajilla on aina varastossa lisätehtäviä, Kauhanen toteaa.
Gradiassa ja Samiedussa on Kauhasen ja Metsäluodon mielestä riittävästi opettajia ja henkilökuntaa. Samiedu on itse asiassa palkannut 40 uutta työntekijää reilun parin vuoden sisään.
Opettajien poissaolojen ajaksi hankitaan yleensä sijainen, jos sellainen löytyy, Kauhanen vakuuttaa. Opettajien ulkomaanreissun aikaan koululla oli rehtorin mukaan opetushenkilökuntaa paikalla.
Nyt hän pohtii, että vastaavista tilanteista pitäisi tiedottaa opiskelijoita riittävän varhain. Myös keskustelua vaikkapa näyttöjen sopivista ajankohdista olisi syytä lisätä.
– Opittavaa on myös siinä, että muistaisimme kertoa opiskelijoille riittävän usein opintojen sisällöstä, tavoitteista ja opiskelumetodien valinnan syistä.
Kauhanen ja Metsäluoto toivovat, että opiskelijat kertoisivat ongelmista pikimmiten koulun henkilökunnalle, jotta niihin voitaisiin puuttua.
Opiskelija haluaa opettajille lisää aikaa
AMKEn Veli-Matti Lamppu listaa kolme keinoa, jotka helpottaisivat tilannetta.
Perusopetuksen oppilaiden välisten erojen ja erityisen tuen tarpeen lisääntymisen syitä pitäisi selvittää ja ratkaista. Lisäksi ammatillisen koulutuksen johto kaipaa tukea haasteiden lisääntyessä. Myös opettajat tarvitsevat lisää tukea ja ohjausta.
Karvin Paula Kilpeläinen varmistaisi lisäksi, että opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja tietävät työssäoppimisen tavoitteet.
Arenen Ida Mielityisen mielestä työelämälähtöisyyttä korostetaan liian paljon yleissivistyksen kustannuksella. Nopea ratkaisu olisivat ammattikorkeakoulujen kertauskurssit, joille ammattikorkeakoulut haluavat rahoitusta.
– On unohdettu, että työelämässä pitäisi pärjätä 40 vuotta. Osaamista pitää kehittää, jolloin tarvitaan kapeaa ammattiosaamista laaja-alaisempia valmiuksia.
Heli ja Sanna eivät halua syyttää ongelmista opettajia. He uskovat, että taustalla vaikuttaa kiire.
– Tarvittaisiin varmasti lisää rahaa, että opettajia voitaisiin palkata tai kouluttaa enemmän, Heli sanoo.
Hän luki tänä syksynä uutisista, että Gradia aloittaa muutosneuvottelut. Se saattaa tarkoittaa opettajien irtisanomisia.
Se olisi Helin mielestä aivan väärä suunta.
Helin ja Sannan nimet on muutettu aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.
Voit keskustella aiheesta 24.10. kello 23.00 asti.