Hausjärven kotikonttorissa työskentelevä Riikka Koskinen sanoo, ettei juuri käytä puhelinta. Yhteydenotot sujuvat tietokoneella videoneuvotellen. Töitä Suomesta -henkilöstöyrityksen toimitusjohtajana hän ottaa päivittäin yhteyden myös Oulussa työskentelevään asiakaspäällikkö Hennamari Toiviaiseen.
Vajaan vuoden yrityksessä työskennellyt Toiviainen kertoo käyneensä vain neljä kertaa Etelä-Suomessa. Ensimmäisen kerran hän tapasi pomonsa Riikka Koskisen vasta runsaat kolme kuukautta töiden aloituksen jälkeen.
– Me ei kumpikaan Hennamarin kanssa olla avokonttorien faneja. Itse on historiassa joutunut olemaan tosi hälyisissä avokonttoreissa. Se on kuormittanut tosi paljon, Riikka Koskinen kertoo.
Yrityksen videopalaverien osallistujat saattavat olla ympäri Suomea ja välillä pitkin maailmaa. Tarvitteassa tehdään käyntejä paikan päälle ja suunnittelu- ja kehitystyöt toimivat Koskisen ja Toiviaisen mukaan paremmin, kun ollaan samassa tilassa. Pääasiassa molemmat tekevät kuitenkin jatkuvaa etätyötä kotoa käsin.
Pulmatonta se ei aina ole. Työpäivät saattavat venyä, kun ei ole tarvetta lähteä kotiin töistä. Myös perheen muu toiminta saattaa häiritä tai häiriintyä. Hyvinä puolina molemmat mainitsevat työmatkojen lyhyyden ja työnteon joustavuuden.
– Aluksi hiukan pelkäsin, että on yksinäisempää, mutta olemme paljon ihmisten kanssa tekemisissä, Toiviainen toteaa.
Koskinen kertoo pitäneensä juuri rekrytoinnista luennon etäyhteydellä. Hän arvioi, että se olisi kuitenkin ollut miellyttävämpää hoitaa läsnä opiskelijoiden kanssa.
– Ruudulle puhuminen ei ole niin mukavaa. Ihmisten kanssa tulee sellainen tietty energia.
Kuntapuolella korona aiheutti asennemuutoksen
Kaikki työt eivät luonnistu etänä. Fyysistä suorittamista tai asiakaspalvelua vaativat hommat pitää hoitaa siellä, missä ne on tehtävä. Sairaanhoito, kadunrakentaminen tai metsätyöt vaativat läsnäoloa.
Kunnissa korona pakotti ihmisiä etätöihin, mutta nyt etänä työskentelevien määrä on vähentynyt esimerkiksi siksi, että kouluissa on palattu lähiopetukseen.
Turun kaupungin viestintäjohtaja Saara Malila sanoo tekevänsä hybridimallilla töitä: pari päivää läsnä ja loput etänä. Samaa mallia käyttää hänen viestintä- ja markkinointitiiminsä. Osa on halunnut jatkaa kokonaan etätöissä hankalien ja pitkien työmatkojen takia.
– Itse olen omalle tiimilleni sanonut, että pari päivää viikossa olisi hyvä olla paikan päällä toimistolla ja kokouksissa.
Suunnittelu- ja kehittämiskokoukset pyritään Malilan mukaan hoitamaan aina läsnä, mutta viestintään liittyvät viikkokokoukset sujuvat hyvin myös etänä. Turun kaupunki ei ole määritellyt, kuinka paljon pitää olla työpaikalla tai etänä, eli hybridimalli on syntynyt melko luontaisesti.
– Ei ole paljon ruoskaa tarvinnut käyttää, että ihmiset ovat tulleet tarvittaviin kokouksiin, Malila naurahtaa.
Aiemmin kunnissa kuten Turussakin suhtauduttiin etätöihin aika varauksellisesti eikä sitä kannatettu. Korona-aika kuitenkin muutti tilanteen.
– Nähtiin, että tämä on ainoa vaihtoehto, ja kuinka paljon tuottavampaa ja tehokkaampaa työnteko on etänä. Nyt siihen kannustetaan ja halutaan ihmisten tekevän etänä, hybridinä, tai läsnä juuri kuin itselle on paras, Malila sanoo.
Tämä sopii tietenkin vain pienelle osalle Turun kaupungin työntekijöistä. Malila ei ole havainnut kateutta etätyöntekijöitä kohtaan, mutta pitää sitä varsin luonnollisena reaktiona niiden osalta, joilla etätyömahdollisuutta ei ole. Toisaalta hän uskoo ihmisten ymmärtävän töiden erilaisen luonteen.
Etätyöammatit sijoittuvat pääasiassa isoihin kaupunkeihin
Pääkaupunkiseudulla on arvioitu olevan yli 250 000 työpaikkaa, joissa etätyö on mahdollinen. Tällaisia ammattialoja ovat esimerkiksi eri asiantuntijatehtävät, suunnittelijat ja kehittämistyöt.
Kuntaliiton kaupunkikehityspäällikkö Henrik Lönnqvist ja Helsingin kaupunginkanslian erikoistutkija Minna Salorinne ovat arvioineet, että jos Helsingin kantakaupungin ja muutaman toimistotyöpaikka-alueen työllisistä puolet työskentelisi kotona, niin toimistoissa olisi 35 000 ihmisen verran vähemmän väkeä.
Tämä vaikuttaisi Lönnqvistin mukaan monella tapaa yhteiskunnan toimintaan. Hän olettaa etätyön saavuttaneen kunnissa ja muualla nyt aivan uuden aseman.
– Kuvittelisin, että etätöistä vielä palataan toimistolle. Mutta varmaan siihen vanhaan maailmaan, missä oltiin aina konttorilla, ei palata.
Nyt lähdetään tarve edellä ja ihmisten omista työn sisällöistä ja rooleista. Silloin työt tehdään siellä, missä parhaiten onnistuu.
– Työyhteisöjen iso kysymys on, milloin on syytä kokoontua yhteen, mitkä työtehtävän osat ja vaiheet ovat sellaisia, mitä on hyvä tehdä yhdessä, Henrik Lönnqvist sanoo.
Toimistotilojen muunneltavuus tarpeen
Työelämän murros vaikuttaa tulevaisuudessa myös toimistotilojen rakentamiseen, käyttöön ja tarpeeseen.
Työeläkeyhtiö Varman toimitilajohtaja Toni Pekonen sanoo, ettei etätyö näkyy jonkin verran toimistotilojen vähentyneenä tarpeena. Yritysten kanssa on käyty aiheesta jonkin verran keskusteluja, mutta:
– Ei niitä keskusteluja vielä hirveän paljon ole käyty, että yritykset olisivat vähentämässä tiloja, Pekonen sanoo.
Pitkät toimistojen vuokrasopimukset eivät mahdollista nopeita siirtymiä ja Pekosen mukaan monelle yritykselle on vielä tänä syksynäkin avoinna, minkälaista työnteko toimistolla jatkossa on ja kuinka paljon tilaa oikeastaan tarvitaan.
– Etätyö tarkoittaa monelle yritykselle väheneviä työpisteitä toimistolla. Mutta kun sinne kokoonnutaan, niin silloin tarvitaan kenties enemmän erityyppisiä kokoontumis- ja projektitiloja kuin aiemmin.
Tulevaisuudessa korostuvat hyvien toimitilojen sijainti ja saavutettavuus. Niiden kysyntä pysyy hyvällä tasolla, kun vastaavasti syrjäisten, vaikeasti saavutettavien toimistotilojen vuokraus vaikeutuu, Toni Pekonen arvioi. Tilojen pitää olla hänen mukaansa muuntojoustavia, viihtyisiä ja palveluiden riittävän monipuolisia.
Jotkin organisaatiot ovat jo linjanneet, että haluavat jatkossakin nähdä ihmisiä toimistolla. Työn luonne koetaan sellaiseksi, että kasvokkain pystytään asioita edistämään ja sitouttamaan ihmisiä työyhteisöön paremmin.
Tilanne vaihtelee yritysten toimialan mukaan. Pekosen mielestä esimerkiksi monessa it-organisaatioissa tehdään paljon asiakkaille töitä, jolloin asiantuntijan kannalta voi olla melko sama, istuuko hän toimistolla tai kotona. Silloin työpisteelle omalla toimistolla ei ole niin paljon tarvetta.
Mihin etätyö vaikuttaa?
Etätyö ei ole vain korona-ajan synnyttämä ilmiö. Kehitys on kulkenut viime vuosikymmeninä koko ajan lisääntyvän etätyön suuntaan. Jo ennen pandemiaa palkansaajista 15 % teki kokoaikaisesti etätyötä.
Kaupunkien rakenteeseen ei ole odotettavissa nopeita muutoksia, sillä isot rakenteet muuttuvat hitaasti. Kaupunkikehityspäällikkö Henrik Lönnqvist luettelee jo nyt havaittuja muutoksia:
– Nyt ehkä näkyy, että ruuhkat ja joukkoliikenteen käyttö ovat vähentyneet. Luulisin sen näkyvän myös niissä palveluissa, jotka ovat perustuneet siihen, että lounasaikaan on paljon väkeä liikkeellä.
Kaupungistuminen tuskin pysähtyy etätyön myötä, mutta asuinpaikkaa saatetaan valita hieman vapaammin. Korona-aikana osa ihmisistä vetäytyi vapaa-ajanasunnoilleen, mutta siitä tuskin tulee iso trendi, Lönnqvist sanoo.
– Se mökki, laituri -työnteon moodi on pikemminkin monipaikkaisuutta. Ankkuri on ehkä jossain, mutta mökilläkin voi töitä tehdä.
Jos työ voidaan tehdä mökin laiturilla, niin se voidaan tehdä monessa muussakin paikassa. Silloin kyse ei Lönnqvistin mukaan enää ole etätyöstä, vaan siitä, voiko työtehtäviä tehdä kokonaan muualla ja muilla ihmisillä, globaalissa työnjaossa.
Etätöiden lisääntyminen vaikuttaa myös asumiseen: isompia asuntoja saatetaan hankkia, jotta kotoa löytyy tarvittava työtila. Tämä korostuu, jos perheessä on kaksi etätyöntekijää. Lönnqvistin mukaan tämä on havaittu jo nyt.
Tietyissä tietoammateissa onkin nähtävissä täydellinen paikkasitoutumattomuus. Näissä yrityksissä on kuitenkin yleensä toimipisteitä eri puolilla Suomea, joihin tarvittaessa voi tukeutua.
Tuottavuutta etänä vaikka kipeänä
Tuore kysely etätyön laajuudesta ja vaikutuksista kertoo, että 27 prosenttia eurooppalaisista työntekijöistä työskentelee nykyään säännöllisesti kotikonttoreilla keskimäärin 3,1 päivää viikossa.
Ennen koronaviruspandemiaa etätöitä teki 16 prosenttia työntekijöistä, tuolloin keskimäärin 2,6 päivää viikossa. Neljä kymmenestä kyselyn yli 4 300 vastaajasta toimii tehtävässä, jossa on työn luonteen puolesta mahdollista työskennellä etänä.
Tiedot selviävät HR- ja palkkapalveluita tarjoavan yrityksen SD Worxin kyselytutkimuksesta. Suomen SD Worxin maajohtaja Hanna Mattinen sanoo, että työntekijät puntaroivat edelleen etätyön salliman työn joustavuuden ja toisaalta työyhteisön tarjoaman sosiaalisen pääoman välillä.
Kaikkiaan 63 prosenttia kyselyn vastaajista ilmoitti, että he todennäköisesti eivät ilmoita sairastumisestaan, jos ovat etätöissä. Suomalaisista työntekijöistä näin kertoi 61 prosenttia. Etätöiden tekeminen sairaana on kyselyn mukaan yleisintä ruotsalaisten (72 %), brittiläisten (69 %) ja italialaisten (67 %) työntekijöiden keskuudessa.
Lähes puolet vastaajista kertoo tekevänsä enemmän työtunteja etänä kuin toimistolla. Suurin osa eurooppalaisista työntekijöistä on vakuuttuneita, että etätyö lisää yksilön tuottavuutta. Suomalaisista työntekijöistä 63 prosenttia on kyselyn mukaan tätä mieltä.
Hanna Mattinen miettii, että Suomessa merkittävä tekijä on työmatkojen jääminen pois. Työnantajien nihkeä suhtautuminen voi puolestaan johtua siitä, että yhtä ja kaikille sopivaa etätyömallia ei yleensä voi toteuttaa.
Omassa yrityksessään Mattinen sanoo muutoksen näkyvän esimerkiksi siinä, että palkanlaskentaa tehdään nykyään myös etänä. Aiemmin sitä pidettiin perinteisesti teknologia-avusteisena suorittamisena, mikä piti tehdä työpaikalla.
– Pandemian aikana on osoitettu, että myös tällaisia tehtäviä voidaan tehdä etänä, kun tietoturva ja -suoja on varmistettu. Samalla on edistetty tasa-arvoa tyypillisissä toimistotöissä.
Näppärät etäyhteydet tuovat työyhteisön etätyöhön, mutta Suomen SD Worxin maajohtaja Hanna Mattinen sanoo, että jotain jää puuttumaan, jos ollaan pelkästään verkkoyhteyksien varassa.
– Pitää säilyttää toimiva linkki työyhteisöön myös kasvoikkain tapaamisilla. Jos esihenkilönä on täysin teknologian varassa, niin siinä jää helposti inhimillisestä puolesta jotakin katveeseen.
Katso Yle Areenasta: