Hyppää sisältöön

Suomen Pankki kehottaa hankkimaan rahaa varastoon – 19-vuotias Robert Kykkänen kertoo, ettei mene minnekään ilman käteistä

Asiantuntija muistuttaa, että käteinen raha on tärkeä osa kotivaraa. Sitä olisi hyvä olla esimerkiksi sen varalta, että maksujärjestelmissä ilmenisi häiriöitä.

Robert Kykkänen sanoo maksaneensa viimeksi käteisellä viime viikolla. Taskussa sattui olemaan rahaa, ja hän maksoi ruokaostoksensa mieluummin sillä kuin kortilla. Kuva: Jani Nivala / Yle

Helsinkiläisellä Robert Kykkäsellä on aina käteistä mukanaan.

Itse asiassa hänellä on nyrkkisääntökin: lompakossa on oltava käteistä rahaa sen verran, että tarvittaessa pääsee taksilla kotiin tai itselleen saa ostettua syötävää.

Aina kun on mahdollista, että korttimaksaminen ei toimikaan tai palveluissa on jokin muu häiriö.

– Mieluummin ottaa varman päälle kuin on tilanteessa, jossa on käveltävä yöllä yksin kotiin pari kilometriä tai useampi tai on nälkäinen eikä pysty syömään mitään. On parempi, että on jotain varalla kuin että jää niin sanotusti takki auki, Kykkänen pohtii.

Myös kotona on hänen mielestään hyvä olla käteistä, ainakin sen verran, että pärjää, jos jotain yllättävää tapahtuu.

Varautumisesta huolimatta ostoksia tulee maksettua käteisrahalla harvemmin – ehkä kerran tai kaksi kuussa, Kykkänen arvioi.

Moni muu 19-vuotiaan nuorukaisen lähipiirissä ei käytä käteistä enää senkään vertaa.

– Oman kokemukseni perusteella todella harva minun ikäisistäni käyttää käteistä rahaa. Sitä ei näe kovin monella.

Havainto on oikea: käteistä nostetaan ja sen myötä oletettavasti myös käytetään Suomessa yhä vähemmän.

Lasku on tasaista, vakaata – ja vääjäämätöntä, Suomen Pankista kuvaillaan.

Käteiselle on kuitenkin tarvetta.

Kotivara on hyvä olla, sanoo asiantuntija

Kun Suomen ja koko Euroopan turvallisuuspoliittinen ympäristö joutui keväällä kurimukseen Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainassa, moni suomalainen marssi pankkiautomaatille ja nosti ylimääräistä käteisrahaa tilanteen seurauksena.

Lisää: Venäjän kyberuhka sai suomalaiset nostamaan runsaasti käteistä rahaa – tutkimuksen mukaan sukanvarteen on jemmattu keskimäärin 500 euroa

Tällaiselle käteisen kotivaralle on tarvetta edelleen, sanoo osastopäällikkö Päivi Heikkinen Suomen Pankista.

– Varautuminen liittyy kotivara-ajatteluun. Mikäli normaalit palvelut eivät toimisi, kukaan ei joutuisi pulaan. Kaupassa voisi toimia mahdollisesti käteisellä, jos vaikkapa maksujärjestelmissä olisi jokin häiriö, toteaa Radio Suomen Helsingin-lähetyksessä haastateltu Heikkinen.

Kotivaran käsite on ollut esillä vuosikymmeniä, mutta keväällä maksamisenkin kotivara nostettiin tapetille, kun epäiltiin, että Suomeen voisi kohdistua kybervaikuttamista, hän taustoittaa.

Lisää: Varautumisen ABC – nämä asiat on hyvä tarkistaa poikkeustilanteiden varalta

Mikä sitten olisi sopiva summa käteisen hätävaraksi? Heikkisen mukaan täsmällistä summaa on vaikea antaa.

– Asia on hyvin henkilökohtainen. Jos kokee, että kaapissa kauraryynit ja papupurkki riittävät, silloin ei tarvitse varmastikaan huolehtia sen kummemmin. Pääasia, että itse miettii, mikä olisi omalta kannalta järkevää varautumista.

Liioitellakaan ei kannata.

– En missään tapauksessa suosittele, että käteissäästöjä pidettäisiin patjan alla suuria summia. Se on erittäin epäkäytännöllistä turvallisuussyistä. Ja nyt kun korot kääntyvät pikkuhiljaa positiivisiksi, se on myös taloudellisesti epäviisasta.

Kaiken kaikkiaan pikkuraha on kätevintä tilanteessa, jossa käteisen kotivaraa tarvittaisiin, asiantuntija vinkkaa.

Marttojen suositus kotivarasta on (siirryt toiseen palveluun), että vettä ja ruokaa olisi koko perheen tarpeisiin ainakin 72 tunniksi. Jos ohjetta sovelletaan rahaan, isoja seteleitä ei välttämättä tarvitse, vaan pienemmät setelit ja jopa kolikot voivat olla parempi ratkaisu.

Suomen Pankin Päivi Heikkinen kertoo videolla, mitä on maksamisen kotivara.

Käteisen käyttö vähenee, mutta ei lopu

Suomen Pankki on rahaviranomainen, jonka vastuulla on Päivi Heikkisen mukaan huolehtia, että Suomessa riittää hyväkuntoista käteistä kysyntää vastaavasti.

– Meillä on omat tapamme huolehtia, että käteinen raha on varastoituna ja sitä on riittävästi.

Käteisnostot ovat vähentyneet euroaikana tasaisesti, hän sanoo.

Esimerkiksi 2000-luvun alussa käteistä nostettiin Suomessa reilut 20 miljardia euroa vuodessa. Tänä päivänä luku on runsaat seitsemän miljardia.

Käteisautomaattien määrä on Heikkisen mukaan elänyt. Tällä hetkellä markkinoilla on kaksi toimijaa ja automaatteja noin 1 700 eri puolilla maata.

Vaikka käteistä nostetaan vuosi vuodelta vähemmän, siihen Heikkinen ei usko, että käteisen käyttö loppuisi jonain päivänä kokonaan.

– Jos sähköisen maksamisen järjestelmiin tulisi vakavia häiriöitä, tällä hetkellä ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin käteinen.

Hän korostaa, että varsinaista suoraa uhkaa ei kuitenkaan ole.

– Mutta on oltava tietoinen, että kun maailman tilanne on mullistunut tänä vuonna, meidän täytyy osaltamme nostaa valmiutta ja varmistaa, että suomalaiset pärjäävät kaikissa oloissa.

”Moni paikka ei enää hyväksy käteistä”

Helsinkiläisessä kauppakeskuksessa ajatus käteisen kotivarasta saa kannatusta.

Helsingissä asuva Katja Kallio sanoo, ettei häneltä toistaiseksi löydy tällaista kotivaraa, mutta asia on pohtimisen arvoinen.

– Ehkä satasesta kahteen olisi hyvä olla. Sillä pärjäisi helposti.

Katja Kallio oli haastatteluhetkellä tallettamassa käteistä tililleen seteliautomaatilla – harvinaista sekin. ”Olin viikonloppuna kirpputorilla myymässä, ja siksi oli nyt käteistä.” Kuva: Jani Nivala / Yle

Käteistä Kallio kertoo käyttävänsä nykyisin todella harvoin. Ostokset tulee maksettua kortilla tai puhelimen sovelluksilla.

– Olen huomannut, että monessa paikassa käteistä ei hyväksytä enää ollenkaan.

Lisää: Ravintola luopui käteisestä eivätkä asiakkaat olleet moksiskaan – Suomesta löytyy kuitenkin vielä ihmisiä, jotka ovat riippuvaisia käteisestä

Hyvinkääläisellä Liisa Parikalla on toisenlainen kokemus: hänen ”kesäpaikallaan” automaatteja ei liiemmälti ole eikä kortti toimi kaikkialla.

– Jos kesäkukkia haluaa ostaa, on kaivettava käteistä. Eikä olla kuin sata kilometriä Helsingistä pohjoiseen.

Liisa Parikka sanoo, ettei kotoa löydy suurta rahasummaa, mutta käteistä on kuitenkin aina oltava. Kuva: Jani Nivala / Yle

Parikka sanoo 19-vuotiaan Robert Kykkäsen tavoin, että hänellä on aina jonkin verran käteistä. Koskaan ei tiedä, milloin sitä tarvitsee.

– Oli ohje, että viikon verran mitä kauppatavaraa tai muuta tarvitsee. Itse lähden siitä.

Parikka muistelee, että on edelliskerran maksanut ostoksensa käteisrahalla noin kuukausi takaperin.

– Kävin hankkimassa eväitä töihin, eivätkä tietyn kaupparyhmän maksupäätteet toimineet. Niin vain ostin käteisellä.

Maksatko sinä usein ostoksesi käteisellä? Voit keskustella aiheesta torstaihin 20. lokakuuta kello 23:een asti.

Enemmän aiheesta:

Kotona tulisi selvitä useampi vuorokausi ilman sähköjä, juoksevaa vettä tai tietoliikenneyhteyksiä – näillä vinkeillä se onnistuu

Suosittelemme sinulle