Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) mukaan kansanedustaja Jari Kinnusen (kok.) tekemä lakialoite ei ole linjassa koulun tavoitteiden kanssa.
Polamk on pyrkinyt lisäämään monimuotoisuutta sen rekrytoinnissa jo vuosia. Esimerkiksi kieli- tai etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten haluttaisiin hakeutuvan enemmän poliisikoulutukseen.
– Mehän olemme pyrkineet siihen, että suomalainen poliisi edustaisi Suomen väestöä. Monimuotoisen rekrytoinnin suuntaan on tehty useampi vuosi paljon töitä ja sillä tiellä aiomme jatkaa, toteaa Polamkin koulutusjohtaja Petri Alkiora.
Kinnusen lakialoitteessa esitettiin, että turvallisuuden kannalta tärkeisiin virkoihin ei tulisi nimetä muita kuin syntyperäisiä Suomen kansalaisia. Tätä perusteltiin turvallisuusriskillä. Aloite herätti välittömästi suurta kritiikkiä, ja Kinnunen veti sen nopeasti takaisin.
Toteutuessaan lakiesitys olisi tarkoittanut käytännössä sitä, että esimerkiksi maahanmuuttajien mahdollisuudet hakea poliisiksi pienenisivät tai katoaisivat kokonaan.
– Jos lakiesitys olisi ihan tarkkarajainen, niin sehän rajaisi kyseiseen ryhmään kuuluvat hakukelpoisuuden ulkopuolelle. Mutta ymmärsin ainakin tämän tiimoilta niin, että tällaiseen kategoriseen kieltoon ei ole ollut kauhean suurta kannatusta, Alkiora sanoo.
Kaksoiskansalaisen opiskeluoikeus hylättiin 2020
Kinnusen lakialoitteen tematiikka on Alkioralle tuttu. Polamk on muista ammattikorkeakouluista poiketen sisäministeriön alainen toimija. Sen pääsykokeiden yhtenä osiona on turvallisuusselvitys.
Vuonna 2020 korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO) asti puitiin tapausta, jossa kaksoiskansalaisen pääsy opiskelemaan Polamkiin evättiin. KHO:n päätöksen mukaan Polamk sai evätä Venäjän kaksoiskansalaisen opiskelupaikan mahdollisen painostusriskin takia.
Suomen ja Venäjän kaksoiskansalainen oli suorittanut Polamkin valintakokeen hyväksytysti vuonna 2018. Häneltä kuitenkin evättiin opiskeluoikeus, koska hänen ei katsottu täyttävän opiskelijalta edellytettävää luotettavuutta henkilöturvallisuusselvityksessä ilmenneiden ulkomaansidonnaisuuksien perusteella.
Alkioran mukaan kaksoiskansalaisuus on yksi painostusriskille altistavista tekijöistä. Se ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti opiskeluoikeuden eväämistä.
– Kun (KHO:n) perusteluja katsotaan, niin kysymyksessä ei ollut ihan automaattisesti kaksoiskansalaisuuden olemassaolo, Alkiora sanoo.
Valintakriteerit vaativat tarkkailua
Poliisikoulutukseen on pyritty saamaan lisää hakijoita erilaisista taustoista jo pitkään. Myös Petri Alkiora pitää monimuotoisuuden lisäämistä välttämättömänä.
Kuuntele, millaisia ennakko-oletuksia poliisista elää edelleen ja miten niitä koetetaan rikkoa.
Monimuotoisen rekrytoinnin esteitä ja edistämistä on myös selvitetty Polamkin toimesta. Vuonna 2020 tehdyn selvityksen mukaan yksi esteistä on Polamkin valintakokeiden kielitaitovaatimukset tai vaatimus osata virkamiesruotsia.
Alkiora tunnistaa kielitaidon vaatimisen rajoittavaksi tekijäksi. Hänen mukaansa olisi poliisin etu, että palveluksessa olisi monia kieliä osaavia henkilöitä.
– Jos kieliyhdistelmiä on tarjolla, riittäisikö silloin vain toisen kotimaisen kielen hallinta? Silloin esimerkiksi ruotsin sijasta ekstrana olisi vieraampi kieli. Mutta nämä kaikki vaativat erikoisratkaisuja ja niiden tekeminen on sitten oikeastaan poliittisen päätöksenteon takana, Alkiora pohtii.
Polamkin valintakriteerit ovat pysyneet pääpiirteittäin samanlaisina vuodesta 2014 asti. Silloin Polamkin koulutus muutettiin vastaamaan ammattikorkeakoulututkintoa.
Alkioran mukaan valintakriteerit vaativat jatkuvaa tarkkailua. Turvallisuusselvitys tulee kuitenkin pysymään oleellisena osana valintakokeita.
– Totta kai näinä aikoina siihen kiinnitetään huomiota, että onko henkilöllä sellaisia sidonnaisuuksia, jotka voivat vaikuttaa siihen, että hän kenties johtuu vaikuttamisen tai jopa painostamisen kohteeksi.
Kinnunen jatkaa asian edistämistä
Vaikka Jari Kinnusen lakialoitteen tarina jäi lyhyeksi, hän aikoo jatkaa edelleen asian eteenpäin viemistä. Rikosylikomisariona työskentelevä Kinnunen kertoi keskiviikkona Aamulehdelle, että hän aikoo tehdä asiasta kirjallisen kysymyksen tai toimenpidealoitteen.
– Ministeri joutuu ainakin pohtimaan, mitkä olisivat virkoja, joissa voidaan harkita menettelyä, joka puolustusvoimilla ja rajavartiolaitoksella on, hän perusteli päätöstään Aamulehdelle.
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 21. lokakuuta kello 23:een saakka.
Enemmän aiheesta: