Ruotsissa varastetut nopeuskamerat ja niiden mahdollinen yhteys venäläisten drooneihin nousivat tällä viikolla uutiseksi (siirryt toiseen palveluun).
Viime kuukausina kameroita on viety noin sata, uutisoi Aftonbladet. Ruotsin television (siirryt toiseen palveluun) mukaan kesän jälkeen olisi rikottu jopa 200 kameraa.
Aftonbladetin mukaan venäläiset käyttävät samoja kameroita kotitekoisissa drooneissa Ukrainan sodassa.
SVT:n haastattelema dosentti Hans Liwång Norjan maanpuolustuskorkeakoulusta arvioi, että varastetuilla kameroilla voi olla ainakin epäsuora yhteys venäläisdrooneihin. Kamerat voisivat päätyä tähän käyttöön kansainvälisten rikosliigojen kautta, Liwång arvioi.
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Heikki Ihalaisen korvaan tuntuu ”todella oudolta”, että kameroita on voitu varastaa Ruotsissa näin paljon. Suomessa kameroita ei ole varastettu.
– Joskus ehkä yli kymmenen vuotta siten joku kamera on viety, Ihalainen toteaa.
Kolme eroa Suomen ja Ruotsin välillä voivat selittää, miksi länsinaapurissa varkauksia on tehty niin paljon, mutta Suomessa vastaavaa ilmiötä ei ole.
1. Vastuu valvonnasta
Suomessa automaattivalvontaa hoitaa poliisi, Ruotsissa asia kuuluu liikennevirastolle.
Suomessa poliisi hoitaa sekä automaattivalvonnan että seuraamusmaksujen lähettämisen. Ruotsissa seuraamukset kuuluvat poliisille, mutta itse valvonnasta vastaa liikennevirasto.
– Tässä voi ollakin se selvä ero, että he eivät ole osanneet varustaa omaa kameralaitteistoaan riittävän hyvin hälyttimillä tai muuta, Ihalainen arvioi.
2. Kameroiden määrä
Suomessa joka tolpassa ei ole kameraa.
Ruotsissa nopeuskameran varastamisesta tekee helpompaa se, että jokaisessa nopeusvalvontatolpassa on kamera. Suomessa kameroita on satunnaisesti eri paikoissa. Varastaminen on vaikeampaa, jos ei tiedä etukäteen, onko tolpassa kameraa vai ei.
3. Turvallisuustaso
Molemmissa maissa on käytössä sama peruslaitteisto, mutta Suomessa siihen on tehty parannuksia.
Suomessa nopeusvalvontakameroissa on hälytyslaitteet. Hälytys menee suoraan poliisin johtokeskukseen, joten poliisipartio saataisiin paikalle nopeasti. Hälyttimiä on käytetty jo vuodesta 1996 asti.
Myös valvontatolpan rakennetta on paranneltu Suomessa. Niissä on sen tasoinen suojaus, että vaikka tolppaa ammuttaisiin, laitteisto ei heti hajoaisi.