Hyppää sisältöön

Suomen markkinoille tuli tuplakotitesti influenssaan ja koronaan – THL: Otamme ilolla vastaan

Tulevaisuudessa kotona tehtyjen testien tuloksia hyödynnetään virusepidemioiden seurannassa, arvioi THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Uusi kotitesti on tullut markkinoille kuopiolaisen Fennogaten kautta. Kuvassa ovat markkinointipäällikkö Titta Kuokkanen ja tuotepäällikkö Mikko Karjalainen. Kuva: Marianne Mattila / Yle
Marianne Mattila

Uusi markkinoille pari viikkoa sitten tullut kotitesti lyö kaksi kärpästä yhdellä iskulla, kun se tunnistaa sekä koronan että influenssan. Samanlaista testiä ei ole ollut saatavilla aikaisemmin.

Testin tulevan tarpeen ennakoi kuopiolainen Fennogate Finland Oy, joka on myös niiden maahantuoja.

Tuotepäällikkö Mikko Karjalainen uskoo, että kotitestien tekeminen lisääntyy tulevaisuudessa. Ihmiset ovat huomanneet kotitestien hyödyt.

– Kun tietää onko sairastunut esimerkiksi influenssaan, voi omilla toimillaan vaikuttaa taudin leviämiseen, Karjalainen sanoo.

Tuplatestin markkinoille tuonut Fennogate ennakoi influenssasyksyä jo viime talvena. Aikaa siihen, että testit saatiin Kiinasta Suomen markkinoille kului puoli vuotta.

– Vastaavia tullaan varmasti näkemään ympäri maailmaa, Karjalainen arvioi.

Näyte otetaan tutusti nenästä. Toimittaja Marianne Mattila kokeili uutta kotitestiä.

Kotitestien tulokset kiinnostavat myös THL:ää

Virustautien kotitestaamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa ja siksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ottaa markkinoille tulevat uudet kotitestit ilolla vastaan.

– On erittäin hyvä, että näitä tulee, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Koronapandemian aikana testin tekemisestä tuli arkipäivää. Testit ovat myös luotettavia, kun ne tehdään oikein.

Kotitestaaminen auttaa virustautiaaltojen seurannassa ja sairastuneen hoidossa. Esimerkiksi vakavaan riskiryhmään kuuluva henkilö pääsee aloittamaan korona- tai influenssalääkityksen aikaisemmin, kun tieto taudin aiheuttajasta saadaan ajoissa.

– Siinä on nopeudella merkitystä. Mitä varhemmin viruslääkehoito aloitetaan, sitä paremmin viruksen soluun tunkeutuminen ja leviäminen saadaan estettyä, Nohynek kertoo.

Tällä tavoin voidaan toivottavasti vähentää myös tehohoidon ja osastohoidon määrää.

Tarvitaanko vielä laboratoriossa varmennettu tulos?

Nohynekin mukaan kotitestin tuloksen varmistaminen laboratoriossa riippuu siitä, mihin tarkoitukseen testitulosta käytetään. Esimerkiksi koronan kohdalla tarvitaan vielä laboratoriossa varmistettu testitulos lääkityksen aloittamista ja työnantajalle maksettavan tartuntautipäivärahan maksamista varten. Nohynekin mukaan jatkotoimia testauksen suhteen on vielä mietittävä tarkasti.

– Mikä on yksilön rooli seurannassa ja diagnostiikassa ovat isoja yhteiskunnallisia ja hyvin arvolatautuneita kysymyksiä, hän pohtii.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Mahdollisuuksia hyödyntää kotitestien tuloksia on kuitenkin paljon. Testiin voisi yhdistää verkosta löytyvän työkalun, joka neuvoo hoitoon hakeutumisessa. Tällaisia ovat jo esimerkiksi valtakunnallinen Duodecimin ja Digi-Finlandin kehittämä Omaolo sekä joidenkin sotealueiden omat ohjaavat alustat.

Esimerkiksi positiivisen testituloksen saanut ihminen voisi katsoa verkkopalvelusta oirekirjoaan ja palvelu suosittelisi onko syytä mennä vastaanotolle, varata soittoaika puhelinvastaanotolle vai olisiko parasta sairastaa kotona.

– Tämä olisi terveydenhuollon palvelujen käyttämisen järkeistämistä, Nohynek sanoo.

Uudessa testissä liuosta tiputetaan kahteen koloon. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Tämän lisäksi myös tartuntatautien ilmaantuvuutta seuraava THL ja sotealueet hyötyisivät, kun testiä käyttävä ihminen kirjaisi negatiivisen tai positiivisen testin tuloksen, tietoa oireista ja mahdollisesti rokotuksista palveluun.

Niin sanottu osallistava seuranta hyödyttäisi epidemioiden seurantaa.

– Jos tiedonantaja kirjaisi palveluun myös sosiaaliturvatunnuksensa, voisi yhdistelemällä rekisteripohjaisia tietoja laskea muun muassa onko rokotetuilla vähemmän testivarmennettua influenssaa kuin rokotetuilla, Nohynek kertoo.

Influessan osalta Suomessa ollaan pitkälti laboratoriovarmistetun seurannan varassa.

THL:ssa pohditaankin parhaillaan, millä tavoin osallistava seuranta olisi mahdollista. Jos järjestelmä tehtäisiin helpoksi ja luotettavaksi, osallistavaa seurantaa voitaisiin käyttää myös valtakunnallisiin tilannearvioihin.

– Mitään virallista päätöstä, että tällaiseen mennään ei ole tehty, Nohynek sanoo.

Testin on oltava edullinen

Tulevaisuudessa kotona testataan muitakin viruksia kuin koronaa ja influenssaa.

– Esimerkiksi RS-virus voisi olla sellainen, Nohynek kertoo.

Kuluttajien käyttäytymiseen vaikuttaa myös testin hinta. Fennogaten markkinoille tuoma testi maksaa keskimäärin 11 euroa.

– Perhe voi säästää esimerkiksi niin, että jos kaikilla on samoja oireita, testin tekee vain yksi perheenjäsen, Nohynek vinkkaa.

Kotitestejä on myynnissä useita erilaisia. Kuvassa on valikoimaa kuopiolaisen Puijonlaakson apteekin hyllyltä. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Tulevaisuutta ajatellen testien hinnat on todennäköisesti saatava alas, jotta suuri joukko sitoutuu tekemään kotitestejä ja mahdollisesti jakamaan tuloksen alueellisen ja valtakunnallisen seurannan käyttöön.

Aiheesta enemmän:

Suomen markkinoille tulee uusia koronan kotitestejä – joissakin käytetään nenätikun sijaan sylkeä, mutta sellaisen saa toistaiseksi vain harva

Suomen koronatilanne on taas yhtä synkkä kuin alkuvuodesta, paljastaa THL:n tuore raportti

Suosittelemme sinulle