Suomesta töitä saaneen miehensä ja tyttärensä kanssa Suomeen vuonna 2016 muuttanut 38-vuotias intialainen Ankita Shanbhag työskentelee Cimcorp-yhtiössä Ulvilassa, Satakunnassa. Nyt 8-vuotias tytär on aloittanut koulunkäynnin Porissa.
Suomeen saavuttuaan Ankita Shanbhag hoiti aluksi pientä tytärtään, mutta alkoi etsiä töitä vuoden 2019 alkupuolella, ja pääsi lopulta muun muassa rengasteollisuuden automaatiojärjestelmiä valmistavaan Cimcorpiin ohjelmistotyöhön tämän vuoden keväällä.
Cimcorpilla on Ulvilassa tällä hetkellä hieman alle 400 työntekijää, joista vajaat 10 on ulkomaalaistaustaisia.
Cimcorp toimii globaaleilla markkinoilla ja yhtiökieli on englanti. Se pyrkii auttamaan Suomessa olevia ulkomaalaistaustaisia työntekijöitään esimerkiksi asunto- ja työlupa-asioissa ja ylipäätään kaikessa Suomessa elämiseen liittyvissä kysymyksissä.
– Suomella on paljon vetovoimaa. Täällä on turvallista, puhdasta luontoa, hyvä koulujärjestelmä ja paljon sellaista hyvää, jota me suomalaiset emme edes huomaa ajatella. Meidän kannattaisi tuoda vahvuuksiamme enemmän esiin, toteaa global HR manager Riikka Mannelin.
Myös Ankita Shanbhag kehuu Suomea vuolaasti. Hän pitää suomalaisesta luonnosta sekä ihmisten rehellisyydestä ja suorapuheisuudesta.
Suomalainen terveydenhuolto, koulujärjestelmä ja päivähoito ovat Shabhagin mielestä erinomaisia.
– On todella tärkeää, että et joudu huijatuksi maassa, josta et tiedä aluksi oikeastaan kuin nimen. Täällä ihmiset haluavat auttaa, eivät huijata, Shanbhag toteaa.
Suurin osa sopeutuu nopeasti, mutta eivät kaikki
Tuoreen kyselytutkimuksen perusteella ulkomailta Suomeen töihin tulleet osaajat sopeutuvat maahan varsin hyvin ja nopeasti.
E2-tutkimuslaitoksen tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 79 prosenttia kokee sopeutuneensa Suomeen hyvin tai melko hyvin. Noin puolet heistä kertoo, että sopeutumiseen meni aikaa alle vuosi. Ulkomaalaisella osaajalla tarkoitetaan tutkimuksessa ulkomaan kansalaista, jolla on korkeakoulututkinto tai vastaava osaamistaso.
Lukujen takaa löytyy myös nurja puoli. Noin viidesosa vastaajista sanoo sopeutuneensa heikosti, ja kaikista vastanneista 39 prosenttia kertoo harkitsevansa muuttoa Suomesta pois lähitulevaisuudessa.
Kotiutumista hankaloittavat esimerkiksi kielimuuri, suomalaisten ystävien puute ja työttömyys.
E2 Tutkimuksen kyselyyn vastasi noin 750 Suomessa asuvaa ulkomaalaista. Vastaajat ovat pääosin korkeakoulutettuja, kolmella neljästä on töitä Suomessa.
Kielimuuri haittaa sopeutumista
Kielimuuri on asia, joka nousee usein esiin, kun syitä sopeutumisongelmiin etsitään.
Tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen E2 Tutkimuksesta näkee, että suomalaisen yhteiskunnan ja yritysten pitää jatkaa kansainvälistymisen tiellä.
– Toisaalta tutkimuksemme osoittaa, että suomen kielen taito on aika tärkeä juttu kotoutumisen kannalta. Kansainvälistyminen ja suomen kielen opiskelu ovat molemmat tärkeitä asioita ulkomaalaisten osaajien näkökulmasta, Pitkänen toteaa.
Yli kuusi vuotta Suomessa asunut intialainen Ankita Shanbhag sanoo puhuvansa mieluummin englantia aina kun se on mahdollista, mutta kommunikoi suomeksi esimerkiksi kauppa- tai lääkärireissuilla.
Suomea hän on opiskellut muun muassa puoli vuotta kestäneellä kurssilla.
– Minulle oli todella hankalaa pysyä perässä työvoimakoulutuksen kursseilla, jotka ovat pääosin suomeksi. Kun kielitaito ei ole kovin sujuvaa, on vaikea oppia mitään, kun kääntämiseen menee niin paljon aikaa, Shanbhag sanoo ja toivoo enemmän kursseja englanniksi.
Vaikka kyselytutkimukseen osallistuneista ulkomaalaisista osaajista valtaosa on työssä, on työttömyys yksi sopeutumista haittaavista ongelmista.
Varsinkin työnhaussa esiin nousee myös syrjintä. Kaikista vastanneista noin 40 prosenttia sanoo kokeneensa syrjintää työelämässä. Heistä suuri osa katsoo tulleensa syrjityksi työnhaussa jo ennen haastattelua ja lähes puolet työhaastattelussa.
Myös Ankhita Shanbhagille tilanne on tuttu omien ja ystäviensä kokemuksista johtuen.
Työhakemus ei johda edes haastatteluun, koska hakijalla on ulkomaalainen nimi.
– Se on väärin. Jokaisen pitäisi saada mahdollisuus päästä haastatteluun. Eli päästä kertomaan taidoistaan ja kokemuksestaan sekä tulla kohdelluksi työntekijän valinnassa niiden perusteella, Shanbag sanoo.
Perheen ja puolison rooli tärkeää sopeutumisessa
Oma joukkonsa Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten keskuudessa ovat työpaikan saaneen puolison kanssa Suomeen muuttaneet. Heidän tilanteensa on monin tavoin erilainen kuin työn perässä muuttaneiden ja varsin usein kielteisessä mielessä.
Työtä saaneen puolison kanssa Suomeen muuttaneiden tilanne erityisesti työmarkkinoilla on usein vaikea ja urasuunnitelmia on siksi muutettava.
Työ olisi kotiutumisen kannalta tärkeä tekijä, joka tuo mukanaan myös sosiaalisia suhteita ja sisältöä elämään.
Tiistaina julkaistun tutkimuksen mukaan perheisiin kannattaisikin panostaa, sillä puolison ja koko perheen viihtyminen on tärkeä syy myös jäädä Suomeen pysyvämmin. Mikäli puoliso ja lapset eivät viihdy Suomessa, on tilanne perheessä varsin vaikea.
– Yrityksissä ja julkisyhteisöissä tehdään jo tällaista puolisotyötä, jossa pyritään löytämään heille työpaikkoja ja vahvistamaan verkostoja. Se on todella tärkeää työtä, sanoo tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen E2 Tutkimuksesta.
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 26. lokakuuta kello 23 asti.
Aiheesta enemmän: