Stora Enson perjantaisella ilmoituksella muuttaa Oulun tehtaan paperikone kartonkikoneeksi on valtavat kerrannaisvaikutukset Pohjois-Suomessa.
Kun kaikki kerrannaisvaikutukset huomioidaan, Stora Enson Oulun tehtaan uskotaan olevan kannattavampi kuin ennen vuotta 2020 tehtyä paperikoneen käytöstä poistamista.
– Vaikka kartonkitehtaalla vakansseja voi olla jonkin verran vähemmän kuin paperintuotannossa, kerrannaisvaikutukset huomioiden Suomen kansantalouden puolesta ollaan selvästi plussan puolella, analyysitalo Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen toteaa.
Stora Enso kertoi viime perjantaina muuttavansa Oulun Nuottasaaren vanhan paperikoneen kuluttajapakkauskartonkilinjaksi noin miljardin euron jätti-investoinnilla.
Investointi työllistää suoraan arviolta 300 henkilöä. Epäsuora työllistämisvaikutus on noin 1 500 henkeä. Lisäksi investointi johtaa myös muun muassa paikallisen infrastruktuurin uudistamiseen sekä hyödyttää eri toimialojen yrityksiä.
Samaan aikaan esimerkiksi ympäristöjärjestö Greenpeace on ilmaissut huolensa lisääntyvästä hakkuutarpeesta.
Yle kartoitti tahoja, joiden toimintaan Stora Enson investointipäätöksen kerrannaisvaikutukset osuvat.
Lisää vakautta muille yrityksille
Stora Enson investointi hyödyttänee Oulun tehtaan ympärille rakentuneita kemianteollisuuden yrityksiä.
– On hyvä, että tehtaan toiminta on turvattu pitkäksi aikaa. Kemianteollisuuden yritykset voivat suunnitella omaa toimintaansa sen mukaan, Inderesin Viljakainen sanoo.
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun apulaisprofessori Jaakko Simonen puolestaan huomauttaa, että tehdasalueen uudistaminen voi tarjota työtä erilaisille alihankintayrityksille.
Simonen mielestä Oulun on keskeistä kyetä osoittamaan toipumiskykyä kriisesistä.
Oulu on Simosen mielestä selviytynyt hyvin korkean teknologian rakennemuutoksesssa eli työpaikkojen katoamisesta Nokian matakapuhelintoiminnan mahalaskussa.
– Oulun seutua voidaan tästä näkökulmasta pitää hyvin muutossopeutuvana, resilienssinä aluetaloutena.
Stora Enson investoinnilla onkin iso merkitys paikallisesti Oulun imagon kannalta.
– Ouluhan ei ole saanut kovin mairittelevia tuloksia yritysystävällisyyttä koskevissa kyselyissä, mutta tämä parantaa nyt Oulun osakkeita, Simonen toteaa.
Sijoittajien reaktio viileä
Analyysitalo Indersin Viljakainen pitää Stora Enson investointia erittäin loogisena. Investointi vakauttaa yhtiön Oulun tehtaan toiminnan pitkäksi aikaa.
Sijoittajien keskuudessa investointiuutinen on kuitenkin otettu vastaan maltillisesti.
– Markkinareaktio on ollut aika nuiva. Markkinoiden katse on lyhyessä tähtäimessä, kun globaalia osakemarkkinaa vaivaa taantuman pelko, Viljakainen kertoo.
Viljakaisen mielestä on kuitenkin ymmärrettävää, että sijoittajat eivät suhtaudu isoon investointiprojektiin innokkaasti juuri tällä hetkellä. Markkinareaktioiden perusteella ei kuitenkaan kannata tuomita Stora Enson päätöstä.
– Tehtaan tulevaisuus on huomattavasti vakaammalla pohjalla, kun operoidaan kasvavalla kartonkimarkkinalla eikä supistuvalla paperimarkkinalla. Liiketoiminnan kannattavuus on myös ihan toista tasoa, Viljakainen sanoo.
Oulun infrastruktuuria pakko kehittää
Stora Enson investoinnin seurauksena tehtaasta aiheutuvan raide- ja maantieliikenteen uskotaan kaksinkertaistuvan.
Väylävirastolla on jo käynnissä Stora Enson laajennuksiin liittyvä raideuudistus. Niin kutsutun Oritkarin kolmioraiteen on tarkoitus valmistua ensi vuoden lopulla.
Uusi kolmioraide mahdollistaa puun sujuvamman kuljettamisen ilman tarpeetonta edestakaista liikennettä. Sen arvioidaan valmistuvan jo marraskuussa 2023.
Investointipäätöksen myötä myös Stora Enson ja Oulun sataman kannalta tärkeän Poikkimaantien levennys alkaa ensi vuonna. Lisäkaistoilla ja liittymäjärjestelyillä vähennetään ruuhkia sekä parannetaan teollisuuden ja satamatoimintojen kehitysedellytyksiä.
Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen suunnitteluyksikön päällikkö Risto Leppäsen mukaan Stora Enson investointi oli 35–40 miljoonan euron parannushankkeen aloittamisen elinehto.
– Ensi vuoden budjetissa hankkeen rahoitusehtona on, että Stora Enso tekee myönteisen päätöksen. Nythän se on julkistettu ja rahoitus on ensi vuoden budjetissa.
Oulun satamassa ei mitään isompia Stora Enson päätökseen liittyviä investointeja tarvitse tehdä.
– Poikkimaantien rakentamisen valmistuttua sataman päässä tehdään liikennejärjestelyjä, mutta ne eivät liity Stora Ensoon, sanoo Oulun sataman toimitusjohtaja Marko Mykkänen.
Metsänomistajat hyötyvät
Stora Enson miljardi-investointi lisää puunhankintaa miljoonalla kuutiometrillä eli 40 miljoonalla eurolla vuodessa. Sellaista määrää kuitupuuta ei löydy pelkästään Pohjois-Pohjanmaalta, vaan puuta hankitaan myös Itä-Suomesta ja Lapista.
Tehtaanjohtaja Juha Mäkimattila arvioi perjantaina, että puuta riittää Oulun tehtaille myös jatkossa:
Esimerkiksi Kainuussa investoinnin odotetaan vilkastuttavan puukauppaa. Metsäkeskuksen Kainuun elinkeinopäällikkö Tuomo Mikkonen arvioi, että tehdasinvestointi alkaa näkyä Kainuun puukaupassa jo noin puoli vuotta ennen uuden kartonkilinjan käynnistymistä.
Mikkonen pitää puukaupan näkökulmasta erityisen positiivisena sitä, että kartonkituotanto tarvitsee juuri kuitupuuta.
– Kainuussa on odotettu näitä investointeja ja ensiharvennuksissa kaadetun puun kysynnän lisääntymistä.
Hakataanko vanhat metsät?
Kun kuitupuun kysyntä kasvaa Stora Enson investoinnin myötä lisääntyvät myös hakkuut Pohjois- ja Itä-Suomessa.
Ympäristöjärjestö Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen on huolissaan siitä, että lisääntyvät hakkuut kohdistuvat vanhoihin metsiin.
– Mikään ei takaa sitä, että puu otettaisiin pelkästään nuorista metsistä. Pohjoisessa ja itäisessä Suomessa on edelleen luonnontilaisia vanhoja metsiä.
Liimatainen huomauttaa, että myös isoa tukkipuuta käytetään sellun lähteenä.
Myös metsänhoitoyhdistys Oulun seudun toiminnanjohtaja Tapio Kylmänen ilmaisee huolensa siitä, että tukkipuun kokoista puuta aletaan myydä kuitupuuna.
Ympäristökysymysten lisäksi se olisi tappiollista metsänomistajille.
– Onhan tukin hinta moninkertainen verrattuna kuitupuuhun. Jos puu hakataan liian aikaisin, tulee tappioita, Kylmänen toteaa.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella keskiviikkoon 26.10. kello 23 saakka.
Lisää aiheesta: Luonnonvarakeskus arvioi, että Kemiin tuleva jättimäinen sellutehdas ei uhkaa Suomen hiilinielu- ja metsien monimuotoisuustavoitteita