Helsinkiläinen Berivan Suleiman on halunnut pienestä asti poliisiksi.
Suleiman on tehnyt viime vuodet töitä unelmansa eteen: opetellut uimaan, hankkinut ajokortin, opiskelee päivittäin suomen kieltä ja herää aamuneljältä käydäkseen salilla.
27-vuotias Suleiman muutti Suomeen kuusi vuotta sitten ja on tehnyt töitä vartijana muun muassa Helsingin metrossa. Entisessä kotimaassaan Syyriassa hänestä ei olisi voinut koskaan tulla poliisia, koska hän on nainen ja kuuluu kurdivähemmistöön.
Suleiman toivoo, että poliisina hän voisi olla linkki maahanmuuttajanaisiin esimerkiksi perheväkivallan tilanteissa.
– Haluan auttaa ihmisiä. Haluan näyttää, että naiset ovat vahvoja, Suleiman sanoo suomeksi.
Berivan Suleiman osallistui keväällä poliisiammattikorkeakouluun valmentavaan koulutukseen, joka oli suunnattu vieraskielisille. Koulutuksessa hän suoritti samalla järjestyksenvalvojakurssin.
Poliiseiksi tarvitaan lisää maahanmuuttajataustaisia, ruotsinkielisiä sekä naisia. Näin arvioi Poliisihallitus.
Syy on muuttuvassa väestörakenteessa, perustelee komisario Johanna Guessous Poliisihallituksesta. Vieraskielinen ja maahanmuuttajataustainen vähemmistö kasvaa nopeasti.
– Poliisille on tärkeää, että kaikki väestöryhmät kokisivat poliisin lähestyttävänä, ja tästä syystä on tärkeää, että poliisin henkilöstössä on edustettuna kaikki väestöryhmät, Guessous sanoo.
Guessous ei halua nimetä mitään tiettyjä kieli- tai ihmisryhmiä, joita poliisiin kaivattaisiin lisää. Poliisin päivittäisessä työssä olisi etua monipuolisesta kielitaidosta ja erilaisten kulttuurien ymmärtämisestä.
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2021 lopussa Suomessa asui 458 000 vieraskielistä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Yleisimmät vieraat kielet ovat venäjä, viro, arabia, englanti ja somali.
Poliisikokelaiden taustoista käytiin julkista keskustelua, kun kansanedustaja ja poliisi Jari Kinnunen (kok.) vaati lakialoitteessaan poliiseiksi vain syntyperäisiä Suomen kansalaisia. Kokoomus sanoutui irti lakialoitteesta ja lopulta Kinnunen poisti allekirjoituksensa siitä.
Guessous katsoo, että kaksoiskansalaisten ja aikaisemmin ilman kansalaisuutta olleiden rajaaminen pois poliiseista ei olisi oikea suunta.
Poliisilta vaaditaan selkeää suomen kielen taitoa
Tarkkaa tilastoa poliisien taustoista ei ole, sillä tietoja poliiseista, poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoista tai hakijoista ei kerätä.
Poliisiammattikorkeakoulun opintoasioiden päällikkö Jyrki Haapala arvioi kuitenkin, että joka hakukerralla valintakokeissa on 5–10 maahanmuuttajataustaista hakijaa.
Useimmiten maahanmuuttajataustaisen hakijan tie poliisiksi tyssää riittämättömään suomen kielitaitoon valintakokeessa.
– Poliisin pitää pystyä tuottamaan tekstiä, mikä kestää tarkastelun eri oikeusasteissa. Kansalaisen pitää pystyä ymmärtämään poliisia, Haapala sanoo.
Suomen kielitaidon tärkeys huomattiin myös vieraskielisten valmennuskurssilla.
Poliisiammattikorkeakoulun tämän syksyn pääsykokeisiin osallistui lopulta yhdeksän kurssilaista. Heistä kukaan ei tullut valituksi.
Kouluttaja Janne Korhosen Turvan vuoksi -yrityksestä sanoo, että moni kurssilaisista puhui todella hyvää suomea, mutta silti suomen kielen oikeellisuus ei riittänyt valintakokeessa. Lisäksi esseen kirjoittaminen oli monelle kurssilaisille vaikeaa, jos sellaista ei ollut aiemmin tehnyt.
Kiinnostus poliisiammattikorkeakoulun valmentavaa vieraskielisten koulutusta kohtaan oli valtava vuosi sitten. Uuden kurssin on määrä alkaa tammikuussa pääkaupunkiseudulla.
Maahanmuuttajayhteisöissä voi olla väärä kuva poliisin työstä
Poliisihallitus ja poliisiammattikorkeakoulu pohtivat parhaillaan keinoja, kuinka maahanmuuttajataustaisia hakijoita saataisiin enemmän ja kuinka useampi heistä läpäisisi valintakokeen.
Harkinnassa on antaa vieraskielisille puolen tunnin lisäaika poliisiammattikorkeakoulun valintakokeessa.
Ohituskaistaa ei olla rakentamassa millekään hakijaryhmälle.
Jyrki Haapala, poliisiammattikorkeakoulu
Poliisiammattikorkeakoulu selvitti viime vuonna syitä sille, miksi vieraskieliset ja eritaustaiset ihmiset eivät hae poliisikoulutukseen.
Erityisesti maahanmuuttajataustaisissa yhteisöissä voi olla puutteelliset tiedot poliisin työstä ja asemasta. Monilla voi olla myös kuva poliiseista rasistisena ja ennakkoluuloisena organisaationa, selvitys kertoo.
– Vaikka maahanmuuttajataustainen nuori olisi innostunut hakemaan poliisiksi, suvun paine voi estää sen. Siksi pyrimme kertomaan enemmän yhteisölle, millaista poliisityö Suomessa on, Haapala sanoo.
Lisäksi vaatimus virkamiesruotsista sekä poliisin virkapukuun liittyvät vaatimukset voivat estää ihmisiä hakemasta poliisikoulutukseen.
Selvitys ehdottaa ratkaisuksi poliisien kouluvierailuita, yhteistyötä opinto-ohjauksen kanssa sekä poliisikoulun valintakokeisiin valmentavat koulutukset.
Ensi vuonna on määrä aloittaa poliisiorganisaatiossa koulutukset, jotta maahanmuuttajataustaiset työntekijät otettaisiin siellä paremmin vastaan.
Berivan Suleiman ei hakenut syksyllä poliisiammattikorkeakouluun, koska hänellä ei vielä ole Suomen kansalaisuutta. Siihen menee vähintään pari vuotta.
Hänen unelmanaan on käydä varusmiespalvelus Suomessa. Tulevaisuutensa hän näkee turvallisuusalalla: raja-vartijana, puolustusvoimissa tai poliisissa.
– Uskon, että minusta tulisi hyvä poliisi. Aion jatkaa ja jatkaa, loppuun asti, Suleiman sanoo.