Hyppää sisältöön

Lapin sairaanhoitopiiri alkaa rokottaa sote-henkilöstöä neljännellä koronarokotteella – poikkeaa THL:n ohjeesta

Lapin sairaanhoitopiiri aloittaa ensimmäisenä Suomessa sote-henkilöstön neljännet koronarokotukset. Tutkimusnäyttö puoltaa rokotuksia ja muissa EU-maissa rokotukset ovat jo käynnissä.

Suomen suhtautuminen neljänsiin koronarokotuksiin poikkeaa muista EU-maista. Tiedot: Lapin sairaanhoitopiiri Kuva: Yle
Jenni Mehtonen,
Kimmo Hiltula

Lapin sairaanhoitopiiri alkaa ensimmäisenä Suomessa tarjota neljänsiä koronarokotteita sote-henkilöstölle. Sairaanhoitopiiri poikkeaa näin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suosituksesta, sillä THL ei suosita sote-henkilöstön rokottamista neljänsillä koronarokotteilla.

Aiheesta tarkemmin:

Korona kaataa nyt väkeä työpaikoilla, mutta uutta rokotusta ei tipu – THL:n mukaan yksi syy ovat rokotteiden aiheuttamat sairauspoissaolot

THL:n linja poikkeaa tässä tapauksessa muista EU-maista, sillä muut EU-maat tarjoavat jo sote-henkilöstölle neljänsiä rokotuksia. Kroatian osalta asia ei ole tiedossa. Euroopan komissio on 12. lokakuuta suositellut 4. koronarokotteita kaikille sote-henkilöille.

Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkärin Markku Broaksen mukaan toive henkilöstön rokottamisesta tuli sairaalan sisältä.

– Hallinnosta ja klinikoilta tuli paljon toiveita siitä, että onko tutkimusnäyttö riittävää, jotta voitaisiin aloittaa nämä neljännet rokotteet sote-työntekijöille johtuen siitä, että meillä on äärimmäisen paljon ollut nyt koronapotilaita.

Päätösvalta kunnilla ja sairaanhoitopiireillä

Johtava asiantuntija Mia Kontio Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta ei näe tarpeelliseksi laajentaa valtakunnallisia suosituksia nykyisestään. Kontion mukaan EU-maiden vertailussa Suomi sijoittuu korkealle, kun verrataan neljänsien rokotusten saajien osuutta.

– Viime viikolla neljänsiä rokotuksia oli meillä annettu neljänneksi eniten EU-maista.

Lapissa tehty päätös koronarokotusten ulottamisesta on juridisesti kestävä, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Taneli Puumalainen.

– Kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat vastuussa koronarokotusten järjestämisestä ja toimeenpanosta. Niillä on mahdollisuus tehdä erilaisia linjauksia kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut.

Infektioylilääkäri Markku Broaksen mukaan tutkimusnäyttö puoltaa neljänsien rokotusten aloittamista. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Taustalla huoli sote-henkilöstön sairastumisesta ja potilaista

Broaksen mukaan toiveen taustalla on sairaalassa ilmennyt huoli siitä, että epidemia kiihtyy. Huolta lisää se, että on kulunut pitkä aika siitä, kun työntekijät saivat kolmannen rokotteensa. Pelkona on, että henkilöstö sairastuu.

– Meillä resurssit heikkenevät ja myös riski siihen, että työntekijät sitten tuovat taudin sairaalaan ja sairastuttavat meidän hauraita, riskissä olevia potilaita.

Broas sanoo, että tutkimusnäyttö puoltaa rokotusten aloittamista.

– Meillähän on viime elokuulta israelilainen tutkimus, jossa todettiin, että sote-henkilökunnan kunnan osalta neljäs rokote merkittävästi vähensi sairastuvuutta. Se tiputti sairastumisriskiä 65 prosenttia, mikä on todella suuri vähentymä.

Taneli Puumalaisen mukaan Lapissa tehty rokotusratkaisu on ymmärrettävä.

– Olen ymmärtänyt, että Lapissa on erittäin hankala sote-henkilöstön saatavuuden tilanne. Henkilökuntaa on myös sairaana. Koronarokotukset vähentävät riskiä sairastua ja vähentävät jonkin verran myös asiakkaiden riskiä saada koronatartunta.

Puumalaisen mukaan ei ole tiedossa, että muissa sairaanhoitopiireissä harkittaisiin rokotusten laajentamista Lapin tavoin.

Johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä sanoo, että rokotussuositus ei automaattisesti tarkoita korkea rokotuskattavuutta. Kuva: Markku Rantala / Yle

Sopiva hetki rokottaa

Broaksen mukaan alkuvuonna annettu rokote ei tarjoa enää suojaa.

– Jos rokotteesta tai viimeisestä sairastetusta taudista alkaa olla vuosi, niin suojaa ei ole. Eli on erittäin suuri riski sairastua.

Broaksen mukaan korona aiheuttaa terveilläkin ihmisillä pitkiä sairauspoissaoloja.

– Näin ollen on hyvin tärkeää, että meillä on siihen suoja. Ja kun kolmansista rokotteista on vuosi, niin ilman muuta suojaa ei ole. Tässä mielessä on erittäin tärkeä aloittaa tehosterokotukset.

Broaksen mukaan tehosterokotteen antaminen on tässä vaiheessa ajoituksellisesti hyvä, sillä se voidaan antaa samassa yhteydessä kuin influenssarokote.

Muualla tehosterokotetaan jo myös terveitä aikuisia

Muihin Euroopan unionin maihin verrattuna Suomi asettuu asiassa erikoiseen valoon. Suomi on EU:n alueella ainoa maa, jossa neljättä koronarokotetta eli toista tehosterokotusta ei ole tarjottu sote-henkilöstölle joko suoraan ohjelman kautta tai yleisen terveiden aikuisten rokotusohjelman kautta.

Tällä hetkellä jo noin puolet EU-maista tarjoaa neljättä rokotetta joko yli 12-vuotiaille tai yli 18-vuotiaille.

– Kyllä tämä tietysti on vähän erikoinen tilanne, kun ajatellaan muuta Eurooppaa ja maailmaa. Viime perjantaina tuli ihan uusi yhdysvaltalainen tutkimus, joka julkaistiin CDC:n eli paikallisen kansanterveyslaitoksen sivuilla. Siinä todettiin, että henkilöille, jotka ovat saaneet kaksi tai kolme rokotetta aikaisemmin, suositeltiin neljättä rokotetta.

Mia Kontio sanoo, että rokotussuositus ei automaattisesti tarkoita korkea rokotuskattavuutta.

– EU-viranomaiset katsovat asiaa koko EU:n alueella. Suosituksilla yritetään lisätä rokotuskattavuutta siellä, missä se on heikko. Kattavuus on matala varsinkin nuorissa ikäryhmissä.

Kontion mukaan suositusten perusteet ovat usein poliittisia.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Taneli Puumalainen ymmärtää Lapin sairaanhoitopiirissä tehdyn rokotusratkaisun perustelut. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Influenssarokotteessa samoja sivuvaikutuksia

THL on käyttänyt yhtenä argumenttina sitä, että tehosteita ei jaettaisi, koska ne joillakin ihmisillä esimerkiksi nostavat kuumeen ja aiheuttavat näin sairauslomapäivän. Broas pitää argumenttia erikoisena.

– Kaikkiin meidän rokotteisiin voi liittyä lieviä sivuvaikutuksia, kuten rokotuspaikan kipua tai ohimenevää lämpöilyä. Näillä ei ole merkitystä missään muodossa työssä selviytymiseen ja nämä liittyvät ihan lasten rokotusohjelmaan. Täytyy muistaa myöskin se, että meillä annetaan joka vuosi influenssarokote sote-henkilöille nimenomaan sen takia, että turvattaisiin potilaiden terveyttä osastoilla ja siihenkin liittyy ihan samanlaisia vaikutuksia.

Mia Kontion mukaan rokotuksella tai sairastamalla saatu suoja tartuntoja vastaan on kuitenkin lyhytaikainen. Suomessa päähuomio on taudin vakavan muodon torjunnassa.

– Tutkimustiedon mukaan terveet aikuiset eivät tarvitse lisäannoksia.

Edit klo 15.33: Lisätty Taneli Puumalaisen kommentit, klo 16.39 lisätty Mia Kontion kommentit.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 26.10. kello 23 saakka.

Aiheesta enemmän:

Suomen koronatilanne on taas yhtä synkkä kuin alkuvuodesta, paljastaa THL:n tuore raportti

Suomen terveydenhuollon kantokyky on ollut vaarassa monta kertaa koronapandemian aikana, sanoo HUSin Markku Mäkijärvi

Koronapandemia kiihtyy Euroopassa – monet maat varoittavat uudesta aallosta

Suosittelemme sinulle