Uutuuttaan hohtava Viikinbaana avattiin koko pituudeltaan lokakuun puolivälissä, mutta Helsingissä muhii jo seuraava pyöräilyinfran jättihanke: Pohjoisbaana.
Siitä on tarkoitus tulla samankaltainen kuin Viikinbaanasta, missä voi nähdä tyytyväisen pyöräilijän sateisena lokakuun aamunakin.
– Ihan mahtava parannus! Tästä nauttii joka päivä, että saa päästellä suoraan, eikä tarvitse väistellä autoja ja tässä on jalankulkijoille omat hyvät reitit, sanoo Viikinbaanaa pitkin päivittäin töihin pyöräilevä Elina Helenius.
Pohjoisbaanan ensimmäinen osuus valmistui vuonna 2017 Hakamäentieltä Käpylään. Nyt Helsingin kaupungin päätöksenteon rattaissa oleva yhdeksän kilometrin mittainen Pohjoisbaanan jatko ulottuisi Käpylän asemalta Puistolaan, Vantaan rajalle saakka.
Mutta siihen se sitten loppuisikin.
Pohjoisbaanan suunniteltu päätepiste on Kiitäjäntien kääntöpaikka Puistolassa, missä kaupunkien raja kulkee. Kun siitä jatkaa eteenpäin Vantaan puolelle Tikkurilaan, tuleva baana katkeaa roskasäiliön reunustamaan S:n muotoiseen mutkaan ja reitti kapenee oleellisesti.
Voidaan kysyä, miten houkutteleva reitistä lopulta tulee pyöräilijöille.
– Kyllähän sen laadun siinä erottaa valitettavasti näin päin, että Helsingistä tullaan baanaa ja se muuttuu vanhan tason pyöräyhteydeksi, Vantaan kaupungin liikenneinsinööri Olli Tamminen myöntää.
Vantaa ei omalta osaltaan kehitä pyörätieinfraa Helsingin rajalta kohti pohjoista, ainakaan lähivuosina. Ei, vaikka Vantaa haluaa nostaa pyörämatkojen osuuden liikkumisesta 20 prosenttiin jopa Helsinkiä nopeammin, vuoteen 2030 tultaessa.
Vantaalle lähetettiin baanasta lausuntopyyntö, jossa tiedusteltiin naapurikaupungin suunnitelmia.
Nyt Pohjoisbaanan yleissuunnitelman monikymmensivuisessa selostuksessa todetaan yhdellä lauseella vain, että ”Vantaan kaupungilla ei ollut tämän työn valmistelun aikana suunnitelmia jatkaa baanayhteyttä Vantaan puolella”.
Pohjoisbaana Vantaalla vaatisi yhdeksän siltaa
Vantaan uudesta yleiskaavasta löytyy kyllä merkintä baanasta Tikkurilasta Keravalle asti. Vantaan kaupungin liikenneinsinööri Olli Tammisen mukaan se otetaan huomioon tulevissa alueen kehittämissuunnitelmissa.
Käytännössä Vantaalla menisi vähintään kymmenen vuotta ennen kuin mitään vastaavaa saataisiin aikaan.
Edes esityksiä katkeamattomasta radanvarren baanasta ei ole tehty Vantaalla. Osin siksi, että puhutaan todella mittavasta hankkeesta ja rahanmenosta.
– Käytännössä sinne pitäisi rakentaa yhdeksän uutta siltaa ja kokonaan uusia pyöräliikenteen reittejä. Pidämme [Helsingin baana] hanketta erittäin kannatettavana, mutta se ei sovi samaan aikajänteeseen meidän puolen suunnitelmien kanssa, Tamminen sanoo.
Parannuksia Pääradan varren reitille on tehty. Miljoonaluokan Vernissasilta on saatu valmiiksi vuosi sitten, ja pyöräreittejä on parannettu molemmin puolin Hiekkaharjun asemaa.
Tamminen huomauttaa, että baanaverkkoa on jo muualla Vantaalla ja niiden edistäminen ajaa Pohjoisbaanan edelle. Parhaillaan rakennetaan baanaosuutta Vernissasillalta Heidehofintielle, joka on osa baanaa Kivistöstä Tikkurilan kautta Hakunilaan.
Pyöräilijät vaativat kunnon satsauksia
Polkupyöräilijöiden etujärjestö Helsingin seudun polkupyöräilijät Hepo on huolissaan Vantaan verkkaisista panostuksista ja penää kaupungilta rivakampia toimia visioiden sijaan.
– Kaupunginvaltuutettujen ei pitäisi tyytyä hienoihin suunnitelmiin, vaan tarjota myös parannustoimille realistinen rahoitus ja seurata niiden toteutumista, Hepon varapuheenjohtaja Tuure Savuoja sanoo.
Pyöräliikennehankkeiden vuosittaista investointibudjettia tulisi hänen mukaansa nostaa Vantaalla vähintään viidellä miljoonalla eurolla vuodessa.
Aurinkoisen kirpeänä lokakuisena aamuna pyöräliikenne kaupunkien rajalla soljuu vilkkaana molempiin suuntiin. Moni on matkalla töihin, joku auttamaan iäkästä äitiään, kuka minnekin.
Toimittajan kanssa juttusille pysähtyvät pyöräilijät kiinnittävät itsekin huomiota siihen, että kaupunkien rajan ylittävä Pohjoisbaana hyödyttää yhtä lailla vantaalaisia, jotka suuntaavat fillarilla Helsingin puolelle esimerkiksi töihin.
Pyöräilyn suosio junnaa silti paikoillaan
Helsinginkään puolella Pohjoisbaanan suunnittelu ei ole edennyt ilman töyssyjä.
Rakentamisen aloittamisen aikataulusta on jo jouduttu tinkimään. Alun perin tarkoitus oli aloittaa työt jo ensi vuonna. Nyt lapio isketään maahan aikaisintaan vuonna 2025.
– Meillä on aika paljon muitakin pyöräliikenteen hankkeita, ja rahoituksen osalta ei voitu vielä alkaa tehdä. Suunnittelu kestää myös, sanoo liikenneinsinööri Teppo Pasanen Helsingin kaupungilta.
Baana rakentuisi osuus kerrallaan Käpylästä pohjoisen suuntaan, ja valmista pitäisi tulla noin viidessä vuodessa.
Baanan linjauksessa on ongelmakohtia Malminkaaren maisemissa. Tiellä on muun muassa yksityisomisteinen teollisuustontti. Suunnitelmaan on nyt piirretty koukkaus kiertotielle, mutta se halutaan vielä suoristaa.
– Kaupungin olisi tehtävä maanhankintaa, mikä tarkoittaa lisäkustannuksia, ja siitä on vielä neuvoteltava, Pasanen kertoo.
Pohjoisbaanan jatkon kokonaiskustannusarvio on nyt 28,7 miljoonaa euroa.
Miljoonahankkeen taustalla on Helsingissä sovittu tavoite lisätä pyöräilyn osuutta kulkumuotona 20 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä, ympärivuotisesti.
Se on kunnianhimoinen tavoite, sillä pyöräilyn kasvu näyttää junnaavan paikoillaan. Pyöräilyn osuus kaikista Helsingissä tehdyistä matkoista oli 11 prosenttia vuonna 2020 (siirryt toiseen palveluun).
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 28.10.2022 kello 23:een saakka.
Enemmän aiheesta:
Työsuhdepyörät yleistyvät vauhdilla – Pyöräliiton arvion mukaan niitä on loppuvuodesta jopa 40 000
Miksi tämä arkinen kapistus on täydellinen keksintö? Testaa tietosi pyöräilyn historiasta