Kapea Hiitolanjoki on Tenojoen rinnalla ollut Suomen merkittävä lohijoki. Se on ollut padottuna yli sadan vuoden ajan kolmen eri padon voimin, minkä takia Laatokasta nouseva järvilohi ei ole päässyt ikiaikaisille kutupaikoilleen.
Nyt kalojen paluu synnyinseuduilleen on jälleen hieman lähempänä toteutumista, kun yksi Hiitolanjoen padoista on purettu.
Lahnasenkosken yli satavuotias vesivoimalapato on jo toinen pato, joka purettiin osana Hiitolanjoen ennallistamista.
Lahnasenkosken vanha pato on poistettu, ja ainutlaatuista koskiympäristöä on tarkoitus kehittää myös matkailu- ja retkeilykohteeksi.
Ennallistaminen Laatokanlohelle
Työtä Hiitolanjoen ennallistamisen hyväksi on tehty pitkäjänteisesti vuodesta 2017 asti, jolloin Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö osti Lahnasenkosken vesivoimalan Hiitolanjoen voima -yhtiöltä.
Vuonna 2019 mukaan tuli myös näyttelijä Jasper Pääkkönen. Hän auttoi keräämään rahaa myös kahden muun Hiitolanjoen padon ostamiseksi.
– Tulokset ovat aivan uskomattomia, ja mikä hienointa, niitä on saatu välittömästi, kertoo tänään Hiitolanjoella vieraillut Pääkkönen.
Pääkkönen viittaa tänä syksynä tehtyihin koekalastuksiin. Hiitolanjoen toisessa koskessa, jo vuoden päivät vapaana olleessa Kangaskoskessa lohikannan on todettu elpyneen yllättävän ripeästi.
– Kangaskosken koekalastuksessa saadut luvut ovat Suomen ennätystasoa. Patojen purkaminen on mahtava tapa ennallistaa uhanalaista luontoa, sillä siinä vaikutukset näkyvät usein hyvin nopeasti, hehkuttaa Pääkkönen.
Lisää: Järvitaimenet nousivat odottamaan padon aukeamista Kangaskoskella.
Hiitolanjoki on koti äärimmäisen uhanalaisille laatokanlohelle ja -taimenelle, jotka vaeltavat kutemaan Venäjän Laatokasta Suomen puolelle asti. Kymmenien kilometrien pituisessa joessa patoja on ollut vain Suomen puolella. Venäjällä patoja ei ole.
Pääkkönen muistuttaa, että kalastus ei ole syy, jonka takia virtavesiä ennallistetaan.
– Ensisijaisesti hankkeet toteutetaan uhanalaisen virtavesiluonnon pelastamiseksi. On pidettävä huolta, ettei kalastuksesta aiheudu minkäänlaista haittaa näille arvokkaille kalakannoille, Pääkkönen sanoo.
Hiitolanjoella saa kalastaa muita kalalajeja, muttei lohikaloja.
Koko joen on arvioitu olevan vapaa lohien vaellukselle latvavesille saakka syksyllä 2023, kertoo ennallistamishanketta luotsaava Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikainen.
Hiitolanjoen ennallistamishanke on saanut myös kansainvälistä tunnustusta.
Retkeilyä koskimaisemissa
Hiitolanjoen pituus on 45 kilometriä, joista 8 kilometriä on Suomen puolella. Joen kosket ovat eteläisen Suomen mittakaavassa ainutlaatuisia ja merkittävä mahdollisuus alueen matkailulle.
Ennallistamisen hedelmistä pääsevät nauttimaan myös ihmiset, sillä alueen retkeily- ja virkistyskäyttöön tullaan panostamaan.
– Lahnasenkoskelle on jo valmistunut retkeilijöitä varten silta, josta voi ihailla koskea. Kosken putouskorkeus ennen purkua oli kahdeksan metriä, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön Ollikainen kertoo.
Osana projektia kunnostetaan myös alueen suojellut vesivoimalarakennukset, joihin on suunnitteilla museo- ja matkailutoimintaa.
Yhteistyön tulosta
Hiitolanjoen voimalaitokset ohittavista kalateistä on väännetty peistä jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien.
Vuonna 2012 korkein oikeus määräsi Kangaskosken ja Ritolankosken voimalaistosten silloisen omistajan Hiitolanjoen voima -yhtiön rakentamaan vaelluskaloille kalatiet. Yhtiö viivytti projektin aloitusta valituksilla eri tahoille, kunnes se lopulta vuonna 2019 velvoitettiin aloittamaan rakennustyö vuoden sisällä.
Tämän jälkeen alkoi tapahtua.
Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö osti Hiitolanjoen vesivoimalat ja padot Maa- ja metsätalousministeriön ja useiden yksityisten lahjoitusten turvin.
Kangaskoskella vieraili kesällä 2022 jo 4700 ihmistä.
Lahnasenkosken ympäristö avautuu yleisölle kun alueen viimeistelytyöt saadaan tehtyä.
Lue seuraavaksi:
