Venäjän opposition keulakuvan Aleksei Navalnyin lähipiiriin kuuluva Kira Jarmyš tietää, miltä Venäjän yhteiskunta näyttää telkien takaa katsottuna.
Jarmyšin esikoisteos Naisten selli nro. 3 käännettiin syyskuussa suomeksi ja se perustuu osittain kirjailijan omiin putkakokemuksiin.
Vangitsemiset ja kymmenien päivien putkareissut ovat tulleet tutuksi 33-vuotiaalle Jarmyšille, sillä Navalnyin avustajana työskennellessään hän on osallistunut useiden hallinnon vastaisten mielenosoitusten järjestämiseen Venäjällä.
Jarmyš on ollut sellissä neljä kertaa.
– Kerran minulle langetettiin 25 vuorokauden vankilatuomio tviitin takia, koska siinä kerrottiin mielenilmauksen ajankohdasta. Erikoisinta oli, että sellissäni oli tyttö, joka oli saanut kaksi vuorokautta arestia konjakkipullon varastamisesta, Jarmyš kertoo Ylelle videopuhelussa.
Kuvaukset sellin oloista eivät ole tuulesta temmattuja
Naisten selli nro. 3 -romaani kertoo naisesta, joka tuomitaan kymmeneksi päiväksi moskovalaiseen selliin korruptionvastaiseen mielenosoitukseen osallistumisesta. Sellissä päähenkilö Anja tutustuu naisiin eri yhteiskuntaluokista.
Henkilöitä yhdistää se, että he ovat syystä tai toisesta joutuneet hallintokoneiston hampaisiin.
– Koulutuksella tai varallisuudella ei ole arestien kanssa mitään tekemistä. Nykyään selliin voi päätyä kuka vain professorista Instagram-malliin. Riittää kun on vähänkään eri mieltä järjestelmän kanssa, Jarmyš kertoo.
Kuten romaanissa, myös oikeassa elämässä telkien taakse voi joutua niin korruptionvastaisesta mielenosoituksesta kuin viranomaisen lahjomatta jättämisestä, eli lain noudattamisesta.
– Venäjän järjestelmä on läpimätä aina presidentin hallinnosta alimpaan viranomaiskoneistoon. Tuomarit ja poliisit toimivan täysin mielivaltaisesti päättäessään, kuka laitetaan putkaan ja millä perusteella, Jarmyš kertoo.
Pienemmillä paikkakunnilla esimerkiksi poliisiväkivalta putkassa on arkipäivää. Moskovassa tilanne on kuitenkin keskimäärin parempi kuin muualla Venäjällä.
Pomona Venäjän tunnetuin vanki
Aleksei Navalnyin lehdistösihteerinä ja avustajana Jarmyš kuuluu niihin harvoihin, jotka ovat voineet pitää yhteyttä Navalnyiin sen jälkeen, kun hänet tuomittiin vankeuteen.
Navalnyi istuu korkeimman turvatason vankilassa yhteensä 11 vuoden tuomiota ehdonalaisrikkomuksesta, kavalluksesta ja oikeuden halventamisesta.
Elokuun jälkeen Navalnyilta kiellettiin yhteydenpito ulkomaailmaan käytännössä kokonaan. Edes perhe ei saa käydä vierailuilla hänen luonaan.
Navalnyi saa pitää yhteyttä vain juristiinsa valvontaviranomaisten välityksellä.
Jarmyš pitää säännöllisesti yhteyttä Navalnyin asianajajaan, mutta tietoja opposition johtohahmon oloista ja kuulumisista tulee hyvin vähän.
– Aleksein terveydentila on viime aikoina heikentynyt. Kivut hänen selässään ovat voimistuneet. Hän on laihtunut huomattavasti, Jarmyš sanoo.
Lisäksi Navalnyi joutuu olemaan lähes jatkuvasti eristyssellissä.
Jarmyš kertoo, että Navalnyita pidetään noin kuuden neliön kokoisessa huoneessa, jossa ei ole ikkunaa. Kesällä eristysselli on tukalan kuuma ja talvella erittäin kylmä.
Sellin sänky irrotetaan päiväsaikaan, jotta vanki ei pääse siihen istumaan 16-tuntisen valveillaolon aikana. Navalnyi ei saa ottaa eristysselliin muuta kuin yhden kirjan.
– Hänet suljetaan eristysselliin 15 vuorokaudeksi kerrallaan. Se on enimmäismäärä, jonka laki sallii. Sitten hänet päästetään päiväksi pois ja keksitään jokin veruke pistää hänet uudestaan eristysselliin. Se on ilmiselvää kidutusta, Jarmyš sanoo.
Monet Navalnyin tukijat lähteneet Venäjältä
Vuoden 2021 elokuussa Kira Jarmyš tuomittiin koronasääntöjen rikkomisesta kotiarestiin. Saman kuun lopussa Jarmyš muutti pois Venäjältä.
Jarmyš oli jo aiemmin istunut seitsemän kuukautta kotiarestissa Moskovassa ja tiesi, että ilman Internetiä ja mahdollisuuksia viestiä ulkomaailman kanssa hän ei voisi jatkaa työtään.
– Silloin sain uutiset kahden päivän viiveellä ja juristi toi minulle Twitter-keskusteluja tulostettuna A4-paperille. Tunsin itseni eristetymmäksi venäläisestä yhteiskunnasta kuin kertaakaan sen jälkeen, kun lähdin ulkomaille.
Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen Euroopan maissa on päätetty rajoittaa viisumien myöntämistä venäläisille.
Jarmyš sanoo kannattavansa henkilökohtaisia pakotteita niille, jotka tukevat presidentti Vladimir Putinin sotaa julkisesti. Hän kuitenkin katsoo, että päätös viisumien rajoittamisesta oli populistinen ele eurooppalaisilta poliitikoilta.
– Pidän päätöstä viisumien rajoittamisesta epätasa-arvoisena. Se, että viisumit evätään synnyinmaan perusteella, ei auta Ukrainaa millään tavoin. Se ei pysäytä Putinia, putinisteja, eikä Venäjän armeijaa Ukrainassa.
Jarmyš: ”Panokset ovat nousseet”
Helmikuussa alkaneen hyökkäyssodan jälkeen opposition liikkumavaraa on kavennettu entisestään ja hallinnon vastustaminen Venäjällä on muuttunut entistä vaarallisemmaksi.
– Panokset ovat nousseet. Nyt kymmenen vuorokauden sijaan väärästä sanasta voi seurata 15 vuoden vankeusrangaistus, Jarmyši sanoo.
Elokuussa Jarmyšia syytettiin Venäjän armeijaa koskevan väärän tiedon levittämisestä, koska hän oli kertonut Anti Corruption Foundation -järjestön Youtube-videolla siitä, kuinka Venäjä pommittaa Ukrainan kaupunkeja.
Rikoksesta voi seurata jopa 15 vuoden vankeusrangaistus.
– Pidän syytteitä absurdeina. Luulen että Kreml on halunnut kostaa sen, että puhuin totta Butšan tapahtumista, hän sanoo.
Huhtikuussa Ukrainan Butšasta perääntyneiden venäläisten jäljiltä löytyi joukkohautoja. Paljastui, että venäläissotilaat olivat tappaneet alueen asukkaita julmalla tavalla.
Lännessä on paheksuttu sitä, että venäläiset eivät ole nousseet vastustamaan joukoittain Putinin aloittamaa sotaa.
Jarmyš toteaa, että länsimaille venäläiset saattavat näyttäytyä sodan passiivisina sivustaseuraajina. Hänen mukaansa se ei kuitenkaan tarkoita, ettei suuri osa Venäjän väestöstä olisi tietoinen järjestelmän epäkohdista.
– Venäläisille on opetettu vuosikymmeniä, että pienestäkin rikkeestä voi saada pitkän tuomion. Minusta on kohtuutonta vaatia ihmisiä kadulle, jos pelkästään sota-sanan käyttämisestä voi menettää työpaikkansa ja saada vuosien vankeusrangaistuksen, Jarmyš sanoo.
Jarmyšin mukaan Venäjällä kyllä vastustetaan sotaa, mutta se ei näy välttämättä massaprotesteina kaduilla, vaan arjen teoissa.
Esimerkiksi Putinin määräämän liikekannallepanon jälkeen sosiaalisessa mediassa jaettiin konkreettisia keinoja, miten välttyä kutsunnoilta.
– Vaikka Venäjän valtionjohto yrittää etäännyttää kansalaiset politiikasta, todellisuudessa Venäjällä ei ole enää ketään, joka ei olisi politiikan kanssa tekemisissä tavalla tai toisella, Jarmyš sanoo.
Kirjailija valaa toivoa venäläisnaisiin
Jarmyš uskoo, että venäläisnaisilla tulee olemaan merkittävä rooli Putinin hallintokoneiston murtamisessa.
Kreml on jo vuosia sivuuttanut naisten äänen politiikassaan. Monet naiset ovat kokeneet, etteivät tule kuulluksi.
– Kun mobilisoituja miehiä palaa joukoittain hauta-arkuissa, se tulee olemaan perheille valtava šokki ja katastrofi. Monia se saattaa provosoida vastustamaan sotaa voimakkaammin, Jarmyš arvioi.
Muutosta on jo ilmassa.
Liikekannallepanon jälkeen Venäjän konservatiivisimmassa kolkassa, Dagestanin tasavallassa, syttyivät laajat mielenosoitukset. Niiden kärjessä marssivat naiset.
Äitien, siskojen ja puolisoiden ääni kuultiin jopa Kremlissä asti. Protestien seurauksena liikekannallepano alueella peruttiin.
Kira Jarmyš vierailee tänään sunnuntaina Helsingin kirjamessuilla.
Lue myös:
